Ykkösaamun kolumni

Esko-Juhani Tennilä: Tihentyvin askelin kohti Nato-jäsenyyttä

  • 5 min
  • toistaiseksi

Suomalaisen poliittisen eliitin iso osa on jo pitkään haikaillut Suomen liittämistä USA:n johtaman Natoon. Esteenä Nato-jäsenyydelle on ollut Paasikiven ja Kekkosen luomaan liittoutumattomuus-linjaan mieltyneen katajaisen kansan sitkas vastarinta.  Siksi Suomen Nato-jäsenyyttä on ajettu askel-askeleella taktiikalla. 

Suomen Nato-tien alku oli liittyminen Naton rauhankumppaniksi Lipposen hallituksen päätöksellä 1996. Rauhankumppanuus on tarkoittanut armeijamme aseistuksen sopeuttaminen Nato-standardeihin, Suomen Nato-edustuston perustamista Brysseliin Naton päämajan läheisyyteen, osallistumista Nato-harjoituksiin jne.  

Pitkä uusi askel kohti Nato-jäsenyyttä otettiin syksyllä 2014 kun solmittiin Suomen ja Naton välinen isänmaasopimus. Sopimuksen allekirjoitti Naton puolesta Naton Euroopan joukkojen komentava amerikkalaiskenraali ja Suomen puolesta puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan ollessa läsnä allekirjoitustilaisuudessa.

Isäntämaa-sopimusta ei viety eduskuntaan, vaikka se tarkoittaa, että Suomeen tulevat Nato-joukot voivat sopimuksen mukaan perustaa Suomen alueelle tukikohtia ja käyttää myös satamiamme ja lentokenttiämme sekä rauhan että kriisin aikana. Sopimus velvoittaa isäntämaata antamaan tukea, tietoja ja suojelusta maahan tuleville ulkomaalaisille joukoille.

Entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen huomauttaa uusimmassa kirjassaan, että isäntämaasopimuksessa kumppanuuteen vahvistettiin kuuluvaksi myös sellaiset sotatoimet, kuten "taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen, myös hyökkäys". 

Seppänen toteaakin, että puheet Suomen rauhankumppanuudesta Naton kanssa on aika lopettaa, koska isänmaasopimus tarkoittaa kumppanuutta myös sotilaallisessa hyökkäyksessä.

Uusin askel Nato-tiellä ovat USA:n joukkojen sotaharjoitukset Suomessa tulevan kevään ja kesän aikana. Ensin Suomeen taivaalle pyyhältävät jenkkien F-15 hävittäjät, sitten Suomen maaperälle saapuu joukko jenkkisotilaita panssariajoneuvoineen ja kesällä Suomen merialueella harjoittelevat USA:n laivaston joukot.  

USA:n joukkojen sotaharjoitusten osalta tilanne on ollut samantapainen kuin se oli syyskuussa 1940, jolloin natsi-Saksan joukot nousivat maihin Vaasassa ja Oulussa ilman, että eduskunnalla oli mitään tietoa asiasta. Nytkin kansanedustajat kyselivät, kuka USA:n sotajoukkoja Suomeen oikein on kutsunut vai tulevatko amerikkalaisjoukot Suomeen itse itsensä kutsumina.

Vasta Vasemmistoliiton kansanedustajan ja puolustusvaliokunnan jäsenen Markus Mustajärven eduskuntakyselyn kautta selvisi, että USA:n sotajoukkojen harjoituksista Suomessa sopi puolustusministeriö ohi presidentin.

Puolustusministeriötä johtava puolustusministeri Jussi Niinistö oli äskettäin vierailulla Lapissa todeten jenkkien sotaharjoitus-sotkusta piittaamatta ylpeänä, että nyt Suomi on "Naton kultapossukerhossa".

Nato-propagandan lisäksi puolustusministeri nostatti Lapissa myös sotatunnelmia kehumalla, että Suomi saa aseisiin pelkällä hallinnollisella päätöksellä puoli miljoonaa miestä ja naista. Todeten, että "sodan ajan joukoille riittää kivääri ja tarvittaessa vararynnäkkökivääri ja vielä jotakin jää varastoonkin".

Huolestuneitakin kannanottoja USA:n sotilasjoukkojen harjoituksista Suomessa on esitetty. Turvallisuuspolitiikan asiantuntijan, valtiotieteiden tohtori Pekka Visurin mukaan amerikkalaisten sotajoukkojen tulo maaperällemme liittyy siihen, että "Yhdysvaloilla on selkeä strateginen päämäärä osoittaa voimaansa Venäjän rajoilla". Suomen mukanaoloa tuossa voimanäytössä Visuri pitää Suomen Kuvalehden haastattelussa

70-vuotisen linjan loppuna. Samalla hän muistuttaa, että "Suomi tulee tällä toiminnalla osaksi suurvaltapeliä".

Politiikoista Paavo Väyrynen on ottanut selkokielellä kielteisesti kantaa menossa olevaan Nato-myllytykseen. Kannanotossaan hän sanoo panneensa merkille, että nyt monet ovat valmiita siihen, että Suomi ja Ruotsi Venäjän pelosta luopuisivat sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Väyrynen muistuttaa presidentti J.K. Paasikiven varoituksesta, ettei "kuolemanpelossa pidä itsemurhaa tehdä".

Väyrynen varoittaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaisi "epävakautta lähialueella ja maat tulisivat varmasti vedetyksi mukaan aseellisiin selkkauksiin, jos sellaisia syttyisi."  Suomen kohtalo siinä tilanteessa olisi Väyrysen mukaan se, että "Venäjä kokisi meidät vakavimmaksi uhkaksi strategisesti tärkeimmille kohteilleen ja iskisi meihin ensimmäiseksi".

Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sotamies Honkajoki rukoili iltarukouksessaan korkeimman varjelusta, jotteivät Suomen herrat löisi toista kertaa päätään Karjalan mäntyyn. Kovasta mediapaineesta huolimatta sotamies Honkajoen näkemyksen jakaa edelleen iso osa kansasta. Paavo Väyrynen on näillä näkymin ehdokkaana tulevissa presidentinvaalissa ja hän saattaa niissä saada juuri selkeän ei Natolle- kantansa perusteella hyvinkin laajan kannatuksen.

Esko-Juhani Tennilä

 

Lähetykset

  • ti 8.3.2016 8.10 • Yle Areena

Jaksot

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä