Kuusi kuvaa

Sonja Ängeslevä toivoo lisää naisia pelialalle

  • 43 min
  • toistaiseksi

Pelialan monitoiminainen ja pelialan pioneeri Sonja Ängeslevä halusi jo varhain jättää jäljen itsestään ja tehdä vain asioita, joihin hän suhtautui intohimoisesti. Kilpailullisuus, itsensä haastaminen ja itsenäiset ratkaisut ovat olleet hänelle aina tärkeitä asioita.

Pienenä tyttönä hän osallistui runokilpailuun salaa vanhemmiltaan ja päätyi myös kuvittamaan kirjan, johon palkitut runot koottiin. Vanhemmat saivat lukea lehdestä tyttärensä menestyksestä. Teini-ikäisenä Sonja opiskeli kauppaopistossa tietotekniikkaa, mutta jakkupuku ja salkku eivät olleet Sonjan juttuja. Kaikki vapaa-aika meni metallimusiikin parissa.

Hän toimitti ystävättärensä kanssa itse perustamaansa, englanninkielistä metallimusiikkilehteä ”Diarium Autopsia” (Ruumiinavauspöytäkirja). Nuoret naiset haastattelivat metallibändejä Lepakossa, seikkailivat Lontoon metalliklubeilla ja halusivat tehdä parhaan fanilehden, vaikka Sonjan englannin kielitaito oli vielä puutteellista.

Sonjasta oli arvokasta päästä jo varhain osaksi poikien jännittävää maailmaa.  Sekä metallimusiikki että pelimaailma olivat 1980-luvulla poikien juttuja, joita vain harva tyttö harrasti. Sittemmin Sonja on

kannustanut omalla esimerkillään tyttöjä ja naisia pelimaailman pariin ja halunnut luoda vaihtoehdon pelialan setäenergialle.

Opiskellessaan Lapin yliopistossa digitaalista mediaa, hänen oivalluksensa oli yhdistää visuaalinen taiteellisuus, tietotekniikkaan ja ohjelmointiin vuorovaikutteisella tavalla. Sonja sanoo saaneensa vaikutteita ja inspiraatioita monelta henkilöltä.

Pelialalla töitä tehdään intohimoisesti, ja Sonjan mielestä on innostavaa kehittää uutta ja haastaa olemassa olevia asioita. Silti hän vastustaa ylitöitä. Ne ovat Sonjan mielestä sekä tiimivetäjän virhe, että huonoa johtamista. Hän rajaa työaikansa tarkasti. Vapaa-ajalla hän käy mielellään ystäviensä kanssa ulkona ja retkeilee miehensä kanssa luonnossa. Sonja asuu aviomiehensä kanssa Helsingin ydinkeskustassa Fredrikinkadun arvotalossa.

Sonjan tahti tarttua toimeen on ollut hengästyttävä. Itse hän sanoo tarttuneensa vain sellaisiin töihin, joista on ollut todella kiinnostunut. Hän on toimelias, ahkera ja älykäs ja saanut työstään useita palkointoja. Hän on jo 41-vuotiaana saanut jopa pelialan elämäntyöpalkinnon.

Hän on nähnyt peliteollisuuden kasvun aitiopaikalta, sillä hän toimi kahdeksan vuoden ajan pelialan tekijöiden verkottajana. Nykyään hän työskentelee monikansallisen Unity-yrityksen tuotejohtajana ja vetää tiimiä, joka koostuu yksinomaan miehistä. Sonjan tiimin tavoite on vetäjänsä tyylin mukaan korkealla: valloittaa ensi vuonna maailma peleihin liittyvällä palvelulla, joka muuttaa yksinpelikokemukset sosiaaliseksi elämykseksi.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

Lähetykset

  • la 16.7.2016 8.08 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä