Kuusi kuvaa

Turun tuomiokirkon opas Aiju von Schöneman on hassutteleva lady

  • 43 min
  • toistaiseksi

”Olen opastanut kaikissa Turun museoissa, paitsi Luostarimäen käsityöläismuseossa, sillä siellä ei saa pitää punaisia kynsiä”, nauraa Aiju von Schöneman, turkulaisten rakastama opas ja tarinankertoja.

Lakatut kynnet, punainen nuttura ja tupakka ovat nyt jo 77-vuotiaan ladyn ulkoisia tavaramerkkejä. Nerokas historiantuntija lumoaa ja yllättää kuulijansa.  Hän höystää historialliset tarinat jännittävillä yksityiskohdilla ja punoo niistä kokonaisuuden sielukkaasti. Jokaisessa Aijun opastuksessa on kolme elementtiä: ruumis, sielu ja henki.

Voimaa Aiju saa ihmisistä, jotka lataavat hänen akkujaan.  Hän jäi eläkkeelle vuonna 2002, mutta opastaa hän yhä ja rakastaa työtään. Uransa aikoina hän vei lukuisia ryhmiä myös Savonlinnan Oopperajuhlille, Retrettiin, Heinäveden ja Laatokan luostareihin ja muihin tilattuihin kohteisiin. 

Retretin jälkeen Aiju juurtui lopullisesti Turkuun. Siellä hän on opastanut monia historiallisia teemareittejä, jotka hän aina rakensi huolella ja huumorilla. Turun kaupunki on antanut merkittävän tunnustuksen ja useita palkintoja pidetylle oppaalle.

Lapsuutensa Aiju von Schöneman vietti Sotkamossa. Hän oppi rakastamaan nimismiehenä toimineen isänsä ansiosta historiaa ja mummunsa ansiosta jännittäviä tarinoita.

Isän työ nimismiehenä ja läänin vallesmannina Kainuussa keräsi monenlaisia vieraita Aijun lapsuudenkotiin. Hän tapasi jo varhain kuuluisia kirjailijoita, näyttelijöitä, siirtolaisia ja sirkuslaisia, jotka tarvitsivat nimismiehen apua lupa-asioissa. 

Aiju syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1939, koska rajaseutu Kainuussa evakuoitiin sodan uhan vuoksi. Synnytyssairaala oli Höyhensaari ja huone vielä Prinsessahuone, mitä Aiju muistelee mielellään.

Aiju sanoo olevansa kiitollinen siitä, että on nähnyt niin paljon – myös sodan jälkeisen pula-ajan ja kurjuuden ympärillään.

Isän merkitys Aijulle on tärkeä. Hän oli hyväsydäminen, sivistynyt ja kekseliäs mies, jolla oli aikaa tyttärelle. Leikkimielisyys ja hassuttelu ovat Aijulle edelleen tärkeitä. Aiju kulki isän mukana käräjämatkoilla ja näki miten asioita ratkottiin. Kielitaitoisena miehenä hän tarjosi tyttärelleen jo varhain sellaisia matkoja, joista jokainen kainuulainen tyttö vain uneksi.

Aiju käyttää mielellään työssään historiallisia rooliasuja, joilla hän kuvittaa opastuksiaan. Kun Turku järjesti1996 ensimmäiset keskiaikamarkkinat, teetti Aiju itselleen ylhäisönaisen 1300-luvun puvun.

Moni turisti on nähnyt hänet myös Koiramäen kierroksella vaaleanpunaisessa mamsellin puvussa, vaikka puku ei ole historiallisesti aikakauteen sopiva. Lukuisat turistit ovat kuvanneet hänet kävelemässä päivänvarjo heiluen ympärillään lapsilauma.

Aiju rakastaa lasten opastamista ja puhuu lapsille mielellään enkeleistä. Omat hautajaisensa hän on suunnitellut tarkkaan. Hän haluaa tulla tuhkatuksi Pöytyän enkelipuistoon. Aijulla on mutkaton suhde kuolemaan, sillä asunnon eteisessä on odottamassa ruumisarkku. Sen hän pyysi ja sai eläkelahjakseen työtovereilta.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 4.6.2016 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä