Radio Suomesta poimittuja

Radio Suomesta poimittuja: Robottilaki veisi uuteen aikakauteen

  • 35 min
  • toistaiseksi

Tieteiskirjallisuuden kaikki kuvitelmat ovat oikeasti jo nurkan takana; auto ei enää tarvitse kuljettajaa, hoivarobotti jakaa lääkkeet ja verottajankin tylsimmät laskelmat tekee tekoäly.

Kaikki kotona -ohjelmassa kylmältä ja kovalta tuntuvaan robotiikkaan haettiin tolkkua ja lämpöä paitsi kahden asiantuntijan, myös suloisen ja pörröisen vieraan avulla.

Keskustelijoina olivat robottien etiikkaan perehtynyt kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta ja Robotics Finland -hankkeen ja Robottiviikon puuhanainen, tietokirjailija Cristina Andersson. Ja se suloinen ja pörröinen vieras oli Paro -hyljerobotti, joka keskustelun lomassa äännähteli hylkeenpoikasen tavoin.

Robotti-imurit ja ruohonleikkurit, leikkausrobotit, teollisuuden robotit, autot, Helsingin metro, tässä esimerkkejä missä kaikkialla meillä jo robotit tekevät työtä. Mihin niitä on tulossa lisää?

Robotteja tulee lisää ihan joka sektorille, vakuuttaa Cristina Andersson.
- Ei ole olemassa mitään elämän- tai elinkeinon aluetta, minne niitä ei olisi tulossa. Siksi juuri nyt pitää olla hereillä. On jopa uumoiltu, että vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti voisi olla robotti, niiden älykkyys kehittyy todella vauhdilla. Tällä hetkellä lovotics eli rakkausrobotiikka on isosti kehittyvä ala.

Michael Laakasuon mukaan nopeasta kehityksestä kertoo sekin, että kun vuonna 2013 yritti puhua liikennerikkomuksia valvovista robottipoliiseista, aihetta pidettiin täytenä tieteisfiktiona.
- Nykyään robottipoliisit ovat jo täyttä totta. Poliisin tehtäviä ulkoistetaan koneille Yhdysvalloissa, jossa A2d2:n näköisiä "peltipurkkirobotteja" toimii kaduilla esim. liikenteen valvontatehtävissä.

Kuka kertoo robotille, mikä on oikein ja mikä väärin? Kuinka pahasti olemme myöhässä etiikan suhteen?

Etiikan suhteen olemme auttamattomasti 20 vuotta myöhässä, pamauttaa Michael Laakasuo.
- Meillä kysymykset siitä, mitä haluaisimme teknologialla tehdä, nousevat pintaan vasta, kun teknologia on jo luotu - eikä silloin kun nähdään, että tälläista teknologiaa voidaan luoda. Emme ole kaukaa viisaita.

Cristina Andersson muistuttaa, että hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan. Robotisaatio tulee hoitotyöhön ihmiskäsille avuksi.
- Meidän täytyy oppia suhteuttamaan hoitotyöhön liittyviä asioita. Inhimillistä hoitopanosta sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

- Tarvitsemme yhteiskuntatason strategioita, joissa myös eettiset näkökulmat on huomioitu. Pitää pystyä linjaamaan, miten saamme robotisaation etenemään maassa, joka on jäänyt kansainvälisestä kehityksestä jälkeen.

Michael Laakasuo peräänkuuluttaa robottilakia.

- Robottilaki voisi aluksi olla vain yksi lause, eräänlainen symbolinen avaus, tervetulotoivotus robotiikka-alan yrityksille. Se olisi selkeä viesti siitä, että Suomen hallinto tietäisi, että olemme liikkumassa kohti tulevaa ja olemme valmiita reagoimaan.

- Poliittiset puolueet voisivat vääntää omien arvojensa mukaiseksi sen, millaisia robottilain yksityiskohdat olisivat. Todennäköisesti lakia päivitettäisiin sitä mukaa kun roboteille kehitetään uusia ominaisuuksia.

Lähetystä luotsasi Paula Jokimies.

Lähetykset

  • ke 24.2.2016 13.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Mikko Maasola saarnaa. Mitä meidän tulisi ajatella uuden vuoden lupauksista? Pitäisikö niihin suhtautua kuin puolueiden lupauksiin? Että ne on tehty rikottaviksi - tai ainakin sovellettaviksi.

  • Mikko Maasola saarnaa. Aisteista tärkein on hajuaisti. Ainakin jos kysytään tillinhaistelijalta. Mutta miten vaikeaa aikaa Joulu on niin sanotulle sarjahaistelijalle?

  • Mikko Maasola puhuu. Hou hou! Ou nou! Joulupukki on suomalainen lelusalakuljettaja, mutta myös kaikkien rakastama lapsiasiavaltuutettu. Kun hän tulee tänä Jouluna taksilla, ja rahaa palaa, mikä muuttuu meidän perinteisessä Joulussamme?

  • Mikko Maasola puhuu. Mitä tunneli meille merkitsee? Ne ovat kalliita. Silti rakennamme niitä sinne, minne emme halua mennä.

  • Mikko Maasola puhuu. Ranskassa on nähty viime aikoina paljon keltaliivisiä mielenosoittajia. Kun tarkentaa katsettaan, huomaa, että Suomessakin on kaduilla keltaliivisiä. Miten he osoittavat mieltään?

  • Mikko Maasola puhisee. Vauvoja tulee koko ajan vähemmän. Syyllistäminen ei auta, mutta mikä? Pitäisikö lastentekoprosessi pelillistää? Tehdä nuorille monimutkaisemmaksi ja haastavammaksi?

  • Mikko Maasola puhuu. Patakakkonen yritti aikoinaan valistaa meitä terveellisen kotiruuan pariin. Hyvä yritys. Mutta ennen kaikkea se antoi meille Jaakko Kolmosen ja juuri edesmenneen Veijo Vanamon, jotka tulivat kehittäneeksi televisioon hienon Vapaan Kuittailun Genren. Me television katsojat olemme heille paljosta velkaa.

  • Mikko Maasola saarnaa. Linnan juhlissa on tänä vuonna ympäristöteema. Vieraista on nähnyt ennenkin, että heillä on tuohta, mutta tuleeko tuohen määrä nyt paremmin esille, esimerkiksi tuohivaatteissa? Maasola pohtii parasta luonnonmukaista juhla-asua.

  • Mikko Maasola puhuu. Peltipoliisi on ollut monelle tärkeä symbolinen isähahmo. Miten maailmamme muuttuu, kun isukin ulkonäkö stailataan moderniin suuntaan? Unohdammeko ihmisyyden, kun kukaan ei tee tolpalla enää äkkijarrutusta?

  • Mikko Maasola puhuu taas. Suomessa puidaan ankarasti, haluamme elää kesä- vai talviajassa. Kansa jakautuu. Emmekö voisi elää samassa ajassa? Maasola puntaroi aikojen eroja.

  • Mikko Maasola puhuu. Kotikaupungin kävelykadulla parveilee pultsariviisikko. Seikkailee. Meillä ei ole mitään rakentavaa mielipidettä puliukoista. Mutta mitä alkuperäiset Viisikko-kirjat opettavat meille elämästä ja kaveriporukan seikkailujen syvemmästä merkityksestä?

  • Mikko Maasola puhuu. Kun koululainen tekee julisteen tai piirroksen, se on aina meille aikuisille uhka. Suuttuminen on ainoa oikea ele. Maasola antaa nyt esimerkkejä peruskoululaisten moraalittomista kuvista.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Mikko Maasola puhuu. Mikä tai kuka on se Valkoinen kurittaja, josta kaikki nyt puhuvat?

  • Mikko Maasola puhuu. Haamu on kansanperinteessämme kuolleen ihmisen sielu, joka hääräilee elävien maailmassa. Haamuhoitaja taas ei hääräile missään. Mistä muualta työelämästämme löytyy haamuja?

  • Mikko Maasola puhuu. Mikä on meille aidosti läheinen asia? Alushousut, tietenkin. Mutta miksi miesten alushousut, ja niiden absoluuttinen mukavuus, on noussut kansallisesti merkittäväksi asiaksi? Maasola tutustuu omiin kalsareihinsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä