Radio Suomesta poimittuja

Sananen - Pupulismi

  • 4 min
  • toistaiseksi

Maailma on muuttunut niin kovaksi, että nyt on etsittävä tosissaan pehmeitä vastakappaleita. Hiljainen viikkokaan ei ole enää hiljainen. Apuun tulee onneksi - pupulismi.

Juuri nyt maailma kaipaa pehmeitä asioita. Kun jonnekin sattuu, siihen pehmeää. Kuhmun saanut kallo huutaa villasukkaa väärään päähän. Jos sattuu sisällekin, pää pitää työntää kokonaan äitin syliin. Ja jos oma kieli on niin terävä, että sillä satuttaa ulkopuolisiakin, siihen auttaa vain jonkun toisen pehmeä ja tunnelman taittava viisas sana. Näin pääsiäisviikolla maailma kaipaa - pupulismia.

Pupulismi on yllättävän vähän käytettyä toimintaa. Kun ottaa huomioon, että sillä pyritään hyvään mieleen ja iloisempaan huomiseen. Pupulismilla kansaa kiihotetaan ostamaan liikaa herkkuja ja varaamaan aikaa läheisilleen. Taitava pupulisti saa puhuttua perheen isänkin pääsiäissunnuntaina kolmen vartin kävelylle, vaikka normiolosuhteissa tämä jäisi katsomaan väkivaltauutisia ja nyrkkitervehdyksiä.

Pupulismissa käytetään iskulauseita, joilla tavoitellaan laajaa yhteisöllistä kevätmieltä. Nämä iskulauseet jäävät mieleen pörisemään. Ne pehmentävät oloa ja blokkaavat aivoista ulos ympäristölle haitallisia ajatuksia.

Usein pupulistiset iskulauseet suunnataan aikuisille, koska he kuitenkin päättävät mihin pääsiäisenä mennään ja millä budjetilla. Pupulisti ei lakkaa toistelemasta: ”munarikasta pääsiäistä”, ”äiti vaatii töhnämunan” ja ”pashaa paketissa”. Niin kuin soidintanssissakin sulat ovat tärkeät pyrstössä, niin tässäkin on totta toinen puoli. Pitkiin pääsiäispyhiin moni onnistuu sovittamaan myös sen tärkeän sovituksen, hiljaisen viikon odotetuimman mykkäkoulun – temppuradan. Sitten ei vähään aikaan ruinata.

Pupulismi esittää usein asiat uudenlaisina ja raikkaina, mutta pohjimmiltaan pupulismi on konservatiivista ja johtajakeskeistä. Mämmituokkonen ostetaan aina, vaikka se löytyisi aikojen saatossa yläritsiltä avaamattomana. Jeesusta käytetään mielessä, vaikka sitä ei ääneen lausutakaan. Äiti herää kolmantena päivänä tunteeseen, että kyllä tämä pupujuhla on sitten vuoden paras juhla!

Mikä on pupulismin syvin olemus? Mikä tekee siitä juuri nyt ismeistä kaivatuimman?

Pupulismissa on kyse ihmeestä. Siitä, miten kaikki on mahdollista, jos yhdessä uskomme siihen.

Esimerkkinä tämä rusoposki, ristiturpa, pörheä rusakko – pääsiäispupu. Perinteisissä monisatavuotisissa tarinoissa tämä pupu ei pelkästään tuonut korissaan munia lapsille, vaan alkoi myös itse munia. Siis jänis. Vaikka se on nisäkäs! Siinä ollaan ihmeen äärellä.

Pupusta tuli hedelmällisyyden symboli. Kaikki tietävät kuinka puput lisääntyvät tohinalla, mutta sen lisäksi ne pääsiäiskertomusten mukaan ehtivät vielä muniakin. Hautoa, ja riemastuttaa lapsia.

Pupulismi tarjoaa siis lohdullisempaa maailmankuvaa. Aina syntyy uusia tänne. Toivottavasti meitä viisaampia, toisia ymmärtäviä, rauhaa rakastavia.

Pääsiäinen on tietenkin pupulistien suosikkijuhla. Siinä on jotain aitoa valoa. Pääsiäisenä pupulisti iloitsee vilpittömästi, jos kansanjoukot pysyvät kotonaan ja ovat vain rauhassa. Pääsiäisenä ei tarvitse olla kännissäkään.

Pupulismiin kuuluu syvä ymmärrys sanojen voimasta.

Joskus ei tarvitse sanoa kuin: et olis Pupu aina noin pahalla tuulella.

Jos ihme taas tapahtuu, Pupu tulee kainaloon.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Lähetykset

  • ti 22.3.2016 18.04 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Urheilufanituksesta, sen hienoudesta ja hulluudesta keskustelevat Olga Ketosen kanssa urheilututkija Jouko Kokkonen ja urheilumies, toimittaja Petteri Sihvonen.

  • Vuosi sitten suomalaiset seurasivat Saara Aallon menestystä brittien X Factoryssä. Saara sijoittui kisassa toiseksi ja voiton nappasi brittien oma Matt Terry. X Factoryn jälkeen molempien elämä on muuttunut. Saara asuu nykyään Lontoossa, tuomaroi ensi keväänä Suomessa alkavaa uutta X Factor kautta ja on myös Suomen ensi vuoden euroviisuedustaja.

    Mutta mitä kuuluu X Factor kisan voittaja Matt Terrylle? Yle X3M:n toimittaja Kjell Simosas tapasi Matt Terryn Lontoossa.
    Haastattelussa muistellaan mm. artistin yllätysvierailua Saara Aallon Helsingin konsertissa ja kotiväen ensiarvioita marraskuun lopulla julkaistavasta Trouble -albumista.

    Anna Keränen toimitti haastattelusta suomenkielisen version.
    Kuva: AOP

  • Ihminen voi olla onnellinen, vaikka ei koskaan näyttäisi sitä. Jopa tietämättään. Me suomalaiset olemme originelleja. Kohti olennaista, syvään päähän, sukeltaa taas Maallikkosaarnaaja Maasola.

  • Sinnikkyys on taito, jota voi opetella ja opettaa. Näin vakuuttaa perhetyöntekijä, positiivisen kasvatuksen kehittäjä Tiia Trogen. Sinnikkyyttä tarvitsemme päivittäin, hän muistuttaa. Sisu otetaan käyttöön vasta sitten, kun sinnikkyys ei enää riitä.

    Tiia Trogen sanoo, että pieni lapsi on jo valmiiksi sinnikäs opetellessaan koko ajan uusia taitoja. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen sinnikkyyttä ja antaa lapsen itse yrittää. Turha siis mässyttää pullamössösukupolvista, jos on torpannut lapsen tarpeen käyttää sinnikkyyden taitoa. Myös aikuinen voi harjoitella sinnikkyyttä. Kannattaa muistaa maali, johon sinnikkyydellä tähtää, sekä ottaa riittävän pieniä askelia, jotta saa välissäkin onnistumisen kokemuksia.

  • Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala.

    – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee.

    Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa.

    Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty.

    Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt. Päädyttiin siis kutsumaan mukaan yksi artisti.

    Saara Aallolle kirjoitetaan viisuja varten kolme kappaletta, joista yksi valitaan esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

  • UMK:n uudistus "tuli puskista", sanoo UMK18 -kauden toinen juontaja Mikko Silvennoinen. Saara Aallosta vannoutuneinkin viisufani pitää, ja Mikon mielestä Yle olisi ollut hölmö, jos olisi jättänyt tilaisuuden hyödyntämättä. Silti Mikkoa jännittää, miten viisufanit ottavat uudistuksen vastaan.

    Silvennoisen mielestä tärkeää on nyt saada Saaralle hyvä kappale esitettäväksi. Hän itse kallistuu ajattelemaan, että balladin sijaan biitti voisi olla Saaran vahvuus.

  • Muistatteko vielä minkälaisia paineita isänpäivä ja äitienpäivä aikoinaan aiheuttivat? Sitten tuli onneksi läheisenpäivä.
    No -nyt nimi muuttuu taas! Maallikkosaarnaaja Maasola kertoo miksi.

  • Yksi tämän vuoden Nenäpäivä -kohteista on keski-afrikkalainen Uganda.

    Radio Suomen oma nenäpäivälähettiläs Juha Blomberg vieraili huhtikuussa 2017 Ugandassa, joka on erittäin köyhä maa, UNDP:n ns. inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna sijalla 164 kaikista tutkituista 187:ta maasta.

    Unicef on yksi Nenäpäivän yhteistyötahoista Ugandassa, jossa pakolaiskriisin vuoksi vesi- ja hygieniaongelmat vaikuttavat hyvin voimakkaasti varsinkin lasten mahdollisuuksiin selvitä elämässään eteenpäin. Avustusjärjestön tuella on leireille saatu rakennettua uutta teknologiaa, joka helpottaa elämälle tärkeän puhtaan veden saantia.

    Kuva: Juha Blomberg.

  • Erikoistehostesuunnittelija ja -teknikko Konsta Mannerheimon on ollut mukana yli tuhannessa produktiossa.
    Jos elokuvaan, tv-sarjaan tai mainokseen tarvitaan räjähdyksiä - tai vaativia luonnonelementtejä, paikalle tarvitaan myös erikoistehosteammattilainen. Muun muassa elokuvissa Napapiirin sankarit, Vares ja Rare Exports työskennellyt Mannerheimo paljastaa, millaista arkinen työ on.
    Anna Keränen tapasi Mannerheimon tämän firman tiloissa Tuusulassa.

  • Neuvolassa meidät punnitaan. Ja sitten mennäänkin vauhdilla huonoon suuntaan, kunnes keski-iässä havahtuu siihen, että kukaan ei ole kiinnostunut, tuskin itsekään. Onneksi Finnair alkaa punnita meitä!

    Maallikkosaarnaaja Maasola tasapainoilee elämän suuressa vaa´assa.

  • Kustannustoimittajat työskentelevät yhdyshenkilöinä kustantamon ja kirjailijoiden välillä. Tehtäviin kuuluu arvioida käsikirjoituksia, antaa palautetta teksteistä ja osallistua kirjojen markkinointiin. Millaista on sanoa "ei" ja onko kustannustoimittajalla lupa kyllästyä, ennen kuin käsikirjoitus saadaan hiottua painettuun muotoonsa?
    Valokeilan takana tavataan WSOY:n kustannustoimittaja Lari Mäkelä. Toimittajana Sanna Jussila

  • Hymyilevä ihminen on aina ollut meistä suomalaisista arveluttava, jopa pelottava.
    Mutta onko uusi aika ovella? Voiko muutos lähteä pienestä ihmisestä?
    Tunnekuohun vallassa Maallikkosaarnaaja Maasola.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä