Radio Suomesta poimittuja

Robottilaki veisi uuteen aikakauteen

  • 35 min
  • toistaiseksi

Tieteiskirjallisuuden kaikki kuvitelmat ovat oikeasti jo nurkan takana; auto ei enää tarvitse kuljettajaa, hoivarobotti jakaa lääkkeet ja verottajankin tylsimmät laskelmat tekee tekoäly.

Kaikki kotona -ohjelmassa kylmältä ja kovalta tuntuvaan robotiikkaan haettiin tolkkua ja lämpöä paitsi kahden asiantuntijan, myös suloisen ja pörröisen vieraan avulla.

Keskustelijoina olivat robottien etiikkaan perehtynyt kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta ja Robotics Finland -hankkeen ja Robottiviikon puuhanainen, tietokirjailija Cristina Andersson. Ja se suloinen ja pörröinen vieras oli Paro -hyljerobotti, joka keskustelun lomassa äännähteli hylkeenpoikasen tavoin.

Robotti-imurit ja ruohonleikkurit, leikkausrobotit, teollisuuden robotit, autot, Helsingin metro, tässä esimerkkejä missä kaikkialla meillä jo robotit tekevät työtä. Mihin niitä on tulossa lisää?

Robotteja tulee lisää ihan joka sektorille, vakuuttaa Cristina Andersson.
- Ei ole olemassa mitään elämän- tai elinkeinon aluetta, minne niitä ei olisi tulossa. Siksi juuri nyt pitää olla hereillä. On jopa uumoiltu, että vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti voisi olla robotti, niiden älykkyys kehittyy todella vauhdilla. Tällä hetkellä lovotics eli rakkausrobotiikka on isosti kehittyvä ala.

Michael Laakasuon mukaan nopeasta kehityksestä kertoo sekin, että kun vuonna 2013 yritti puhua liikennerikkomuksia valvovista robottipoliiseista, aihetta pidettiin täytenä tieteisfiktiona.
- Nykyään robottipoliisit ovat jo täyttä totta. Poliisin tehtäviä ulkoistetaan koneille Yhdysvalloissa, jossa A2d2:n näköisiä "peltipurkkirobotteja" toimii kaduilla esim. liikenteen valvontatehtävissä.

Kuka kertoo robotille, mikä on oikein ja mikä väärin? Kuinka pahasti olemme myöhässä etiikan suhteen?

Etiikan suhteen olemme auttamattomasti 20 vuotta myöhässä, pamauttaa Michael Laakasuo.
- Meillä kysymykset siitä, mitä haluaisimme teknologialla tehdä, nousevat pintaan vasta, kun teknologia on jo luotu - eikä silloin kun nähdään, että tälläista teknologiaa voidaan luoda. Emme ole kaukaa viisaita.

Cristina Andersson muistuttaa, että hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan. Robotisaatio tulee hoitotyöhön ihmiskäsille avuksi.
- Meidän täytyy oppia suhteuttamaan hoitotyöhön liittyviä asioita. Inhimillistä hoitopanosta sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

- Tarvitsemme yhteiskuntatason strategioita, joissa myös eettiset näkökulmat on huomioitu. Pitää pystyä linjaamaan, miten saamme robotisaation etenemään maassa, joka on jäänyt kansainvälisestä kehityksestä jälkeen.

Michael Laakasuo peräänkuuluttaa robottilakia.

- Robottilaki voisi aluksi olla vain yksi lause, eräänlainen symbolinen avaus, tervetulotoivotus robotiikka-alan yrityksille. Se olisi selkeä viesti siitä, että Suomen hallinto tietäisi, että olemme liikkumassa kohti tulevaa ja olemme valmiita reagoimaan.

- Poliittiset puolueet voisivat vääntää omien arvojensa mukaiseksi sen, millaisia robottilain yksityiskohdat olisivat. Todennäköisesti lakia päivitettäisiin sitä mukaa kun roboteille kehitetään uusia ominaisuuksia.

Lähetystä luotsasi Paula Jokimies.

Lähetykset

  • ke 24.2.2016 13.45 • Yle Areena

Jaksot

  • Mikko Maasola puhuu. Ovatko tyttö- ja poikakalenterit menneen maailman ilmiöitä - vai sittenkin tulevaisuutta?

  • Mikko Maasola puhuu. Suomi on kierrätyksen ykkösmaita, mutta paljon on vielä tehtävää. Mihin astiaan kuuluu ihmisroska? Vai kuuluuko se astiaan ollenkaan? Mikko tarjoilee ihmisroskan kierrätysoppaan.

  • Mikko Maasola puhuu. Ilman värejä maailma olisi kauhea paikka. Meillä on jo siniset ja vihreät, jonkun verran otsikoissakin, mutta mitä muita värejä tarvittaisiin kipeästi puoluekenttäämme?

  • Mikko Maasola puhuu. Suomalaisten Facebookin käyttö hiipuu. Antaako se kasvutilaa uusille ja vanhoille epäsosiaalisille medioille?

  • Mikko Maasolan puheenvuoro. Oli aika jolloin kaiken kauhun, piinan ja pinnallisuuden sai palauttaa pois kotoaan seuraavana päivänä, puoleen päivään mennessä. Videovuokraamot ovat kuitenkin häviämässä. Mitä muuta menetetään kuin täytettyjä muovikoteloita?

  • Mikko Maasola puhelee. 60 täyttänyt Madonna on värikkäämpi täti kuin kaikki omat sukulaistädit. Mutta mitä voimme oppia Madonnalta?

  • Mikko Maasola puhuu ja analysoi. Suomesta on löytynyt jo kuihtuvaksi luultu ihmistyyppi: puhumaton nuori mies. Se antaa toivoa, että kulttuurimme säilyy sittenkin originellina myös jatkossa.

  • Mikko Maasola puhuu suunsa kuivaksi. Onko veteemme tulossa outo synnin sivumaku? Meille on sanottu, että veden viihdekäyttöä on syytä välttää. Mutta ensin täytyy määritellä mitä se viihdekäyttö on.

  • Mikko Maasola puhuu. Onko parempi, että hapanimelä porsas on ravintolassa lautasella vai henkilökunnan edustaja? Suomalaisen ravintolakulttuurin viihdyttävää muutosta on syytä pohtia ääneen.

  • Mikko Maasola puhuu, lämpimikseen. Maasola on huomannut, että suomalaiset miehet osaavat näyttää tunteitaan. He tekevät sen autossa. On analyysin paikka.

  • Mikko Maasola puhuu. Onko Suomessa viikonloppuisin luolasukeltajia ja miten heidät pelastetaan? Ja miten huono ohrasato voi saada keski-ikäisen miehen niin liikuttuneeseen tilaan?

  • Mikko Maasola puhuu. Televisio on parhaimmillaan näyteikkuna ulkopuoliseen maailmaan. Miten jalkapallopelejä voi katsella turistina, jos itse pallopelistä ei ymmärrä mitään?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä