Todellisia tarinoita

Olemme perineet toivon, unohduksen lahjan

  • 49 min
  • ei kuunneltavissa

Lähi-idän levottomuuksien ja sotien takia valtava pakolaisvirta alkoi vyöryä viime vuonna kohti Eurooppaa, valtaosa Välimeren kautta, ja Välimerelle syntyi nopeasti humanitaarinen kriisi. Vuonna 2015 arviolta puoli miljoonaa ihmistä haki turvapaikkaa eri Euroopan maista.

"Olemme perineet toivon, unohduksen lahjan"( Wislawa Szymborska) on kuvanveistäjä Pekka Jylhän näyttelyn motto. Sen keskiössä on 3D-tekniikalla toteutettu luonnollista kokoa oleva Aylan, 3-vuotias kurdipoika, joka hukkui pakolaisjoukon mukana elokuussa 2015 Turkin rannikolla. Lehtikuva kuolleesta pojasta herätti valtavaa kansainvälistä huomiota. Presidentti Hollande julisti kuvan olevan muistutus maailmalle, että se on syvästi vastuussa pakolaisten huolenpidosta tässä inhimillisessä katastrofissa. Välimerestä oli tullut kuoleman meri, ja lehtikuvasta pakolaiskriisin symboli.

Lehtikuvasta järkyttynyt ja toisaalta inspiroitunut Pekka Jylhä sanoo: ”Ihminen on varustettu hienolla ominaisuudella: unohtamisen lahjalla. Erityisesti tällaisina vaikeina aikoina sille on paljon käyttöä: kyky unohtaa hirveätkin asiat ja lähteä kohti valoa. Minä koen taiteilijoiden tehtäväksi ottaa esille tällaiset asiat. Ei minulla ole vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, mutta minun keinoni on tuoda ne esille, ettei asiaa unohdeta eikä sitä päästä piilottamaan.”

Edelleen monilla on vaikea sisäistää, että rajojen yli ei vyöry pelkkiä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, vaan tulevia suomalaisia - ei heitä vaan meitä.

Kirjailija Hassan Blasim kaipaa Irakiin joka päivä. Hän kirjoittaa surrealistisia tarinoita Irakista ja irakilaisten hyytävästä todellisuudesta - sodasta, väkivallasta, pakolaisuudesta, terrorismista ja rasismista. ”I believe that the role of the writer today, whether in times of war or peace, is to not let what is going on all around us become a cheap and easy target for the media, for politicians or for our own forgetfulness. I think the fragment of 'imagination' for example, contributes somehow to our understanding of the past,” Hassan Blasim sanoo.

Käsikirjoitus ja ohjaus Desiree Räsänen, lukija: Petja Lähde, äänisuunnittelu Kai Rantala, tuottaja Hannu Karisto.

Lähetykset

  • to 2.6.2016 22.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kallioihin tehdyt kuvat ovat hiljaisia viestejä vuosituhanten takaa. Niiden vastaanottaminen vaatii pysähtymistä, kykyä kuunnella ja nähdä. Ohjelman päähenkilö Pekka Kivikäs on tutkinut kalliomaalauksia jo neljännesvuosisadan. Hänen seurassaan dokumentissa liikutaan useillakin maalauspaikoilla. Toteutus: Kirsti Becker,Seppo Salminen, Tapani Karhu ja Hannu Kasurinen.

  • Kirjoituskone oli aikanaan mullistava keksintö. Pitkään se säilyi luksustuotteena, jota pidettiin ja huollettiin asiaankuuluvalla kunnioituksella. Vähitellen kirjoituskoneet arkipäiväistyivät, mutta tarpeellisuutensa ne säilyttivät niin kodeissa kuin konttoreissakin. Kirjoituskoneiden valtakautta kesti satakunta vuotta, kunnes siihen saakka korvaamattomina pidetyt koneet kuskattiin arvottomina kaatopaikoille. Ohjelmassa tapaamme ihmisiä, joiden intohimona kaikesta huolimatta ovat kirjoituskoneet. Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Järvinen, äänisuunnittelija Kai Rantala, tuottaja on Hannu Karisto.

  • Kuinkahan monet suomalaiset ovat pyyhkineet jalkansa sisään mennessään ulko-oven eteen laitettuihin kuusenhavuihin! Tai saaneet jäisiin paakkuihin talvella juuttuneen autonsa liikkeellä laittamalla kuusenhavuja pyörien alle! Tehnyt eräretkellä laavun kuusenhavuista? Kantanut kuusen kotiin joulujuhlan keskipisteeksi?

    Kuusesta on moneksi, ilon ja surun symboliksi. Ryhdyin miettimään kuusen olemusta, kun muistin tapauksen viidenkymmenen vuoden takaa.

    Olin pikkutyttö, kun istutimme perheen kanssa silloiseen kotipihaan kuusen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistan, että talvi-, jatko- ja Lapin sodissa ollut isäni oli tilanteessa hyvin vaitonainen mutta jotenkin ylpeän oloinen. Tänä vuonna kuusia on taas istutettu. Tulevaisuuden kuuseksi nimitettyjä puita on kaivettu kotien, koulujen, seuraintalojen jne pihoille pitkin vuotta ja maailmaa Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

    Kuusi antaa suojaa metsän kosteudessa ja hämäryydessä. Kuusta kummarretaan vieläkin vanhoissa sanonnoissa kuten "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto". Kuusi kertoo tänä päivänäkin myös itsenäisyyden ajan sodista ja itsenäisyyden vaikeista alkuajoista. Mutta ennen kaikkea kuusi soi niin elävänä olentona kuin kuin työstettynä puunakin. Ihan tavallinen kuusi, kotikuusi tai kuusikko kantaa siis monia merkityksiä ja tarinoita niin menneestä kuin tästäkin päivästä.

    Kuusta kuulemassa -dokumenttiin on musiikin ja erikoisäänet säveltänyt ja tehnyt äänitaitelija Petri Kuljuntausta. Hänen lisäkseen näkökulmia kuusipuun olemuksesta esittävät myös biologi ja luontotoimittaja sekä -kirjailija Seppo Vuokko, eläkkeellä oleva joensuulainen erityispettaja Jarmo Riikonen, Enon verkkokoulun johtaja Mika Vanhanen, sotilasperinteen asiantuntija Seppo Simola sekä viulunrakentaja Jarmo Heininen. Ohjelmalla on toimittaja Riikka Rahin puumerkki. Työryhmään kuuluvat myös Kai Rantala ja Hannu Karisto.
    Dokumentin teossa ei ole vahingoitettu eläviä puita.

  • Ohjelmasarjan kolmas osa (3/3) kertoo jatkosodan 1941 alussa kaatuneesta sotamies Väinö Karlssonista. Luentanäytteet Väinö Karlssonin kirjeistä ja Kalevi Kalemaan julkaisemattomista päiväkirjoista. Uusinta vuodelta 1992. Toteutus: Kalevi Kalemaa, Väinö Vainio ja Hannu Karisto.

  • Ohjelmasarjan toinen osa kertoo talvisodan aikana kadonneesta Paavo Pajusesta. Uusinta vuodelta 1992. Toteutus: Kalevi Kalemaa, Väinö Vainio ja Hannu Karisto.

  • Mirva Kettusen lyhytdokumentti Oodi radiolle kertoo millainen maailma voikaan aueta radion kautta. Ennen ja nyt.

  • Kalevi Kalemaan ohjelmasarjan ensimmäinen osa kertoo aseistakieltäytyjästä Arndt Pekurisesta, joka ammuttiin joulukuussa 1941. Ohjelmaan on haastateltu Aleksandra Pekurista. Uusinta vuodelta 1992. Toteutus: Kalevi Kalemaa, Väinö Vainio ja Hannu Karisto.

  • Toisen maailmansodan vaietusta todellisuudesta kertoo suorasanainen sotaveteraani Mauno Johannes Kenttämaa.

    Karun lapsuuden, jatkuvan puutteen ja armottomien tukkisavottojen koulima ylitorniolaismies joutui yli kuudeksi vuodeksi sotimaan ja vietti parhaan ikänsä rintamalla.

    Upseerien mielivaltaisten käskyjen vastustaminen näytti Kenttämaalle sota-ajan armeijan irvokkaan puolen. Tilanne tulehtui niin pahasti, että hän päätyi Karjalan kurikomppaniaan simputettavaksi.

    Radiodokumentissa 99-vuotias Kenttämaa kertoo elävästi ja yksityiskohtaisesti, miten sodassa oli välillä vaikea erottaa kummat olivat pahempia vihollisia, neuvostojoukot vai omat esimiehet.

    Ohjaus ja käsikirjoitus: Juhani Kenttämaa, äänisuunnittelu: Katja Kostiainen, tuottaja: Hannu Karisto.

  • Kukapa ei olisi miettinyt millaista on olla pakolainen. Kahdeksan entistä pakolaista kertovat miten ja miksi he Suomeen päätyivät ja millaista täällä on. Joukossa on viisi naista ja kolme miestä. Nämä eri puolilta maailmaa lapsina Suomeen päätyneet ihmiset ovat nyt kolmekymppisiä. He kirjoittivat ensin oman tarinansa Facebook-ryhmään. Viime vuonna ilmestynyt kirja kokosi tarinat kirjan kansien väliin. Nyt osaa niistä kuullaan radiodokumentissa. Toteutus: Tom Östling, Tuomas Vauhkonen ja tuottaja Hannu Karisto.

  • Kaksi tarinaa kietoutuu yhteen, kun Janette Leino lähtee ensimmäisessä radiodokumentissaan seuraamaan sairaanhoitoalan opiskelijan Miranda Austinin työharjoittelua Sambiaan. Matkaa tehdään yhdessä ja erikseen eikä haasteilta vältytä etenkään, kun molemmat heistä ovat ensi kertaa Sambiassa tekemässä jotain, mitä eivät ole aikaisemmin tehneet. Ohjelmassa kuullaan, kuinka matkanteko määränpäähän sujuu sekä molempien mietteitä omasta työstään uudessa toimintaympäristössä.

    Toteutus: Janette Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Lue Janeten matkakertomus:
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/05/elamasta-kuolemaan-valaistumisia-sambiassa

  • "Tuhoisan rakkauden kaava" kertoo Siljan, Katariinan ja Hannelen tarinan väkivaltaisesta parisuhteesta. Vaikka kokija on eri, väkivalta seuraa samaa kaavaa. Dokumentti kertoo, miksi väkivaltaisen kumppanin jättäminen ei ole helppoa ja miten henkinen väkivalta vaikuttaa syvästi väkivallan kokijan ajatuksiin itsestään.

    Toimittaja Katriina Raine, äänisuunnittelu Kai Rantala, tuottaja Hannu Karisto

  • Aira Samulin tunnetaan Helsingin katukuvassa vahvana, aurinkoisena ja tanssivana persoonana. Dokumentti Hyrsylän mutkan noita kertoo Airan tarinan ennen Helsinkiin muuttoa.

    Tarina alkaa karjalaisesta maalaismiljööstä, Hyrsylän mutkassa, rajavartioston päällikön tyttärenä. Isä halusi Airasta koulutetun naisen, mutta sota tuli ja muutti pienen tytön tulevaisuuden täysin. Monta mutkaa piti Airan käydä Hyrsylän mutkan jälkeen, ennen kuin hän pääsi Helsingin estradeille. Tarina kulkee talvisodan ensimmäisistä kiväärin laukauksista aina Helsingin pommituksiin ja valvontakomissioon asti.

    Toteutus: Antti Melkko, Jarkko Rissanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä