Mikä maksaa?

Kesäkuun vieraana professori Anne Brunila

  • 51 min
  • toistaiseksi

Anne Brunila on tällä hetkellä Hankenilla kutsuprofessorina professor of practise –vakanssilla.  Useana vuotena  Talouselämä –lehti on arvioinut Brunilan Suomen vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi.  Brunila on myös Sammon, Koneen, Sanoman ja Stora Enson hallitusten jäsen.

Brunila sanoo, että sukupuolesta ei ole ollut hänelle uralla minkäänlaista haittaa, vaikka hän on usein joutunut toimimaan ympäristöissä, joissa kaikki muut ovat olleet häntä vanhempia miehiä.

-Miesten kanssa on ollut ihan mukava tehdä töitä.

-Olen äärimmäisen huolestunut Suomen talouden tilasta, Anne Brunila sanoo.

Nyt ei ole näköpiirissä Nokian kaltaista uutta menestysalaa, joka voisi nopeasti kasvattaa vientiä. Digitalisaatio tuo Suomelle koko ajan uusia kilpailijoita jaa Eurooppa on nyt vaikea toimintaympäristö.Kiinan talouden hidastuminen vaikuttaa nimenomaan Suomeen, koska Suomi tuottaa investointihyödykkeitä.

-Minusta on turhauttavaa, että kaikki uhat ovat olleet tiedossa jo kauan mutta muutoksissa ei ole vaan päästy eteenpäin.

Brunilan mukaan yksi ongelma on se, että viime vuosina on voimakkaimmin puolustettu niiden etuja, joilla jo menee hyvin.

-Ei osata nähdä esimerkiksi sitä, millainen kehitys olisi  työttömän kannalta parasta.

Brunila ei kannata koulutusresurssien leikkauksia.

-Se on minusta ihan nurinkurista touhua tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien kannalta.

Nuorena Anne Brunila aikoi ruveta opiskelemaan sanskriittia, mutta isä sanoi että siitä ei kyllä leipää saa.

 

Lähetykset

  • to 23.6.2016 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomen veroaste on noin 42 % eli kerättyjen verojen määrä on 42 prosenttia bruttokansantuotteesta.
    Hyvän verotuksen ominaisuuksia ovat mm. yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus ja ennustettavuus. Miten hyvin suomalainen verotusjärjestelmä täyttää nämä kriteerit? Juho-Pekka Rantalan vieraana on verotukseen perehtynyt tietokirjailija Simo Sipola.

  • Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii?
    Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde?
    Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Ylen Docstop perusti kolmen ammattihakkerin ryhmän, joka näytti, miten helppoa on murtautua vaikkapa asunto-osakeyhtiön verkkoon ja ohjata etänä erilaisia asioita, miten tehdä identiteettivarkaus tai saada auton tietokone sekaisin. Miten hakkereilta pitäisi suojautua? Siitä puhutaan ohjelmassa Mikä maksaa?, jossa vieraina tietoturvakonsultti Laura Kankaala F-Securesta, johtava asiantuntija Ilkka Sovanto Traficomista sekä Liiketoiminnan kehityspäällikkö Antti Koskinen Fidelix Oy:stä.

  • Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Ruotsin elintarvikevienti on EU-aikana kolminkertaistunut, kun samaan aikaan Suomen ruokavienti on lisääntynyt vain hieman. Suomeen tuodaan moninkertaisesti enemmän ruokaa kuin mitä meiltä viedään muihin maihin.
    Viikko sitten selvityksensä antanut vuorineuvos Reijo Karhinen pitäää hyvänä tavoitteena elintarvikeviennin kasvattamisen seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Miten vientiä saadaan kasvatettua?

    Juha Virtasen vieraina ovat MTK.n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja Real Snacksin toimitusjohtaja Arja Kastarinen.

    Kuva: Epa

  • Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata?
    Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista. Ohjelman lopussa myös ensiasunnonostajan ABC.

  • Sata vuotta sitten joulukuussa 1918 perustettiin Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ajamaan metsäteollisuuden asiaa. Tarjolla oli propagandaa ja vaalirahaa. Millainen poliittinen vaikuttaja metsäteollisuus on ollut viimeisen sadan vuoden aikana? Vieraana on asiaa tutkinut filosofian tohtori Sakari Siltala.

  • Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet? Millaisen perinnön uusi hallitus saa edelliseltä?
    Vieraina ovat Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta

  • Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla.
    Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt.
    Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle? Miten Suomi on varautunut brexitiin?
    Juha Virtasen vieraina ovat johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta ja
    yksikön päällikkö Marjut Akola ulkoministeriöstä.

  • Vuoden viimeisessä Mikä maksaa? –ohjelmassa tutustutaan yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatus mainittiin ensimmäisen kerran koulujemme opetussuunnitelmissa jo 1990-luvulla, mutta mitä se käytännössä tämän päivän kouluissa on? Vastaamassa aiheesta juuri palkittu opettaja Leena Rättyä, koululainen Camilla Tolvanen ja YES-yrittäjyyskasvatusverkoston toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä