Koe uusi yle.fi
Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Kesäkunto on arvoitus

  • 4 min
  • toistaiseksi

Kesäkunto on ymmärretty väärin. Jotta voisimme, täytyy muistaa talvikunto. Mitä tuo pimeys meidän kunnolle aiheuttikaan, vei melkein toimintakyvyn.

Vielä ehdit kesäkuntoon. Sanovat, joka puolella. Olen ennenkin pohtinut tätä. Varmasti monella on olemassa talvikunto ja kesäkunto, jos karkeasti katsotaan. En suostu uskomaan, että kyse olisi pelkästään lihallisista asioista. Siihen ihminen on liian monimutkainen. Rasvaprosentti ei kerro meidän kunnosta paljoakaan.

Kehonrakennus tuntuu liian yksinkertaiselta. Pakotat aluksi itsesi salille ja kierrät lappusen avustuksella tarvittavat vehkeet. Parin viikon päästä olet jo sen verran koukussa, että et kyseenlaista tätä ajanhukkaa mitenkään. Ensin lihakset alkavat tuntua, sitten näkyä. Kaverisi ei niitä huomaa. Semmosella jotkut kuvittelevat tulevansa Kesäkuntoon.

Se on suorastaan kesän halventamista, kun väkisin luodaan kollektiivista kuvaa siitä, että rumilla metallihäkkyröillä saavuttaa ihminen Kesäkunnon. Suomessa valo on ainutlaatuinen ja sitä on tarjolla rajoitetun ajan. Jokaisessa lämpimässä heinäkuisessa aamussa on häivähdys kuolemaa. Aurinko paahtaa niin urku auki, että tietää jo itsekin nyypähdyksen lähestyvän. Ihminen ei meinaa ehtiä mukaan.

Jos ihminen lukee vahingossa lehtiä ja hankkii lainausmerkkikesäkunnon, siitä seuraa vain huonoa. Viivyt salilla koko ajan pidempään, alat vaikuttaa itsekkäältä. Perheenjäsenesi seuraavat kun urheilukassisi liikkuu edestakaisin. Kolmen kuukauden sokerilakko tekee sinusta niin kireän, että ei tarvitse edes takapuolesta erikseen koittaa.

Ja kun kesä vihdoin saapuu, kaikki on tuomittu epäonnistumaan. Kunto-ohjelma oli sen verran tiukanlainen, että et suo itsellesi tänä kesänä kovin montaa jäätelöä. Saatat löytää itsesi surauttelemasta vihannespirtelöitä, kun muut grillaavat rennonletkeinä. Kuka nyt haluaisi heti pilata kesäkuntonsa, tuskalla hankitun, ajattelet.

Oikeasti kesäkunto ei tarkoita pienempää vatsaa, jota saunassa hipelöidä. Se ei myöskään tarkoita viistossa valossa erottuvia lihaksia.

Suomalaiselle kesäkunto ja talvikunto ovat kaikenlaista toimintaamme määrittäviä monimutkaisia henkisiä asioita.

Moni menee talvikuntoon jo lokakuun lopulla. Ei tarvitse edes ryypätä itseään huonoon kuntoon, huono kunto tulee itsestään vähenevän valon ja loskan kylkiäisenä. Talvikunto tarkoittaa yllättävän monelle toiseksi muuttumista. Talvikunnossa saattaa erakoitua. Suklaata ja pakastepitsaa menee paljon kehon muokkaukseen. Itku odottaa lupaa tulla.

Talvikunnossa järkyttävä väsymys on normaali olotila. Televisio on päällä, kunpa olisi itsekin.

Kesäkunto on vaikeammin sanottu. Kesäkuntoon saattaa päästä vaikka lihoisi tälläkin hetkellä kaksi kiloa viikossa. Se on parhaimmillaan, kun se yllättää.

Kesäkunto on kuntoa, oloa, jossa voima virtaa vaihteeksi sisäänpäin ja tulevaisuus tuntuu tarjoavan mahdollisuuksia.

Kesäkunto on jotain sellaista, joka näyttää sinut itsellesi ja muille uudessa valossa. Joku huomaa sinun hymyilevän, sitten haluat mennä jonnekin. Kun ihminen päästää irti suorittamisen pakosta, vaikka vain hetkeksi, hän saattaa löytää itsensä kesäkunnosta.

Kesäkunnossa tittelit ja ammatilliset saavutukset menettävät merkityksensä. Lämpö haihduttaa ne. Silläkään ei ole väliä paljonko saat palkkaa vai saatko. Ihminen on arvokas, kun se pysähtyy ja yrittää olla liikkumatta nautinnon keskellä. Laiturin alla on elämää.

Kesäkunto on yksilöllinen saavutus. Toisille se on euforiaa pimeässä saunakamarissa, toisen on pakko pissiä luontoon.

Vaatetuksen määrällä ja paljaan lihan vilahtelulla ei ole mitään tekemistä oikean kesäkunnon kanssa.

Olen nähnyt Tammelan torilla heinäkuun kuumimpana päivänä Dave Lindholmin talviturkki päällä. Jos saan arvata, hän oli täydellisessä kesäkunnossa.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Lähetykset

  • ke 30.3.2016 7.32 • Yle Radio Suomi Jyväskylä

Jaksot

  • Suomalaiset käyttävät aika isoina annoksina alkoholia ja melankoliaa. Siksi jäähyväiset on meille hyvä juhlan aihe. Maallikkosaarnaaja Maasola saarnaa.

  • Näyttämömestari on juhlallinen ammattinimike, mutta onko työ yhtä juhlaa. Toni Lampela ajautui teini-iässä teatterin maailmaan, naisen takia. Nyt noin 25 vuotta Kansallisteatterissa näyttämömestarina työskennellyt Lampela kertoo, mitä näyttämömestari oikein tekee. Toimittajana Anna Keränen.

  • Urheilufanituksesta, sen hienoudesta ja hulluudesta keskustelevat Olga Ketosen kanssa urheilututkija Jouko Kokkonen ja urheilumies, toimittaja Petteri Sihvonen.

  • Vuosi sitten suomalaiset seurasivat Saara Aallon menestystä brittien X Factoryssä. Saara sijoittui kisassa toiseksi ja voiton nappasi brittien oma Matt Terry. X Factoryn jälkeen molempien elämä on muuttunut. Saara asuu nykyään Lontoossa, tuomaroi ensi keväänä Suomessa alkavaa uutta X Factor kautta ja on myös Suomen ensi vuoden euroviisuedustaja.

    Mutta mitä kuuluu X Factor kisan voittaja Matt Terrylle? Yle X3M:n toimittaja Kjell Simosas tapasi Matt Terryn Lontoossa.
    Haastattelussa muistellaan mm. artistin yllätysvierailua Saara Aallon Helsingin konsertissa ja kotiväen ensiarvioita marraskuun lopulla julkaistavasta Trouble -albumista.

    Anna Keränen toimitti haastattelusta suomenkielisen version.
    Kuva: AOP

  • Ihminen voi olla onnellinen, vaikka ei koskaan näyttäisi sitä. Jopa tietämättään. Me suomalaiset olemme originelleja. Kohti olennaista, syvään päähän, sukeltaa taas Maallikkosaarnaaja Maasola.

  • Sinnikkyys on taito, jota voi opetella ja opettaa. Näin vakuuttaa perhetyöntekijä, positiivisen kasvatuksen kehittäjä Tiia Trogen. Sinnikkyyttä tarvitsemme päivittäin, hän muistuttaa. Sisu otetaan käyttöön vasta sitten, kun sinnikkyys ei enää riitä.

    Tiia Trogen sanoo, että pieni lapsi on jo valmiiksi sinnikäs opetellessaan koko ajan uusia taitoja. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen sinnikkyyttä ja antaa lapsen itse yrittää. Turha siis mässyttää pullamössösukupolvista, jos on torpannut lapsen tarpeen käyttää sinnikkyyden taitoa. Myös aikuinen voi harjoitella sinnikkyyttä. Kannattaa muistaa maali, johon sinnikkyydellä tähtää, sekä ottaa riittävän pieniä askelia, jotta saa välissäkin onnistumisen kokemuksia.

  • Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala.

    – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee.

    Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa.

    Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty.

    Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt. Päädyttiin siis kutsumaan mukaan yksi artisti.

    Saara Aallolle kirjoitetaan viisuja varten kolme kappaletta, joista yksi valitaan esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

  • UMK:n uudistus "tuli puskista", sanoo UMK18 -kauden toinen juontaja Mikko Silvennoinen. Saara Aallosta vannoutuneinkin viisufani pitää, ja Mikon mielestä Yle olisi ollut hölmö, jos olisi jättänyt tilaisuuden hyödyntämättä. Silti Mikkoa jännittää, miten viisufanit ottavat uudistuksen vastaan.

    Silvennoisen mielestä tärkeää on nyt saada Saaralle hyvä kappale esitettäväksi. Hän itse kallistuu ajattelemaan, että balladin sijaan biitti voisi olla Saaran vahvuus.

  • Muistatteko vielä minkälaisia paineita isänpäivä ja äitienpäivä aikoinaan aiheuttivat? Sitten tuli onneksi läheisenpäivä.
    No -nyt nimi muuttuu taas! Maallikkosaarnaaja Maasola kertoo miksi.

  • Yksi tämän vuoden Nenäpäivä -kohteista on keski-afrikkalainen Uganda.

    Radio Suomen oma nenäpäivälähettiläs Juha Blomberg vieraili huhtikuussa 2017 Ugandassa, joka on erittäin köyhä maa, UNDP:n ns. inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna sijalla 164 kaikista tutkituista 187:ta maasta.

    Unicef on yksi Nenäpäivän yhteistyötahoista Ugandassa, jossa pakolaiskriisin vuoksi vesi- ja hygieniaongelmat vaikuttavat hyvin voimakkaasti varsinkin lasten mahdollisuuksiin selvitä elämässään eteenpäin. Avustusjärjestön tuella on leireille saatu rakennettua uutta teknologiaa, joka helpottaa elämälle tärkeän puhtaan veden saantia.

    Kuva: Juha Blomberg.

  • Erikoistehostesuunnittelija ja -teknikko Konsta Mannerheimon on ollut mukana yli tuhannessa produktiossa.
    Jos elokuvaan, tv-sarjaan tai mainokseen tarvitaan räjähdyksiä - tai vaativia luonnonelementtejä, paikalle tarvitaan myös erikoistehosteammattilainen. Muun muassa elokuvissa Napapiirin sankarit, Vares ja Rare Exports työskennellyt Mannerheimo paljastaa, millaista arkinen työ on.
    Anna Keränen tapasi Mannerheimon tämän firman tiloissa Tuusulassa.

  • Neuvolassa meidät punnitaan. Ja sitten mennäänkin vauhdilla huonoon suuntaan, kunnes keski-iässä havahtuu siihen, että kukaan ei ole kiinnostunut, tuskin itsekään. Onneksi Finnair alkaa punnita meitä!

    Maallikkosaarnaaja Maasola tasapainoilee elämän suuressa vaa´assa.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä