Kuusi kuvaa

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski kirjoittaa kärsimyksestä

  • 44 min
  • toistaiseksi

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon syyskuussa 2017 saanut Helsingin sanomien ulkomaantoimittaja, tietokirjailija Heikki Aittokoski halusi kertoa kuudesta elämänsä kuvasta Lapinlahden sairaalassa Helsingissä. Se liittyy olennaisesti hänen elämäänsä, sillä hänen veljensä sairastui nuorena skitsofreniaan ja tauti on parantumaton. Nyt entinen mielisairaala on lähes tyhjillään ja sille etsitään uutta käyttöä. Aittokoski viettää edelleen aikaa veljensä kanssa viikoittain on oppinut, että skitsofrenian kanssa voi elää. Helppoa se ei ole.

Lapsuutensa Heikki Aittokoski vietti Kanadassa Montrealissa ja se on hänen muistoissaan onnellista aikaa. Isä oli 60-luvulla menestyvä liikemies suuressa amerikkalaisessa yhtiössä. Häntä neljä vuotta vanhempi veli oli paras leikki- ja tappelukaveri. Isän uran menestys 60-luvulla kuvaa Aittokosken mielessä koko Suomea – sen vahvaa eteenpäin menoa ja uudistumista.

Perhe kohtasi suuria tragedioita Suomeen paluun jälkeen ja ne leimaavat Heikki Aittokosken elämää. Isän sairastuminen johti järkyttävään itsemurhaan ja sillä oli luultavasti iso vaikutus veljen skitsofreniaan. Onnellinen lapsuus loppui tähän 9-vuotiaalla Heikillä. Äitiään hän pitää sankarina, joka piti perheen koossa. Uskomaantoimittajana maailmaa kiertäessään hän on huomannut, että näin on usein varsinkin köyhissä maissa. Naiset ja äidit ovat yhteisön koossapitävä voima.

Tärkeimmän työuransa hän on tehnyt Berliinissä, joka edelleen on hänelle kotikaupunki. Siellä muistoissa on vahvana muurin murtuminen ja hän sai painaa kädenjälkensä East Side Galleryssa pystyyn jätettyyn muurin pätkään.

Tietokirjailijana Heikki Aittokoski teki läpimurtonsa kirjallaan "Narrien laiva", jonka syntyyn ja nimeen on vaikuttanut hänen veljensä kohtalo ja halu kertoa ihmisten kärsimyksestä ja elämästä sen kanssa. Uuden kirjan "Kuolemantanssi" keskeinen teema on nationalismi Euroopassa. Sen päähenkilöinä ovat afganistanilaisen nuoren Rezain perheen jäsenet ja heidän tuhansien kilometrien matka Turkin ja Itä-Euroopan kautta Saksaan. Tuon matkan perheen äiti teki viimeisillään raskaana ja osin epäinhimillisessä kuumuudessa. Heille Eurooppa on kuitenkin toivon maanosa.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon perusteissa todetaan näin: "Kuvatessaan meneillään olevaa kamppailua Euroopan suunnasta Heikki Aittokoski kysyy, mitä ovat kansankunnat ja kenelle ne kuuluvat? Selityksiä ei aina löydy, mutta Aittokoski sitoo nykytapahtumat historiaan ja avaa lukijalle näkymän erilaisten ilmiöiden syviin juonteisiin."

Euroopan kohtalon kysymys on Aittokosken mukaan se, miten Eurooppa vastaanottaa tällaiset ihmiset ja miten he puolestaan onnistuvat sopeutumaan uuteen kotimaahansa.

Rujo ja itsekäs nationalismi on nostanut päätään Euroopassa ja Venäjä on ottanut sotilaallisen voiman käyttöön tavoitteidensa ajamisessa. Tässä uudenlaisessa maailman tilanteessa toimittaja Heikki Aittokoski toivoo näkevänsä kuvan paremmasta – siitä, että demokratia on vahvistunut Venäjällä ja sen suhteet Suomeen ja Eurooppaan ovat vapaat ja avoimet.

Lähetykset

  • la 2.7.2016 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä