Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Lauantaisin klo 12, Yle Puhe

Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä. Eli se mitä koulussa jäi oppimatta syystä tai toisesta. Kuinka kristinusko, Marx tai Freud ovat vaikuttaneet ajatteluumme?

Jaksot

  • Brittiläinen matemaatikko Alan Turing oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä tiedemiehistä, kertoo tekniikan tohtori Teemu Leppänen. Turing muun muassa kehitti nykyaikaisen tietokoneen periaatteen ja pohti tekoälyä yli puoli vuosisataa sitten, sekä mursi saksalaisten salakirjoitusjärjestelmät toisen maailmansodan aikana.

    Vain 41-vuotiaana kuolleen Turingin ura tiedemiehenä jäi lyhyeksi. Hänen perintönään puhutaan kuitenkin yhä “Turingin koneesta”, josta PC ja älypuhelin ovat käytännön esimerkkejä. “Turingin testissä” puolestaan pohditaan nyt megatrendiksi nousseen tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Kalevi Rytkölä/Yle.

  • Nuorisokulttuurin katsotaan usein syntyneen 1950-luvulla Yhdysvalloissa, mutta nuorisokulttuuria on ollut jo paljon ennen Elvistä, kertoo tutkija Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Kaupallinen nuorisokulttuuri teki Yhdysvalloissa sotien jälkeen läpimurtonsa ja levisi maailmanlaajuisesti, mutta jo sotien välissä oli koettu muun muassa swing-kuume.

    Nuorisokulttuurin myötä lapsuudesta ei enää siirrytty suoraan aikuisuuteen kuten aikaisemmin, jolloin lapset ja nuoret olivat tehneet työtä. Samalla koulunkäynti yleistyi ja piteni, ja nuoruus elämänvaiheena syntyi. Nyt suuri osa nuorisokulttuurista löytyy netistä, toisaalta nuorisokulttuuria on alettu myydä myös lapsille ja aikuisille.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Mika Kanerva.
    Rock-muusikko Arto Muna yhtyeineen esiintyy.

  • Modernin termi liitetään usein Euroopassa 1700-luvulla alkaneeseen teollistumis- ja kapitalisoitumisprosessiin, ja tämän kehityksen tuomiin mullistuksiin eri elämänaloilla. Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta toteaa, että elämme yhä modernia aikaa, koska modernin piirissä luodut rakenteet ohjaavat edelleen vahvasti elämäämme, vaikka nykyaika eroaakin aiemmista modernin vaiheista.

    Modernia on myös kritisoitu paljon 1900-luvun aikana. Erityisesti 1960-luvun jälkeen kehittynyt postmoderni keskustelu on halunnut joko hylätä modernin käsitteen vanhentuneena tai määritellä sen uudelleen. Näiden kysymysten ohella Seppä pohtii kriittisesti postmodernin filosofian ydinväitteitä “suurten tarinoiden” kuolemisesta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: @NEX6ki
    Nevada, Yhdysvallat.

  • Moderni eurooppalainen anarkismi syntyi 1800-luvulla yhteiskunnan murroksessa teollisen vallankumouksen sivutuotteena. Anarkismi syntyi työväenliikkeestä, mutta anarkistien ja kommunistien tiet erosivat 1800-luvun lopulla, koska anarkistit vastustivat valtiota toisin kuin kommunistit.

    Avantgarde voidaan puolestaan nähdä anarkismin eräänlaisena esteettisenä ulottuvuutena, sanoo dosentti Marja Härmänmaa. Perusmerkityksessään avantgarde tarkoittaa uutta luovaa ajattelua ja toimintaa, ja taiteessa se alkoi näkyä 1800-luvulla. Yksi merkittävimmistä avantgarden liikkeistä oli ranskalaisen kirjailijan André Bretonin luoma surrealismi, joka näkyy yhä kulttuurissamme monin tavoin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Antti Eintola/Yle

  • Ranskalainen historioitsija ja filosofi Michel Foucault oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista. Filosofian tutkija Kai Alhanen kertoo, että Foucault´n vaikutus on ollut suuri muun muassa sosiologiaan, historiantutkimukseen ja filosofiaan, ja hänen keskeisistä käsitteistään kiistellään yhä.

    Michel Foucault kiinnostui valtavirran filosofian vieroksumista ilmiöistä kuten hulluudesta, rikollisuudesta, sairaudesta ja seksuaalisuudesta, ja teki myös käytännön työtä muun muassa vankilalaitoksen parissa. Foucault´lla oli radikaaleja käsityksiä siitä, kuinka kielen ja yhteiskunnan rakenteet ohjaavat ajatteluamme ja millaisessa vallankäytön yhteiskunnassa elämme.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Eila Haikarainen/Yle.

  • Eksistentialismi alkoi kehittyä jo ennen ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Jean-Paul Sartrea, kertoo estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta. Sartreen vaikutti muun muassa saksalainen filosofi Martin Heidegger, joka puhuu ihmisen pysyvän minuuden sijasta eksistentiaaleista, jotka määrittelevät ihmistä.

    Ranskalaiset eksistentialistit psykologisoivat Heideggerin luomat käsitteet ahdistuksesta ja huolesta yksilötasolle, ja samalla niistä tuli mediaseksikkäitä. Eksistentialistien mukaan ihminen tekee itse itsensä omilla valinnoillaan ja omilla toimillaan, mistä seuraa vapauden lisäksi vastuu. Ihmisen täytyy siis itse löytää vastaukset myös moraalisiin kysymyksiin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Ylen arkisto/Ranskan suurlähetystö.
    Jean-Paul Sartre.

  • Ranskalainen Louis Lumière järjesti vuonna 1895 Pariisin Grand Caféssa ensimmäisen kaupallisen elokuvaesityksen, jossa nähtiin kymmenen elokuvaa. Elokuvat olivat alle minuutin mittaisia näkymiä arkipäivän elämästä. Ihmisen halu nähdä liikkuvaa kuvaa oli kuitenkin synnyttänyt jo 1600- ja 1700-luvuilla erilaisia optisia laitteita kuvien katselemista varten.

    Elokuvan historian lehtori Satu Kyösola Aalto-yliopiston Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta kertoo, että klassinen elokuva sai väistyä modernin elokuvan tieltä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sodan kauhut pakottivat muuttamaan tarinan kertomista. Ihminen ei ollut enää maailman keskipisteessä, vaan hänet oli singottu sivuun.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Juha-Pekka Inkinen/Yle.
    Helsinkiläinen elokuvateatteri Maxim, 1987.

  • Ooppera syntyi, kun antiikin näyttämötaide luotiin uudelleen Firenzessä 1600-luvulla. Yksinkertaisimmillaan oopperan tarina on tenorin, sopraanon ja baritonin kolmoisdraama. On kuitenkin paljon oopperoita, jotka luotaavat inhimillisen olemisemme ulottuvuuksia monipuolisesti ja taidokkaasti, toteaa professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta.

    Elitistisenä pidetyn oopperan kulta-aika oli ennen elokuvan tuloa 1800-luvulla, jolloin Giuseppe Verdi teki oopperasta niin suosittua, että hänen oopperansa aarioita vihelleltiin kadulla. Samaan aikaan oopperan yhteiskunnallinen asema oli suurimmillaan eri puolilla Eurooppaa. Toisaalta jo barokkiaikana tehtiin paljon oopperaa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle Kuvapalvelu/ Ari-Pekka Keränen.
    Aulis Sallisen säveltämä uusi suomalainen ooppera Savonlinnan oopperajuhlilla, 1995.

  • Ensimmäisen jälkimaailmalle säilyneen valokuvan valotus 1800-luvun alkupuolella kesti kahdeksan tuntia, nyt digikameran muistikortille mahtuu tuhansia kuvia. Tekniikan kehittyessä 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa muotokuvia tavallisista ihmisistä, syntyi kuvajournalismi sekä mainos- ja muotikuvaus. Lisäksi tavalliset ihmiset alkoivat valokuvata itse rullafilmin tulemisen myötä.

    Jos verkossa liikkuu päivittäin kymmeniä miljardeja sanoja, miksi sinne ei mahtuisi miljardeja kuvia, sanoo kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Tärkeä osa medialukutaitoa on kuitenkin kuvanlukutaito aikana, jolloin kuvia voidaan manipuloida rajattomasti.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The U.S. National Archives
    Valokuvaaja Lewis Hine
    Kaksi 7-vuotiasta poikaa myymässä lehtiä Nashvillessä, Tennesseessä, 1910.

  • Länsimaisen teatterin juuret löytyvät Ateenan Dionysos-juhlista. Juhlissa esitettiin sankarilauluja, joista syntyi tragedia 480-luvulla eaa, kertoo teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Osa teatterin historiasta on kuitenkin hämärän peitossa, sillä vain muistiin kirjoitetut näytelmät ovat säilyneet.

    Keskiajalla teatteritaide oli kiertävien ryhmien varassa, kunnes se syntyi uudelleen kirkoissa, kun papit alkoivat näytellä Raamatun tapahtumia. Myöhemmin Italia toi teatteritaiteeseen muun muassa Commedia dell´arten henkilöhahmot ja lavastustaiteen, Shakespearen Englanti puolestaan yksinkertaisen näyttämön, jossa lattialuukusta saattoi ilmestyä paholainen.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Winifred Smithin teoksesta "The commedia dell'arte, a study in Italian popular comedy", 1912.
    Boston Public Library/Internet Archive Book Images.

  • Funktionalismi tuli Suomeen 1920-luvun lopulla, mutta vaikutti merkittävästi asumiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Selvimmin ajatukset modernista asunnosta näkyivät rintamamiestaloissa sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja lähiörakentamisessa.

    Ihanneasunnossa oli yksi tila yhtä tehtävää varten, eli keittiö, olohuone ja makuuhuone tai makuuhuoneita. Lisäksi modernia asuntoa määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. Funktionalistinen minimiasunto nähtiin luokattomana, eli se sopisi kaikille ihmisille kaikkialla.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Ulla Ylönen/Yle
    Vuonna 1938 valmistunut Armilan koulu, Lappeenranta.

  • Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta.

    Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen taiteeseen vuosisatojen ajan, mutta professori Lukkarisen mukaan taiteessa on aina esiintynyt samanaikaisesti erilaisia tyylejä ja ilmiöitä. Toisaalta esimerkiksi täysrenessanssin kuvataiteessa on kysymys hyvin italialaisesta ilmiöstä, muutaman miestaiteilijan aikaansaannoksista keskeisissä Italian kaupungeissa 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Tiina Jutila/Yle

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä