Kuusi kuvaa

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski kirjoittaa kärsimyksestä

  • 44 min
  • toistaiseksi

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon syyskuussa 2017 saanut Helsingin sanomien ulkomaantoimittaja, tietokirjailija Heikki Aittokoski halusi kertoa kuudesta elämänsä kuvasta Lapinlahden sairaalassa Helsingissä. Se liittyy olennaisesti hänen elämäänsä, sillä hänen veljensä sairastui nuorena skitsofreniaan ja tauti on parantumaton. Nyt entinen mielisairaala on lähes tyhjillään ja sille etsitään uutta käyttöä. Aittokoski viettää edelleen aikaa veljensä kanssa viikoittain on oppinut, että skitsofrenian kanssa voi elää. Helppoa se ei ole.

Lapsuutensa Heikki Aittokoski vietti Kanadassa Montrealissa ja se on hänen muistoissaan onnellista aikaa. Isä oli 60-luvulla menestyvä liikemies suuressa amerikkalaisessa yhtiössä. Häntä neljä vuotta vanhempi veli oli paras leikki- ja tappelukaveri. Isän uran menestys 60-luvulla kuvaa Aittokosken mielessä koko Suomea – sen vahvaa eteenpäin menoa ja uudistumista.

Perhe kohtasi suuria tragedioita Suomeen paluun jälkeen ja ne leimaavat Heikki Aittokosken elämää. Isän sairastuminen johti järkyttävään itsemurhaan ja sillä oli luultavasti iso vaikutus veljen skitsofreniaan. Onnellinen lapsuus loppui tähän 9-vuotiaalla Heikillä. Äitiään hän pitää sankarina, joka piti perheen koossa. Uskomaantoimittajana maailmaa kiertäessään hän on huomannut, että näin on usein varsinkin köyhissä maissa. Naiset ja äidit ovat yhteisön koossapitävä voima.

Tärkeimmän työuransa hän on tehnyt Berliinissä, joka edelleen on hänelle kotikaupunki. Siellä muistoissa on vahvana muurin murtuminen ja hän sai painaa kädenjälkensä East Side Galleryssa pystyyn jätettyyn muurin pätkään.

Tietokirjailijana Heikki Aittokoski teki läpimurtonsa kirjallaan "Narrien laiva", jonka syntyyn ja nimeen on vaikuttanut hänen veljensä kohtalo ja halu kertoa ihmisten kärsimyksestä ja elämästä sen kanssa. Uuden kirjan "Kuolemantanssi" keskeinen teema on nationalismi Euroopassa. Sen päähenkilöinä ovat afganistanilaisen nuoren Rezain perheen jäsenet ja heidän tuhansien kilometrien matka Turkin ja Itä-Euroopan kautta Saksaan. Tuon matkan perheen äiti teki viimeisillään raskaana ja osin epäinhimillisessä kuumuudessa. Heille Eurooppa on kuitenkin toivon maanosa.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon perusteissa todetaan näin: "Kuvatessaan meneillään olevaa kamppailua Euroopan suunnasta Heikki Aittokoski kysyy, mitä ovat kansankunnat ja kenelle ne kuuluvat? Selityksiä ei aina löydy, mutta Aittokoski sitoo nykytapahtumat historiaan ja avaa lukijalle näkymän erilaisten ilmiöiden syviin juonteisiin."

Euroopan kohtalon kysymys on Aittokosken mukaan se, miten Eurooppa vastaanottaa tällaiset ihmiset ja miten he puolestaan onnistuvat sopeutumaan uuteen kotimaahansa.

Rujo ja itsekäs nationalismi on nostanut päätään Euroopassa ja Venäjä on ottanut sotilaallisen voiman käyttöön tavoitteidensa ajamisessa. Tässä uudenlaisessa maailman tilanteessa toimittaja Heikki Aittokoski toivoo näkevänsä kuvan paremmasta – siitä, että demokratia on vahvistunut Venäjällä ja sen suhteet Suomeen ja Eurooppaan ovat vapaat ja avoimet.

Lähetykset

  • la 2.7.2016 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä