Kuusi kuvaa

Turun tuomiokirkon opas Aiju von Schöneman on hassutteleva lady

  • 43 min
  • toistaiseksi

”Olen opastanut kaikissa Turun museoissa, paitsi Luostarimäen käsityöläismuseossa, sillä siellä ei saa pitää punaisia kynsiä”, nauraa Aiju von Schöneman, turkulaisten rakastama opas ja tarinankertoja.

Lakatut kynnet, punainen nuttura ja tupakka ovat nyt jo 77-vuotiaan ladyn ulkoisia tavaramerkkejä. Nerokas historiantuntija lumoaa ja yllättää kuulijansa.  Hän höystää historialliset tarinat jännittävillä yksityiskohdilla ja punoo niistä kokonaisuuden sielukkaasti. Jokaisessa Aijun opastuksessa on kolme elementtiä: ruumis, sielu ja henki.

Voimaa Aiju saa ihmisistä, jotka lataavat hänen akkujaan.  Hän jäi eläkkeelle vuonna 2002, mutta opastaa hän yhä ja rakastaa työtään. Uransa aikoina hän vei lukuisia ryhmiä myös Savonlinnan Oopperajuhlille, Retrettiin, Heinäveden ja Laatokan luostareihin ja muihin tilattuihin kohteisiin. 

Retretin jälkeen Aiju juurtui lopullisesti Turkuun. Siellä hän on opastanut monia historiallisia teemareittejä, jotka hän aina rakensi huolella ja huumorilla. Turun kaupunki on antanut merkittävän tunnustuksen ja useita palkintoja pidetylle oppaalle.

Lapsuutensa Aiju von Schöneman vietti Sotkamossa. Hän oppi rakastamaan nimismiehenä toimineen isänsä ansiosta historiaa ja mummunsa ansiosta jännittäviä tarinoita.

Isän työ nimismiehenä ja läänin vallesmannina Kainuussa keräsi monenlaisia vieraita Aijun lapsuudenkotiin. Hän tapasi jo varhain kuuluisia kirjailijoita, näyttelijöitä, siirtolaisia ja sirkuslaisia, jotka tarvitsivat nimismiehen apua lupa-asioissa. 

Aiju syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1939, koska rajaseutu Kainuussa evakuoitiin sodan uhan vuoksi. Synnytyssairaala oli Höyhensaari ja huone vielä Prinsessahuone, mitä Aiju muistelee mielellään.

Aiju sanoo olevansa kiitollinen siitä, että on nähnyt niin paljon – myös sodan jälkeisen pula-ajan ja kurjuuden ympärillään.

Isän merkitys Aijulle on tärkeä. Hän oli hyväsydäminen, sivistynyt ja kekseliäs mies, jolla oli aikaa tyttärelle. Leikkimielisyys ja hassuttelu ovat Aijulle edelleen tärkeitä. Aiju kulki isän mukana käräjämatkoilla ja näki miten asioita ratkottiin. Kielitaitoisena miehenä hän tarjosi tyttärelleen jo varhain sellaisia matkoja, joista jokainen kainuulainen tyttö vain uneksi.

Aiju käyttää mielellään työssään historiallisia rooliasuja, joilla hän kuvittaa opastuksiaan. Kun Turku järjesti1996 ensimmäiset keskiaikamarkkinat, teetti Aiju itselleen ylhäisönaisen 1300-luvun puvun.

Moni turisti on nähnyt hänet myös Koiramäen kierroksella vaaleanpunaisessa mamsellin puvussa, vaikka puku ei ole historiallisesti aikakauteen sopiva. Lukuisat turistit ovat kuvanneet hänet kävelemässä päivänvarjo heiluen ympärillään lapsilauma.

Aiju rakastaa lasten opastamista ja puhuu lapsille mielellään enkeleistä. Omat hautajaisensa hän on suunnitellut tarkkaan. Hän haluaa tulla tuhkatuksi Pöytyän enkelipuistoon. Aijulla on mutkaton suhde kuolemaan, sillä asunnon eteisessä on odottamassa ruumisarkku. Sen hän pyysi ja sai eläkelahjakseen työtovereilta.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 4.6.2016 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä