1939 Hella Wuolijoki: Niskavuoren leipä
- 7 min
- toistaiseksi
Niskavuoren leipä -näytelmä oli suurmenestys ja pelasti jopa koko suomalaisen teatteritaiteen taloudellisista vaikeuksista. Näytelmästä keskustelevat kansanedustaja Erkki Tuomioja ja toimittaja Pietari Kylmälä.
Ohjelman tiedot
Kuva 16:9 HD
TV-lähetyksen ääniraidat suomi stereo
Katsottavissa ulkomailla
Lähetykset
Jaksot
Jaksot
-
2016 Ilkka Remes: Kiirastuli Olisiko maamme turvallisuudesta huolehtiville viranomaisille hyväksi lukea Ilkka Remeksen uhkakuvatrilleri Kiirastuli?6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2015 Elina Hirvonen: Kun aika loppuu Elina Hirvosen romaanissa Kun aika loppuu ilmastonmuutos sysää nuorukaisen ekoterroristina ampumaan ihmisiä.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2014 Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia Pajtim Statovcin esikoisromaani Kissani Jugoslavia ilmestyi vuonna 2014. Päähenkilö Bekim on pikkupoikana paennut perheensä kanssa Kosovosta Jugoslavian hajoamissotia.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2013 Pauliina Rauhala: Taivaslaulu Pauliina Rauhalan esikoisromaani Taivaslaulu ilmestyi 2013. Kirja on nuoren avioparin, Viljan ja Aleksin, rakkaustarina.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2012 Juha Seppälä: Mr. Smith Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 2012 ja valintana on Juha Seppälän romaani Mr. Smith. Kirjailija Riku Korhonen pitää teosta nykyaikaisen markkinayhteiskunnan rinnasteisena kuvana.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2011 Rosa Liksom: Hytti nro 6 Sarjassamme 101 kirjaa vuorossa on vuosi 2011 ja Rosa Liksomin teos Hytti nro 6. Siinä Liksom kuvaa hiljaista Suomi-neitoa matkustamassa väkivaltaisen venäläismiehen kanssa junalla halki Siperian.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2010Markus Nummi: Karkkipäivä Markus Nummi julkaisi kaltoin kohdelluista lapsista kirjansa Karkkipäivä vuonna 2010. Minkälainen ajankuva tuo kirja onkaan sarjassamme 101 kirjaa?7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2009 Maarit Verronen: Normaalia elämää Maarit Verrosen novellikokoelma Normaalia elämää ilmestyi 2009.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2008 Sofi Oksanen: Puhdistus Puhdistus on kansainvälisesti yksi palkituimpia suomalaisia romaaneja. Sofi Oksanen julkaisi kirjansa vuonna 2008, ja sille alkoi heti tulla palkintoja ympäri Eurooppaa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2007 Risto Isomäki: Litium 6 Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 2007. Romaanissa Litium 6 kirjailija Risto Isomäki varoitti kuinka terroristit saattavat Litium kuuden avulla kehittää ydinräjähteen kaltaisen pommin.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2006 Leena Krohn: Mehiläispaviljonki Mehiläispaviljonki - kertomus parvista ilmestyi vuonna 2006. Konsultti Herkules opettaa syväjohtamista, eikä kaupungissa ole enää vanhuksia vaan senioreita.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2005 Arto Salminen: Kalavale Kirjailija Arto Salminen kuvitteli Kalavale teoksessaan millaiseksi tositv voi pahimmillaan mennä. Ohjelmasarjamme 101 kirjaa on nyt vuodessa 2005, jolloin tosi-tv oli vasta alussa Suomessa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2004 Reko Lundán: Rinnakkain 101 kirjaa ohjelmasarja on vuodessa 2004. Silloin Suomen taloudella meni hyvin, eivätkä ihmiset halunneet rivitalojensa läheisyyteen asunnottomien asuntolaa.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2003 Lars Sund: Erikin kirja Erikin kirjassa päähenkilö seuraa Yhdysvalloissa tv-uutisista kuinka Neuvostoliitto hajoaa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2002 Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie Vuonna 2002 Raimo Helminen piti kiekkoa siniviivalla, Suomi vaihtoi markkansa euroiksi ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie humahti suomalaisiin mies- ja naislukijoihin niin, että siitä tuli pitkäksi…6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2001 Jari Tervo: Suomemme heimo Jari Tervo kirjoitti maahanmuuttajiin ja yhteisöön kuulumattomiin kohdistuvasta torjunnasta vuonna 2001 romaanin Suomemme heimo. Teos on tuon vuoden valinta ohjelmasarjassa 101 kirjaa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 2000 Jusa Peltoniemi: Jäähyväiset sukuromaanille Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 2000. Suomessa tapahtui tutkijoiden mukaan EU-jäsenyyden myötä suuri murros.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1999 Veronica Pimenoff: Maa ilman vettä Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1999. Kirjailija Veronica Pimenoff kirjoitti ennustuksellisesti romaanissaan Maa ilman vettä kuinka Eurooppa linnoittautuu turhaan pakolaisia vastaan.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1998 Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1998. Uskonnollisten suviseurojen yltiöpäinen jatkuva kasvattaminen suututti kirjailija Hannu Raittilan kirjoittamaan romaanin Ei minulta mitään puutu.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1997 Mauri Kunnas: Koiramäen joulukirkko Mauri Kunnas halusi osallistua Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kunnostukseen kun hän tuli poltetun kirkon raunioille syksyllä 1997.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1996 Kreetta Onkeli: Ilonen talo Kreetta Onkelin esikoisromaani Ilonen talo - muistojeni sisä-Suomi ilmestyi 1996, ja se sai valtavasti julkisuutta.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1995 Kalle Päätalo: Hyvästi, Iijoki Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki ilmestyi 1995, ja sen piti olla Iijoki-sarjan viimeinen. Kirja alkaa vuodesta -55 ja päättyy vuoteen -58, jolloin Kallesta tulee kirjailija.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1994 Matti Paloheimo: Valkoinen Mandela Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1994. Romaani Valkoinen Mandela kertoo pakolaiskeskuksesta pienellä suomalaisella paikkakunnalla 1990-luvun alussa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1993 Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkä Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä ilmestyi lamavuonna 1993. Viinanen on paitsi valtiovarainministeri, myös kassakaappimurto.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1992 Daniel Katz: Saksalainen sikakoira Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1992. Juutalaissyntyinen kirjailija Daniel Katz kauhistui nuoruudessaan kuinka Saksa oli halunnut tuhota juutalaiset ja sitä myötä myös hänet.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1991 Erno Paasilinna: Kauppamiehet isänmaan asialla Kirjailija Erno Paasilinna varoitti teoksessaan Kauppamiehet isänmaan asialla 1990-luvun alussa, että suomalaiset kauppamiehet ovat myymässä halvalla isänmaataan Eurooppaan.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1990 Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1990.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1989 Annika Idström: Kirjeitä Trinidadiin Kirjeitä Trinidadiin ilmestyi 1989. Sirénin perhe matkustaa lomalle Israeliin, jossa perheenjäsenet ovat raadella toisensa. 80-luku on Annika Idströmin kirjassa pahuutta ja ahneutta.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1988 Kontio & Nevanlinna: Kirjava lehmä: suuri luento Suomen sodan jälkeisestä historiasta Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1988.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1987 Eeva Kilpi: Animalia Eeva Kilven runokokoelma Animalia ilmestyi 1987. Sen Animalia-osastossa Kilpi hyökkää eläinkokeita ja turkistarhausta vastaan.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1986 Antti Tuuri: Ameriikan raitti Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1986. Samaan aikaan kun Antti Tuuri julkaisi kirjansa Ameriikan raitti vuonna 1986, poliisi ryhtyi hakemaan oikeuden eteen Floridaan paenneita veropakolaisia.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1985 Matti Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolema Kun Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolema ilmestyi 1985 se teilattiin täysin. Pulkkista haukuttiin fasistiksi ja rasistiksi. Kirja kritisoi kehitysapua ja Suomen ulkopolitiikkaa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1984 Pirkko Saisio: Kainin tytär Pirkko Saision Kainin tytär on ensimmäinen suomalainen romaani, jossa avoimesti kuvataan kahden naisen parisuhdetta. 101 kirjaa sarja on vuodessa 1984.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1983 Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja Ohjelmasarja 101 kirjaa on nyt vuodessa 1983. Kirjailija Joni Skiftesvik kuvasi esikoisteoksessaan Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja pohjoisen ihmisiä sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1982 Kaari Utrio: Ruusulaakso Vuonna 1982 ilmestynyt Ruusulaakso on Kaari Utrion ainoa aikalaisromaani. Tuolloin 70- ja 80-lukujen taitteessa pula-ajan lapset pääsivät hyvän elämän makuun, ja naiset edelleen elivät miestään varten.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1981 Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä Anja Kaurasen (nyk. Snellman) esikoisromaani Sonja O. kävi täällä oli vuoden 1982 kohuromaani. Nuoren naisen seksisekoiluja pidettiin silloin liian rajuina.6 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1980 Kauko Röyhkä: Tien laidalla Waterloo Tänään Sadan vuoden kirjat -sarjassa ollaan vuodessa 1980. Tuolloin ilmestyi Kauko Röyhkän esikoisteos Tien laidalla Waterloo.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1979 Asikainen, Meller, Vuento: Pete Q Näytelmä Pete Q kohahdutti vuonna 1978 ja tekstinä julkaistu kirja seuraavana vuonna. Teoksesta Pete Q - jälkeenjääneet paperit keskustelevat näyttelijä Eija Ahvo ja toimittaja Seppo Puttonen.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1978 Juhani Peltonen: Elmo Moniottelijana nuorten maailmanmestaruuteen yltänyt Petri Keskitalo sai lempinimekseen Elmo esikuvansa Juhani Peltosen Elmon mukaan.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1977 Paavo Haavikko: Kansakunnan linja Oliko presidentti Urho Kekkonen ajan vaatima diktatorinen hallitsija vai viisas valtiofirman johtaja? Tätä pohtii historiantutkija Markku Jokisipilä toimittaja Seppo Puttosen kanssa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1976 Risto Rasa: Kaksi seppää Runoilija Risto Rasa sai luontorunoilla suuren suosion poliittisella 1970-luvulla. Ohjelmasarja 101 kirjaa nostaa nyt vuoden 1976 kirjaksi Risto Rasan runokokoelman Kaksi seppää.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1975 Jussi Kylätasku: Revari Poliittisesti tiukalla 70-luvulla alkoi jo tulla esiin ääniä, jotka kyseenalaistivat puoluetaktikoinnin ja puhdasoppineisuuden vaatimukset.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1974 Veijo Meri: Kuviteltu kuolema Kirjailija Veijo Meri kuului 1970-luvulla presidentti Urho Kekkosen hoviin. Meren yhteiskunnallisesta roolista keskustelevat kirjailija Mari Mörö toimittaja Seppo Puttosen kanssa.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1973 Heikki Turunen: Simpauttaja Kirjailija Heikki Turunen sai valtaisan menestyksen esikoisromaanillaan Simpauttaja vuonna 1973. Se kuvasi maaseudun autioitumista ja kyläyhteisön muutoksia.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1972 Arto Paasilinna: Operaatio Finlandia - Ruotsin kesähyökkäys Suomeen Oikeistopopulismin nousu Ruotsissa 1970-luvulla houkutti Arto Paasilinnan kuvittelemaan sodan Suomen ja Ruotsin välille.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1971 Eeva Joenpelto: Vesissä toinen silmä Eeva Joenpellon romaani Vesissä toinen silmä ilmestyi vuonna 1971, aikana jolloin taiteilijan piti olla poliittisesti aktiivinen, eikä pelkkä taide enää riittänyt.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1970 Lassi Sinkkonen: Solveigin laulu Lassi Sinkkosen romaani Solveigin laulu on romaani työväenluokan naisten elämästä sodanjälkeisessä Helsingissä.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1969 Jarkko Laine: Niin kulki Kolumbus Amerikkalainen vastakulttuuri ja beat-runous rantautuivat Suomeen 1960-luvun lopulla turkulaisen kirjailijan Jarkko Laineen kautta.7 min Käynnistä ohjelma
-
1968 Tytti Parras: Jojo Tytti Parraksen romaani Jojo oli aikanaan todellinen kohukirja. Se ravisutti ilmestymisaikansa käsityksiä nuorten naisten elämästä, käyttäytymisnormeista ja seksuaalisuudesta.7 min Käynnistä ohjelma
-
101 kirjaa: 1967 Hannu Salama: Minä, Olli ja Orvokki Hannu Salaman romaani Minä, Olli ja Orvokki on kuvaus maalta kaupunkiin muuttaneen nuoren miehen minäkeskeisestä ja levottomasta elämästä 1960-luvun Tampereella.7 min Käynnistä ohjelma
-
1966 Arvo Salo: Lapualaisooppera Lapualaisooppera ihastutti ja vihastutti vuonna 1966. Se elää yhä, sillä nuoret teatterintekijät ovat löytäneet sen uudestaan.7 min Käynnistä ohjelma
-
1965 Timo K. Mukka: Tabu Timo K. Mukan Tabu herätti ilmestyessään toisissa pahennusta seksuaalisuuden kuvauksensa ja toisissa ihastusta kauneutensa vuoksi.7 min Käynnistä ohjelma
-
1964 Marja-Leena Mikkola: Tyttö kuin kitara Marja-Leena Mikkola kuvaa naislaulajan arkea romaanissaan Tyttö kuin kitara. Se on osuva tarina ajasta, jolloin naisiskelmätähdet nousivat Suomessakin suosioon.7 min Käynnistä ohjelma
-
1963 Paavo Rintala: Sissiluutnantti Paavo Rintalan teoksesta Sissiluutnantti syntyi kova kirjasota vuonna 1963. Oliko syynä Rintalan tapa kuvata lottia vai se, miten hän kuvasi sodan mielettömyyttä ja turhuutta?7 min Käynnistä ohjelma
-
1962 Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella? Pentti Saarikoski arkipäiväisti runouden ja kehotti ihmisiä katsomaan, mitä maailmassa tapahtuu.7 min Käynnistä ohjelma
-
1961 Anni Polva: Tiinalla on hyvä sydän Anni Polvan romaani Tiinalla on hyvä sydän on kertomus rehdistä ja hyväsydämisestä Tiinasta, joka laittaa kyläläisten asiat kuntoon.7 min Käynnistä ohjelma
-
1960 Marja-Liisa Vartio: Kaikki naiset näkevät unia Rouva Pyy on kaikkien toimettomien kotirouvien suojeluspyhimys.7 min Käynnistä ohjelma
-
1959 Anders Cleve: Katukiviä Helsinki oli muuttumassa nuoren sukupolven kaupungiksi Anders Cleven kokoelmassa Katukiviä (Gatstenar). Kirjailijan tytär Beatrice Cleve keskustelee teoksesta toimittaja Seppo Puttosen kanssa.7 min Käynnistä ohjelma
-
1958 Aapeli: Pikku Pietarin piha Aapelin lastenromaani Pikku Pietarin piha on paitsi ihastuttava sukellus lapsuuteen myös traaginen kuvaus sisällissodan rikkomasta Suomesta.7 min Käynnistä ohjelma
-
1957 Kirsi Kunnas: Tiitiäisen tarinoita Kirsi Kunnaksen sadut ja tarinat auttoivat Suomea toipumaan sodasta. Kunnas kehitti omaperäisen kielellisen leikittelyn ja rytmin.6 min Käynnistä ohjelma
-
1956 Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia Kenttäharmaita naisia -romaani oli ilmestyessään vuonna 1956 edelläkävijä naisten näkökulmasta kerrotun sotahistorian käsittelyssä.7 min Käynnistä ohjelma
-
1955 Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt Seljan tytöt on rakastettu tyttökirja, joka kuvaa lähiöidylliä vastaansanomattomalla tavalla. 50-lukua leimasi kuitenkin myös sodan läheisyys. Rauha S.6 min Käynnistä ohjelma
-
1954 Väinö Linna: Tuntematon sotilas Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanilla oli sodasta toipuville suomalaisille iso terapeuttinen merkitys.6 min Käynnistä ohjelma
-
1953 Aino Räsänen: Näkemiin, Helena! Aino Räsäsen Helena-kirjat tyydyttivät romantiikan nälkää sotien jälkeen. Kirjat saavuttivat huikean suosion, ja niiden pohjalta tehtiin myös Helena-elokuvien sarja.6 min Käynnistä ohjelma
-
1952 Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija Silmältä piilossa pysyttelevä atomi mietitytti metsäfilosofi Konsta Pylkkästä Veikko Huovisen teoksessa Havukka-ahon ajattelija.6 min Käynnistä ohjelma
-
1951 Yrjö Kokko: Sudenhampainen kaulanauha Yrjö Kokon teos Sudenhampainen kaulanauha käsittelee sodasta palanneiden isien vaikeuksia rakentaa suhdetta lapsiinsa.6 min Käynnistä ohjelma
-
1950 Tove Jansson: Muumipapan urotyöt Tove Janssonin Muumipapan urotyöt on avain muumien alkuhistoriaan, mutta teos kuvaa tarvetta haaveiluun ja unelmien toteuttamiseen.5 min Käynnistä ohjelma
-
1949 Valentin: Ruma Elsa Elsa päättää antaa äidilleen ja sisaruksilleen opetuksen heidän pinnallisuudestaan ja viettelee perheensä naisten sulhaset. Näytelmästä keskustelevat kirjailija Siri Kolu ja toimittaja Pietari Kylmälä.7 min Käynnistä ohjelma
-
1948 Elvi Sinervo: Vuorelle nousu Elvi Sinervo oli perustamassa talvisodan jälkeen ystävyysseuraa Suomen ja Neuvostoliiton välille, vaikka viha itänaapuria kohtaan oli suuri.7 min Käynnistä ohjelma
-
1947 Outsider: Kilroy oli täällä Kilroy oli sodan jälkeen joka paikassa - Stalinin kylpyhuoneessa ja ministeri Yrjö Kallisen huvilalla.8 min Käynnistä ohjelma
-
1946 Jussi Talvi: Tällaista oli palata Tällaista oli palata kertoo siitä, millaista oli tulla sodan jälkeen rintamalta kotiin. Se on myös teos illuusioiden murtumisesta.7 min Käynnistä ohjelma
-
1945 Mika Waltari: Sinuhe, egyptiläinen Sinuhe, egyptiläinen ei ole ainoastaan historiallinen romaani, vaan myös kuva Euroopasta toisen maailmansodan aikoihin.7 min Käynnistä ohjelma
-
1944 Armas J. Pulla: "Jees, leskiyli-insinöörskä!" sanoi vääpeli Ryhmy "Jees, leskiyli-insinöörskä!" sanoi vääpeli Ryhmy -teoksessa venäläisiä ei ammuta pyssyillä vaan punamullalla. Pietari Kylmälän vieraana on Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm.6 min Käynnistä ohjelma
-
1943 Matti Hälli: Suopursu kukkii Matti Hällin Suopursu kukkii antoi lukijoilleen haaveen hetkellisestä onnesta sodan kauheuksien keskellä. Teoksesta keskustelee sanoittaja Vexi Salmi toimittaja Seppo Puttosen kanssa.8 min Käynnistä ohjelma
-
1942 Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus Naisten pelko tulevasta sodasta on selkeästi esillä Eila Pennasen vuonna 1942 julkaisemassa esikoisromaanissa Ennen sotaa oli nuoruus.7 min Käynnistä ohjelma
-
1941 Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä Säädyllinen murhenäytelmä ilmestyi Euroopan suurten poliittisten myllerrysten aikana, mutta siinä käperrytään henkilökohtaisiin ongelmiin.7 min Käynnistä ohjelma
-
1940 Erkki Palolampi: Kollaa kestää Erkki Palolammen Kollaa kestää on kaikkein tunnetuimpia talvisotakuvauksia. Kollaanjoen taisteluista keskustelevat tutkija Sari Näre sekä toimittaja Pietari Kylmälä.7 min Käynnistä ohjelma
-
1939 Hella Wuolijoki: Niskavuoren leipä Niskavuoren leipä -näytelmä oli suurmenestys ja pelasti jopa koko suomalaisen teatteritaiteen taloudellisista vaikeuksista.7 min Käynnistä ohjelma
-
1938 Olavi Paavolainen: Risti ja hakaristi Oliko Olavi Paavolainen aikansa populisti ja salanatsi? Vuonna 1938 julkaistusta teoksesta Risti ja hakaristi keskustelevat kirjailija, filosofi Jari Ehrnrooth sekä toimittaja Seppo Puttonen.8 min Käynnistä ohjelma
-
1937 Martti Laine: Kuilu Martti Laine aiheutti kiivaan keskustelun teoksellaan Kuilu. Kohun jälkeen tekijä muutti nimensä Martti Larniksi ja nousi menestykseen.7 min Käynnistä ohjelma
-
1936 Sally Salminen: Katrina Sally Salmisen Katrina on vähän tunnettu menestysteos, joka on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Romaanista keskustelevat kirjailija Juha Hurme ja toimittaja Seppo Puttonen.8 min Käynnistä ohjelma
-
1935 Saima Harmaja: Sateen jälkeen Kirjasarjamme 101 kirjaa valinta vuodelta 1935 on Saima Harmajan runokokoelma Sateen jälkeen. Teoksesta keskustelee muusikko Maija Vilkkumaa toimittaja Seppo Puttosen kanssa.7 min Käynnistä ohjelma
-
1934 Katri Vala: Paluu Katri Vala oli tärkeä yhteiskunnallinen ääni 1930-luvulla. Hänen Paluu -runokokoelmaansa moitittiin jopa liian yhteiskunnalliseksi.7 min Käynnistä ohjelma
-
1933 Joel Lehtonen: Henkien taistelu Henkien taistelu pilkkaa 1920- ja 30-lukujen aatteita ja ihanteita. Osansa saavat kaikki maalaisista kaupunkilaisiin ja kieltolaista Lapuan liikkeeseen.6 min Käynnistä ohjelma
-
1932 Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa -romaanissa kamppaillaan 20-luvun suurien maailmankatsomuksellisten kysymysten äärellä.7 min Käynnistä ohjelma
-
1931 Pentti Haanpää: Noitaympyrä Pentti Haanpään kiistelty teos Noitaympyrä julkaistiin vuonna 1931. Romaanista keskustelee muusikko Jarkko Martikainen toimittaja Seppo Puttosen kanssa.6 min Käynnistä ohjelma
-
1930 Iris Uurto: Ruumiin ikävä Iris Uurron romaani Ruumiin ikävä aiheutti kohun vuonna 1930. Teoksen naiskuva oli aikaan sopimattoman uudenlainen.7 min Käynnistä ohjelma
-
1929 Aarno Karimo: Kumpujen yöstä Aarno Karimo julkaisi vuonna 1929 Kumpujen yöstä -jättiteoksensa ensimmäisen osan. Fiktiivisestä historiateoksesta keskustelevat taiteen maisteri Anniina Mikkonen ja toimittaja Seppo Puttonen.7 min Käynnistä ohjelma
-
1928 Aino Kallas: Sudenmorsian Aino Kallaksen romaanin Sudenmorsian monet tulkinnat ovat kiehtoneet lukijoita pian 90 vuotta.7 min Käynnistä ohjelma
-
1927 Unto Seppänen: Taakankantajat Unto Seppäsen Taakankantajat-novellikokoelmassa näyttäytyy 1920-luvun lopun Karjalankannas. Kokoelmasta keskustelee historian professori Maria Lähteenmäki toimittaja Seppo Puttosen kanssa.7 min Käynnistä ohjelma
-
1926 Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili Hilja Valtosen romaani Nuoren opettajattaren varaventtiili on chick lit -kirjallisuutta vuodelta 1926. Teoksesta keskustelevat kirjailija Siri Kolu sekä toimittaja Pietari Kylmälä.7 min Käynnistä ohjelma
-
1925 Edith Södergran: Maa jota ei ole 101 kirjaa -sarjan valinta vuoden 1925 kirjaksi on runoilija Edith Södergranin kokoelma Maa jota ei ole.7 min Käynnistä ohjelma
-
1924 Maria Jotuni: Tohvelisankarin rouva Maria Jotunin näytelmä Tohvelisankarin rouva kuulostaa pliisulta kesäteatterinäytelmältä, mutta se sai ilmestyessään vuonna 1924 aikaan oikein kunnon teatterisodan.7 min Käynnistä ohjelma
-
1923 Kaarlo Hänninen: Kiveliön karkurit Kaarlo Hännisen romaani Kiveliön karkurit on valittu vuoden 1923 kirjaksi ohjelmasarjassa 101 kirjaa. Romaanista keskustelevat kirjailijan lapsenlapsi Eeva Hänninen ja toimittaja Seppo Puttonen.7 min Käynnistä ohjelma
-
1922 Anni Swan: Pikkupappilassa Anni Swan edesauttoi kirjoillaan lasten lukemista ja keskustelua naisten roolin muuttumisesta 1920-luvulla. Teoksesta keskustelevat kasvatuskouluttaja Kaisa Vuorinen ja toimittaja Seppo Puttonen.7 min Käynnistä ohjelma
-
1921 Olli: Mustapartainen mies herättää pahennusta Ollin pakinakokoelma Mustapartainen mies herättää pahennusta herättää lähinnä naurunpurskahduksia.7 min Käynnistä ohjelma
-
1920 Juhani Aho: Muistatko? Juhani Ahon romaani Muistatko? on surumielinen kirja muistista, rakkaudesta ja kuolemasta. Sisällissodan haamu kummittelee tässä vuonna 1920 julkaistussa romaanissa.7 min Käynnistä ohjelma
-
1919 F.E. Sillanpää: Hurskas kurjuus Hurskas kurjuus on F. E. Sillanpään romaaniklassikko ja ensimmäisiä yrityksiä ymmärtää, miksi Suomen sisällissota käytiin.7 min Käynnistä ohjelma
-
1918 Eino Leino: Vapauden kirja Eino Leino oli punaisten ja valkoisten puristuksessa Helsingissä vuonna 1918. Hän kokosi Vapauden kirjaan yhteiskunnallisia runojaan.7 min Käynnistä ohjelma
-
1917 Konrad Lehtimäki: Ylös helvetistä Konrad Lehtimäki julkaisi romaaninsa Ylös helvetistä vuonna 1917 ennen Suomen itsenäistymistä. Teoksesta keskustelevat tutkija Milla Peltonen ja toimittaja Seppo Puttonen.6 min Käynnistä ohjelma
-
2017 Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin Sarjan viimeisessä osassa Seppo Puttonen keskustelee kirjailija Emmi Itärannan kanssa kirjasta, joka kuvaa osuvimmin vuotta 2017.9 min Käynnistä ohjelma
Ei tulossa olevia jaksoja
101 kirjaa
101 kirjaa - yksi jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta 1917-2017
Aamu-tv:n 7-minuuttisten sarja on Yle Radio 1:n Sadan vuodet kirjat -sarjan sisar. Niissä pohditaan samaa kirjaa hieman eri näkökulmasta. Kirjoja on 101 - yksi joka itsenäisyyden vuodelta. Lähes kaikki 101 kirjaa ovat luettavissa vapaasti vuoden 2017 ajan yle.fi/kirjojensuomi-sivuilta. Kirjat ovat Ylen kirjallisuustoimittajien Seppo Puttosen ja Nadja Nowakin valitsemia. Joukossa on kohauttaviakin yllätyksiä. Teoksiin on kiteytynyt olennaista kirjan syntyajan henkisestä ilmapiiristä, yhteiskunnallisista tapahtumista tai ihmisen sisäisestä muuttumisesta. Valitut kirjat ovat kauniita, rosoisia ja joskus sirpaleisia kuvia ihmisten ja Suomen murroksista. Ne kertovat, miten meistä on tullut teollistunut ja itsenäinen kansakunta. Vieraina on kirjailijoita ja muita kulttuuripersoonia. 101 kirjaa on osa Ylen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 laajaa Kirjojen Suomi -kirjallisuustarjontaa. Kirjojen Suomi on Suomi100-hanke.