Koe uusi yle.fi
Julkinen sana

Internetin hallintaa eli mitä ICANN tekee?

  • 44 min
  • toistaiseksi

ICANN56-kokous on parhaillaan menossa Helsingissä. Mitä järjestö tekee ja miksi sillä on maailmanlaajuinen kokous Suomessa? Internetiin kohdistuu monenlaisia paineita mutta samaan aikaan sen tekninen ylläpito vahvistuu. Millaiselta näyttää internetin tulevaisuus? Keskustelemassa ovat Juhani Juselius Viestintävirastosta, Jonne Soininen Nokia-yhtiöstä ja Juuso Moisander Ulkoministeriöstä. Lisäksi äänessä ovat ICANNin toimitusjohtaja Göran Marby ja johtokunnan jäsen Lousewise van der Laan sekä 15 vuoden takaa tutkija Ilkka Tuomi ICANNin silloisesta kokouksesta ja internetin näkymistä vuonna 2001. Toimittajana on Juha Kulmanen.

Lähetykset

  • ke 29.6.2016 12.17 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Jouko Jokinen aloitti muutama viikko sitten Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajana. Hän on johtanut Satakunnan kansaa ja Aamulehteä, mutta millaisena hän näkee Ylen uutistoiminnan ja miten hän sitä aikoo kehittää kuullaan Julkisessa sanassa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Paavo Lipponen toimi ensimmäisenä EU-jäsenyysaikana valittuna pääministerinä täydet kaksi kautta vuosina 1995-2003. Hän on edelleen unioniajan pisimpään tehtävässä ollut henkilö. Lipponen ei juurikaan osallistu pääministerikauttaan koskevaan julkiseen keskusteluun, koska muistelmien teko on vielä kesken. Millainen oli Lipposen linja syksyllä 1995 ja mitä yhtymäkohtia on tähän päivään?

    Juha Kulmanen haastatteli suorassa lähetyksessä Kesärannassa Paavo Lipposta ja tämä on lyhennelmä siitä ohjelmasta.

  • Suomessa on satojatuhansia toimeentulon äärirajoilla eläviä ihmisiä. Köyhiä on enemmän kuin 70-luvulla, jolloin tehtiin raportteja kitkuttelevan elämän arjesta. Nykyisin mediassa huono-osaisuuden kasvot ovat lähes yksinomaan ruokajonojen kameraa vältteleviä ihmisiä. Köyhyyteen liittyy häpeä, eikä aina ole helppo kertoa julkisesti huono-osaisuudesta, mutta riittääkö tämä syyksi siihen, että median kuva huono-osaisuudesta on kapea.

    Julkisessa sanassa kysytään. miten media kertoo köyhyydestä. Vastaajina ovat professori Heikki Hiilamo, tutkija Jouko Karjalainen, sosiaalityön päällikkö Päivi Ilkko sekä päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Juha Kulmanen ja Jussi Raumolin haastattelevat Sveitsin suurimman pankin, Ranskan talousministeriön sekä WTO:n ja OECD:n talousasiantuntijoita globalisaation etenemisestä ja vaikutuksista. Ohjelma on uusinta vuodelta 1997.

  • Mediasta räväköitä pamfletteja kirjoittanut Taneli Heikka tutkii väitöskirjassaan toimittajien roolia. Heikan mukaan journalismille tekisi hyvää, jos toimittajat ilmaisisivat mielipiteensä ja hylkäisivät ulkopuolisen tarkkailijan roolin. Millaista uutta otetta tutkija Heikka tarjoille kuullaan Julkisessa sanassa

  • Espanja on taas huomion keskipisteenä Katalonian itsenäistymispyrkimysten vuoksi. Myös maata 40 vuotta yksinvaltiaana hallinneen kenraalin Francisco Francon haamu on jälleen nostettu näkyvästi esille. Mutta millainen Espanja oli runsaat kolmekymmentä vuotta sitten, kun maa oli opetellut vajaan vuosikymmenen demokratiaa, kokenut yhden vallankaappausyrityksen, liittynyt jo Natoon ilman kansanäänestystä, ja oli vasta seuraavana vuonna 1986 liittymässä silloisen Euroopan yhteisön jäseneksi?
    Tämä aikamatka silloiseen Euroopan nuorimpaan demokratiaan alkaa Francon hautamonumentilta Valle de Los Caidosista.
    Toimittajana ohjelmassa vuodelta 1985 on Juha Kulmanen.

  • Ennen media saattoi jakaa tietoa yläviistosta yleisölle, joka harvoin reagoi. Nyt median suhde yleisöön on aika ajoin kiivaankin kaksisuuntainen. Kiitos sosiaalisen median. Yleisö reagoi nopeasti median toimintaan, mutta mediatalot käyttävät myös sosiaalista mediaa tiedonhankinnassa. Sosiaalisen median käyttäminen journalismin lähteenä tuottaa kuitenkin toimittajille päänvaivaa, sillä faktojen tarkistamien on vaikeaa.

    Toimittajat itse myös ovat sosiaalisessa mediassa, mutta kenen äänellä ammattitoimittaja keskustelee sosiaalisessa mediassa. Ovatko hänen mielipiteensä alisteisia työnantajalle tai työn teettäjälle.

    Julkisessa sanassa puhutaan toimittajien yleisösuhteesta ja etiikasta Ylessä. Keskustelijoina ovat Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen sekä Ylen yleisöasiamies Sami Koivisto. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Lokakuun 10. päivänä 53-vuotiaana äkillisesti menehtynyt mediamesenaatti Niklas Herlin haastattelussa, joka on uusinta maaliskuulta 2013. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.

    Kustantaja Niklas Herlin oli Teos-kustantamon ja verkkolehti Uuden Suomen pääomistaja ja hän oli haastatteluhetkellä juuri noussut Alma Median hallitukseen yhtenä yhtiön suurimmista omistajista.

  • Valtteri kirjoitti 750 000 juttua kuntavaaleista kolmella kielellä lyhyessä ajassa. Ihmetoimittaja Valtterin työteho on koodaajien käsialaa. Se on tutkijaryhmän luomus, jolla on lajitovereina Helsingin Sanomissa Latoja ja Ylessä Voitto-robotti.
    Digitalisaation jälkeen toimituksiin tulee automatisaatio ja koneet tekevät yhä enemmän juttuja. Julkisessa sanassa kysytään, korvaavatko robotit toimittajan ja miten robottien eli tietokoneohjelmien tulo mediataloihin vaikuttaa journalismiin. Kehityspäällikkö Aki Kekäläinen Ylestä, toimituspäällikkö Esa Mäkinen Helsingin Sanomista ja tutkija Carl-Gustaf Linden kertovat juttuja tekevistä tietokoneohjelmista. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Hastateltavana on juuri 25 vuotta täyttäneen Internet Societyn alajärjestön eli Suomen internetyhdistyksen puheenjohtaja, pitkän linjan toimittaja ja diplomaatti Yrjö Länsipuro. Toimittajana on Juha Kulmanen.

  • Erkki Laatikaisesta tuli sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja 28-vuotiaana. Tavoitteeksi lehden päätoimittajuuden hän oli asettanut jo 24-vuotiaana. Hän teki näyttävän luokkaretken: opiskeli kansakoulupohjalta maisteriksi ja kaikki tapahtui nopeassa rytmissä.

    Erkki Laatikaisesta olisi voinut tulla kunnanjohtaja tai poliitikko, mutta hän valitsi journalismin. Siinä hän oli tinkimätön ja oman tiensä kulkija, joka nosti maakuntalehden valtakunnan julkisuuteenkin.

    Laatikainen vaikutti talouteen ja politiikkaan näkyvästi Keskisuomalaisen palstoilla, mutta hän oli myös vahva taustavaikuttaja, jonka verkostot ylsivät arvaamattoman pitkälle.

    Suomen historian dosentti Olli Matikainen on kirjoittanut elämäkerran Erkki Laatikaisesta. Teos kertoo miehestä ja vallasta, mutta se avaa myös näkymän politiikkaan ja vaikuttamiseen.

    Julkisessa sanassa Olli Matikainen kertoo Erkki Laatikaisesta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Juha Kulmanen ja Rax Rinnekangas keskustelevat Rinnekankaan urasta ja uusimmasta elokuvasta, Maailman viimeinen kirjakauppa, joka esitettiin Rakkautta ja Anarkiaa - elokuvafestivaalilla Helsingissä. Katoaako kyky lukea vaativia kirjoja informaatiotuvan keskellä?

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä