Kultakuume

Kari Peitsamo on outo yhtälö

  • 49 min
  • ei kuunneltavissa

Outo yhtälö nimeltä Kari Peitsamo. Outo harrastus nimeltä skräppäys. Kirjasuosituksia ja kansanmusiikkia.

Muusikko Kari Peitsamo on monella tapaa erikoislaatuinen ihminen. Peitsamon tuotteliaisuus on lähes käsittämätöntä: viime viikolla ilmestyi 68. albumi, jolta löytyvät mm. kappaleet Tammervetsifaali ? rakkauden vetsifaali ja Näin unta että paneskelin koko yön. Muusikon suuri hitti Kauppaopiston naiset ilmestyi 39 vuotta sitten. Kristitty teologian opiskelija, kommunisti, rockmuusikko - Peitsamo on kaikkea tätä. Vakava ja hauska: tweettejä päivänpolitiikkaan, minimalistisen naiiveja biisisanoituksia. Peitsamon osasia on vaikea yhdistää, mutta hänelle itselleen roolien moninaisuus tuntuu olevan täysin loogista. Kari Peitsamo Kultakuumeen vieraana tiistaina.

Mitä ovat art journal tai project life? Skräppäyksen alagenrejä. Mutta mitä on skräppäys? Kultakuume esittelee 2000-luvulla Yhdysvalloista Suomeen rantautuneen harrastus. Skräppäys on eräänlaista leikekirja-askartelua, jonka tuloksena on koristeltuja valokuva-albumeja. Skräppäämiseen perhedyttää Minna Enqvist, jolta on ilmestynyt harrastukseen opastava kirja ?Ihanat albumit?.

Kultakuume soittaa paitsi kansanmusiikkia, myös Jorma Uotiselle Kuopioon. Kuopio Tanssii ja soi päättyy ? mitä festivaalista ajattelee sen taiteellinen johtaja. Kesäkirjasuosituksena lyhyitä tarinoita.

Kultakuumeen juontaa Jakke Holvas.

Lähetykset

  • ti 21.6.2016 15.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • #metoo -kampanja tekee näkyväksi naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleisyyden. Sosiaalisessa mediassa "me too" eli "minä myös" on merkki siitä, että viestin jakaja on kokenut seksuaalista häirintää.

    Poliisi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa on aloittanut tutkinnan elokuvatuottaja Harvey Weinsteiniin kohdistuvista hyväksikäyttösyytöksistä. Samaan aikaan on esiin noussut median rooli vuosikausia jatkuneeksi väitetyn seksuaalisen häirinnän peittelyssä: kaikki tiesivät, mutta kukaan ei tullut julkisuuteen. Weinsteiniä suojeli hänen valta-asemansa viihdebisneksessä.

    Star Trek -avaruusscifi peilaa maailman epäkohtia. Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa opiskellut Tiariia Tamminen teki opinnäytetyönsä eläinten oikeuksista ja veganismista Star Trekissä. Turun yliopiston akatemiaprofessori Hannu Salmi kertoo 1960-luvulla luodusta Star Trekin universumeista kulttuurintutkijan näkökulmasta.

    Dokumentti "Munkki lietsoo vihaa" kertoo Myanmarin muslimivihasta. Sveitsiläisohjaaja Barbet Schroederin "pahuuden trilogian" päättää dokumentti munkki Ashin Wirathusta, joka on ääribuddhalaisliikkeen kärkihahmo. Myanmarissa on meneillään etninen puhdistus Burman valtion hiljaisessa hyväksynnässä.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

  • Yösyöttö voitti New Yorkissa - Suomessa jatkuu kiista Finnkinon kanssa. Yösyöttö palkittiin viikonloppuna parhaana elokuvana pitkien fiktioiden sarjassa Nordic International Film Festivalilla New Yorkissa. Marja Pyykön komedia Yösyöttö oli viime viikonloppuna Suomen katsotuin elokuva. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että elokuvaa ei esitetä alan markkinajohtajan, elokuvaketju Finnkinon, teattereissa.

    Laatutarinat vievät suomalaista kirjallisuutta maailmalle. Kirjailija päättää, myykö häntä maailmalle kustantaja vai agentti. Kultakuumeen studiossa suomalaisen kirjallisuuden maailmalle viennistä kertovat kirjallisuus-kustantajat Anna-Riikka Carlson / WSOY ja Mikko Aarne / Kosmos sekä kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck.

    Dekkaristi Ilkka Remes debytoi näytelmäkäsikirjoittajana. Tampereen teatterissa on saanut ensi-iltansa sieppausdraama "Musta sydän", joka on Suomen kuuluisimman jännityskirjailijan Ilkka Remeksen ensimmäinen näytelmäkäsikirjoitus.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Kulttuuriperintö vaikuttaa eurooppalaisuuteen. Akatemiatutkija Tuuli Lähdesmäki selvittää parhaillaan Euroopan tiedeneuvoston rahoittamana EU:n kulttuuriperintöpolitiikkaa ja eurooppalaisen identiteetin rakentamista kulttuuriperinnön avulla. Alkuviikosta hän sai Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2017 humanistipalkinnon.

    Ritva Auvinen on 85-vuotias ja laulaa yhä. Kultakuumeessa kuullaan iloisen ja sinnikkään oopperalaulajan muistoja.

    Encore! Makupaloja viikon varrelta. Lukeminen ja laulaminen hoitavat ihmisten mieltä. Sen tietävät kirjailija Anja Snellman, kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki ja psykologi Pirkko Lahti.

    Vaatteet on mun aatteet - ja maapallon tulevaisuus. Vuosituhannen alussa syntyneen ekomerkin Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala pettyi siihen, miten hitaatsi ihmiset löysivät eettisesti valmistetut vaatteet. Mutta kuluttaminen on muutoksessa. Ylijäämä- ja kierrätysmateriaalit vaativat myös suunnittelijoilta omanlaista otetta.

    Kultakuumeen kolumnisti Antti Heikkinen tutkii Tuntematonta sotilasta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

  • Finlandia-palkittu kirjailija Pentti Holappa (s. 1927) kuoli tiistaina kotonaan Helsingissä. Kulttuuriministerinäkin toimineen Holapan tuotannossa homoseksuaalisuus oli läsnä alusta alkaen. Turun yliopiston tutkija Mikko Carlssonin mukaan Holappa toi homoseksuaalisen halun suomalaiseen kirjallisuuteen.

    "Pertti Kurikan Nimipäivät" puhuu suoraan - myös itsestään. Toimittaja Jouni K. Kemppainen ja valokuvaaja Pekka Elomaa kokosivat bändikirjan, jossa punkbändin muusikot kertovat yhtyeen elinkaaren käänteet itse ja omin sanoin. Kuinka kaikki tapahtui: yhdeksän vuoden matka punkklubien rähjäisistä takahuoneista Euroviisujen pramealle estradille ja takaisin.

    "Tokasikajuttu" on tumma tarina tunteista. "Pertti Kurikan nimipäivät" -yhtyeestä tehty ensimmäinen dokumentti Kovasikajuttu kerrottiin duurissa, Tokasikajuttu on tarina mollissa, sanovat ohjaajat J-P Passi ja Jukka Kärkkäinen. Ohjaajat ja yhtyeen jäsenet puhuvat Kultakuumeessa tunteista, ystävyydestä ja menestyksestä.

    Klassinen asetelma on elossa nykytaiteessa. Hannu Väisäsen kuratoima näyttely "Nature Morte?" tutkii klassista teemaa nykytaiteen keinoin. Näyttely syntyi pakosta saada väittää, että elämä ei lopu siihen, että kuvitellaan materian olevan kuollutta.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

  • Kansallisbaletin taiteellisena johtajana aloittaa elokuussa 2018 Madeleine Onne. Onne täydentää Kansallisoopperan johtokolmikon.

    Näyttelijäpariskunta Satu Silvo ja Reidar Palmgren esittävät Aleksanterin teatterin lavalla rakastavaisia, jotka tapaavat toisensa yllättäen yli 20 vuoden jälkeen. Britti Derek Benfieldin näytelmästä käännetty "Toinen kerta toden sanoo" -komediassa kaksikko näyttelee kaikki roolit. Kuvataiteita rakastava Silvo huomasi löytävänsä näytelmästä Yayoi Kusaman pilkkuja.

    Suomen kirjailijaliitto perustettiin 120 vuotta sitten pelastamaan kirjailijat vilulta ja nälältä. Vuonna 2017 kirjailijan sosiaaliturva on parantunut, mutta liittoa tarvitaan yhä puolustamaan tekijöiden oikeuksia ja sananvapautta, sanoo puheenjohtaja Jyrki Vainonen.

    Hyvä kirja on kuin terapiaa. 120-vuotias Suomen Mielenterveysseura kampanjoi teemalla "Toivoa kirjallisuudesta". Toimittaja Jani Tanskanen jututti seuran puheenjohtajaa professori Pentti Arajärveä, kirjailija Anja Snellmania ja juoksuvalmentaja ja tietokirjailija Joonas Laurilaa.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

  • Suomenruotsalainen näyttelijär Birgitta Ulfsson kuului 1950-luvulla seurueeseen, joka esitteli Tove Janssonin Muumilaakson ja sen hahmot erityisesti Ruotsissa. Ulfsson kuoli eilen 8.10.2017 kotonaan Helsingissä 89-vuotiaana.

    Kuorossa laulaminen vapauttaa endorfiinia. Kuorolaulu karkottaa yksinäisyyden, ruokkii molempia aivopuoliskoja ja voimaannuttaa sekä ammatilaisen että dementikon. Harjoitukset ja esiintymiset pakottavat sekasortoisenkin elämän järjestykseen. Kultakuumeen studiossa vieraina ovat kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki ja psykologi Pirkko Lahti.

    Yleisradio isännöi viikonloppuna kansainvälistä Let the Peoples Sing -kuorolaulukilpailua. Gaalakonsertti ja finaali lähetetään suorina lähetyksinä Yle Areenassa sekä radiossa ja finaali myös televisiossa.

    Sylvi Salonen oli suuri diiva, joka tuli lähelle. Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä rakasti yleisöään. Yksityiselämänsä hän piti visusti omana tietonaan, vaikka jakoi suurieleisesti haastatteluja aikakauslehdille. Pirkko Vekkelin ja Ismo Loivamaan kirjoittama elämäkerta "Sylvi Salonen- Viimeinen diiva" avaa juhlitun näyttelijän uraa ja elämänvaiheita.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Taidemaalari Rafael Wardi yllättää jälleen. Helsingin kaupunginteatterin yleisölämpiössä paljastettiin näyttelijä Asko Sarkolan muotokuva. Punaisen kankaan alta paljastui hurjassa liikkeessä oleva kohtaus Moliéren näytelmästä "Tartuffe". Tartuffe oli Sarkolan viimeinen roolityö teatterinjohtajana.

    Kuvataiteilija Anna Tuori kyllästyi edellisten teostensa melankolisiin sävyihin. Perjantaina helsinkiläisessä Galleria Anhavassa avautuva näyttely esittelee vahdikkaita töitä, joissa klassista harmoniaa rikkovat "vessakirjoituksia" muistuttavat jäljet, niin kuin taiteilija itse asian ilmaisee.

    Encore! Makupaloja viikon varrelta. Musikaalisuus- mitä se on? Oliko 60-luvun tähdenlento, nuotin vierestä laulanut Mrs. Miller musikaalinen?

    Hannu Laakson esikoisromaani "2018" muuttui järkyttävän ajankohtaiseksi Las Vegasin joukkosurman myötä. Laakso kirjoittaa viestintäkonsultista, joka saa tehtäväkseen perehtyä Yhdysvalloissa asekauppaan ja aselakeihin ja ryhtyä lobbamaan Suomeen nykyistä vapaampia aselakeja.

    Kolumnisti Riina Katajavuori kertoo runofestivaalien kiperimmästä ongelmasta. Kun runoilijalle antaa 10 minuuttia esiintymisaikaa, jokaisella kansallisuudella ja persoonalla on kymmenestä minuutista oma luova, kulttuurinen käsityksensä.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Kirjallisuuden Nobel-palkinto myönnettiin japanilais-englantilaiselle Kazuo Ishigurolle. Kääntäjä Helene Bützow löytää joka lukukerralla Ishiguron tekstistä uusia tasoja. Japanilaisen kulttuurin asiantuntija, kääntäjä Miika Pölkki näkee ulkopuolisuuden olevan Ishiguron vahvuus. Ishiguron romaaneista elokuvaksi on tehty "Pitkän päivän ilta".

    Arvot eivät ole vain yleviä ja rakentavia, niillä on myös varjopuolensa. Kasvatustieteilijä Juho Norrena pohtii kirjassaan, miten vaikkapa kateuden tai syyllisyyden voisi valjastaa voimavaraksi.

    Ysäri oli ristiriitaisuuksien vuosikymmen. Vaikka lama syveni, kulutus kasvoi. Maailmalla Neuvostoliitto romahti ja Eurooppa vuorostaan yhdentyi. 1990-luvulla Suomi moniarvoistui ja kulttuurin eri muodot kukkivat rinta rinnan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

  • "Tokasikajuttu" on täynnä suuria tunteita. "Pertti Kurikan Nimipäivät" -yhtyeestä kertovan uuden dokumentin ohjaajat Jukka Kärkkäinen ja J-P Passi tiesivät jo ennen kuvauksia, että "Kovasikajuttu"-dokumentin jatko-osa kerrotaan mollissa.

    Korjausrakentaminen on usean alan ammattilaisten yhteistyötä. Arkkitehdit NRT:n Teemu Tuori ja Tuomo Remes palkittiin 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla Alvar Aallon suunnitteleman Otanimen kampukselle vuonna 1970 valmistuneen kirjaston peruskorjauksesta.

    Italiankielinen ooppera-aaria houkutti oopperatenorin kissaksi. Tampereen teatterissa
    Andrew Lloyd Webberin suurmusikaalissa "Cats" esiintyvä Tero Harjunniemi ei olisi kaksi vuotta sitten voinut kuvitella mouruavansa koskaan kissana.

    Kodeissa on käynnissä vallankumous: tekoäly valtaa kodit. Kuuntelevat laitteet soittavat musiikkia, kertovat sään, ja säätelevät valoja. Netin avulla toimivat viihdekeskukset eivät vain palvele vaan myös keräävät informaatiota kodin asukkaista.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Länsimetro synnyttää performanssia - satapäinen joukko tuijotti tänään hiljaa metron sisäänkäyntiä Otaniemessä. Aalto yliopiston visuaalisen kulttuurin opiskelija Sami Juhani Rekola halusi ottaa performanssilla osaa Länsimetron viivästymiseen ja luoda tilaa tunteille ja toivolle.

    Ministeri Sampo Terho: Vihapuheen voima on suuri, jos siihen ei puututa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt "Sitoudun torjumaan vihapuhetta" -haastekampanjan.

    Musikaalisuus on osa ihmisen biologiaa. Lääketieteellisen genetiikan tohtori Liisa Ukkola-Vuoti kertoo, miten musikaalisuus etsitään suvuista ja miten musiikki toimii jopa lääkkeen tavoin. Häneltä on juuri valmistunut teos "Musikaaliset geenit – hyvinvointia musiikista".

    Vain amatööri antaa kuvatessa koiralle makupaloja, ammattilainen haukkuu. Tilannekuvauksen mestari, 89-vuotias Magnum-kuvaaja Elliott Erwitt avasi Salon taidemuseon näyttelysyksyn. Pääosin mustavalkofilmille kuvatun näyttelyn keskiössä ovat elämän kepeys, toiveikkuus, huumori ja rakkaus.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Helsinkiläisen KOM-teatterin syksyn kantaesitys MyBaby tapahtuu startup-maailmassa. Näytelmän idean keksinyt ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Hilkka-Liisa Iivanainen ja startup-guru Sami ”Hupparihörhö” Kuusela kertovat, voiko perheestä tehdä tuotteen ja miten teatteriryhmä ja startup-yritys muistuttavat toisiaan.

    Kajawood on Kainuun Hollywood. Tyhjiin teollisuushalleihin syntyy elokuvastudioita ja kansainvälisiä tuotantoja.

    Encore! Makupaloja viikon varrelta. Saksalaiset nykytaiteilijat eivät purematta niele kansalliseepos Kalevalaa, Akseli Gallen-Kallelan maailmaa ja itkuvirsiperinnettä. Ysäri-kirjan maailma taitaa olla liian lähellä. Kikka Fan Club-näytelmä puhuttaa edelleen. Häpeä kuuluu ihmisenä olemiseen.

    Kolumni. Teatterimies Juha Hurme kävi pohjoisessa virkistymässä ja toteaa, että kyllä väljyys on valttimme

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola.

  • Amis puhuttaa! Ammattikoulu muuttuu, pysyvätkö oppilaat mukana? Taide- ja taitoaineista ei jatkossa saa enää sisäänpääsypisteitä. Jos sisään pääsee, äidinkielenopetusta saadaan vähimmillään 45 tuntia koko ammattikouluopetuksen aikana. Nuorisotakuun ideana on pelastaa nuoret putoamasta tyhjän päälle, mutta moni uhkaa silti tipahtaa kelkasta. Opintopolkukin on ammattikoululaiselle kivikkoisempi kuin lukiolaiselle, ja tämä näkyy ammattikorkeakoulujen pääsykokeissa.

    ”Kuvataiteessa tärkeintä on väri ja valo. Sitten tulee sommittelu, mutta aiheella ei ole niinkään väliä. Tämä pätee vaikka keski-ajan taiteeseen.” Näin opetettiin aikanaan taiteilija Carolus Enckelliä suomalaisen modernismin suurta klassikkoa Vapaassa taidekoulussa. Kultakuumeessa muistetaan maanantaina 72-vuotiaana pitkäaikaiseen sairauteen menehtynyttä taiteilijaa palaamalla miehen viime vuonna Kultakuumeelle antamaan haastatteluun.

Klipit

  • "Toivoa kirjallisuudesta" on 120-vuotiaan Suomen Mielenterveysseuran kampanja, jossa eri puolilla Suomea keskustellaan toivoa, lohtua ja iloa tuoneista kirjoista. Mielenterveysseuran puheenjohtajalle professori Pentti Arajärvelle toivoa on tuonut Jaan Krossin "Uppiniskaisuuden kronikka". Kirjailija Anja Snellmania on lohduttanut Edith Södergranin "Tulevaisuuden varjo". Juoksuvalmentaja ja tietokirjailija Joonas Laurila nostaa toivokirjaksi Matt Longin teoksen "The Long Run". Toimittaja on Jani Tanskanen.

  • Tekoälyn tullessa olohuoneisiin ääniohjautuvat pömpelit soittavat musiikin, kertovat sään, säätelevät valoja. Netin avulla toimivat viihdekeskukset eivät vain palvele vaan myös keräävät tietoa kodin asukkaista.

    Toimittaja Pauliina Grym on elänyt oman älykaiuttimensa Google Homen kanssa ensimmäisen kesänsä. Hyvännäköiseltä naiselta kuulostava laite tunnistaa Pauliinan miehen, mutta ei Pauliinaa. Grym on alkanut pohtia, miten olohuoneessa asuva tötterö vaikuttaa ihmissuhteisiin ja onko sillä tunteet.

  • Brittiläistynyt Kazuo Ishiguro kurvasi japanilaisen kestosuosikin Haruki Murakamin ohi kirjallisuuden nobelistina. Lapsena Britanniaan muuttanut Ishiguro hyödyntää romaaneissaan kulttuurien välistä jännitettä. Japanilaisen kulttuurin asiantuntijan Miika Pölkin mielestä Ishiguro kirjoittaa sietämättömän hyviä lukuromaaneja. Suomentaja Helene Bützow yllättyi ja ilahtui Ishiguron palkitsemisesta. Toimittajat ovat Airikka Nurmela, Anna Tulusto ja Seppo Puttonen.

  • Perkele on valheen isä, sanoo emerituspiispa Eero Huovinen. Teatteriohjaaja Paavo Westerberg kiinnostui synnistä jo vuosia sitten ja teki nyt aiheesta näytelmän. Molemmat ovat huolissaan pahuuden ja valheen globaalista kasvusta. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • "Kehollinen projekti" muuttaa taiteilija Artor Jesus Inkerön hennosta muunsukupuolisesta ihmisestä raavaaksi mieheksi. Toimittaja Pauliina Grymin toukokuussa 2017 tekemässä haastattelussa Inkerö kertoo, miten ja miksi hän muuttaa kehonsa, kehonkielensä ja koko ulkoisen olemuksensa toiseksi.

  • Hannaleena Hauru on ensimmäinen 80-luvulla syntynyt nainen, joka ohjaa pitkän elokuvan Suomen Elokuvasäätiön tuella. Ohjaajan ensimmäinen pitkä elokuva ”Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset” olisi voinut valmistua jo viitisen vuotta sitten, jos Elokuvasäätiö olisi myöntänyt jatkoa Haurun saamalle käsikirjoitustuelle. Hauru toivookin, että alle kolmekymppiset pääsevät näyttämään kykynsä ja hän kaipaa läpinäkyvyyttä elokuvarahoitukseen.

    Kuva: Filmikamari/Lars Johnson

  • Tasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan empatiaa, viisautta ja uteliaisuutta, sanoo näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä. Kesän alussa julkaistu tutkimus osoitti, että naiset ovat elokuva-alan rahanjaossa vähemmistöä. Alan toimijoista lähes puolet on naisia, mutta naisten ohjaamille elokuville ja naispuolisille elokuvataiteilijoille on ohjautunut viime vuosina vain neljännes tuotantoon suunnatusta julkisesta rahoituksesta.

    Elina Knihtilä, joka on myös elokuva- ja televisioalan tasa-arvoa edistävän WIFT Finlandin puheenjohtaja pohtii Kultakuumeessa yhden tarinan vaaraa ja esittää toivomuksen portinvartijoille.

  • Yleisradion runouspalkinto Tanssiva Karhu -ehdokkaista esitellään tänään 24-vuotiaan Erkka Filanderin teos Torso. Peruskoulun jälkeen kirjoittamiseen keskittyneen Filanderin asuminen Roomassa vaikutti teokseen, jonka kantavia teemoja ovat marttyyrius ja yhdelle asialle pyhitettyjen rakennusten arkkitehtuuri. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Kultakuume esittelee toukokuussa kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa Sirpa Kyyrönen teoksellaan Ilmajuuret. Kyyrönen on paitsi runoilija myös runousaktiivi. Hän on toiminut niin runousosuuskunta Poesiassa kuin runoyhdistys Nihil Interitissä. Naiseus ja äitiys ovat hänen runojensa toistuvia aiheita. Tanssiva karhu- palkintoehdokkaana oleva Ilmajuuret on Kyyrösen kolmas runoteos. Ilmajuurten runojen puhuja on äiti ja nainen, joka kasvattaa juuria puolisoon ja perheeseen ja opettelee päästämään irti isoiksi kasvaneista lapsistaan. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.

  • Kultakuume esittelee kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa on Harri Nordell teoksellaan Hajo. Tanssiva karhu -palkinnon Nordell on jo voittanut kerran kokoelmallaan Tomunhäikäisyvalo vuonna 2000. Hajo on Nordellin kuudes runoteos. Alkuaikojen teosten tapaan sen tyyli on tiivis ja minimalistinen. Uusia sanoja luova ja haiku-muotoakin käyttävä teoksen voi tulkita käsittelevän hajoamista ja katoamista – vaikka runoilija itse ei haluakaan nimetä teokselleen teemaa. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.
    Kuva: Veikko Somerpuro

  • Tanssiva karhu runouspalkinto ehdokkaiden esittelyvuorossa on Catharina Gripenbergin ja teos "Handbok att bära till en dräkt". Palkintoraati on kuvaillut kirjaa seuraavasti: Kirja käsittelee perustavanlaatuista sopeutumattomuutta, olomuotoa johon ei löydy neuvoja itsehoito-oppaista. Runot puhuvat identiteetistä ja sen puuttumisesta, josta Gripenberg lopuksi kirjoittaa itsensä vapaaksi: ”Näyttää siltä että olen jäänyt eloon”. Lisa Enckell sai runoilijan kiinni Japanista.

  • Kultakuume esittelee toukokuussa kuusi Tanssiva karhu –runopalkinnon ehdokasta. Vuorossa on tamperelainen runoilija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoinen ja runoteos Multa. Mullan yksi teema liikkuu vuoden kiertokulussa ja maan mullassa, mutta se myös kirja minulta sinulle: kirjoittajalta muistisairaalle kirjan sinälle. Kirja on myös eräänlainen kokonaistaideteos, sen keltamustavalkoisessa on Tiina Lehikoisen tekemä kuva. Toimittaja on Anna Tulusto.

    JJ:
    Runoilija Tiina Lehikoista haastatteli Anna Tulusto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä