Koe uusi yle.fi
Horisontti

Ei enää lapsi, ei vielä aikuinen

  • 43 min
  • toistaiseksi

Murrosikäistä nuorta ohjataan aikuisten maailmaan ripareilla ja prometheus-leireillä. Mistä nuoret ovat tulossa ja minne kasvattajat haluavat heitä ohjata? Nuorista ja leireistä keskustelevat nuorisolääkäri Miila Halonen, Prometheus-leirien tuki ry:n varapuheenjohtaja Ansku Ahvenainen ja Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden asiantuntija Jarmo Kokkonen. Ääneen pääsevät aikusitumisleiriltä myös nuoret itse. Toimittajina ovat Hanna Paavilainen ja Samuli Suonpää.

Lähetykset

  • su 31.7.2016 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Millaiset kysymykset uskonnossa kiehtovat, kun sitä tarkastelee ulkoapäin? Mistä uskonnoissa on kyse uskonnottoman näkökulmasta? Keskustelemassa ovat uskontotieteilijä Teemu Taira, teologian opiskelija Kata Kaski ja islamin jättänyt, valt. yo Seida Sohrabi. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2017.

  • Satavuotias Suomi liputtaa ja juhlii. Linnan juhlissa vieraalta toisensa perään kysytään tutut kysymykset: "Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee? Millaista on suomalaisuus?" Yhä useamman suomalaisen juuret ovat kuitenkin toisaalla. Millaisena itsenäisyyspäivä näyttäytyy suomalaiselle, joka ei saanut lottovoittoa - eli syntynyt Suomeen? Kysymme kolmelta uussuomalaiselta, mitä he haluaisivat maassamme rakentaa ja mitä purkaa. Vieraina Kirkon Ulkomaanavun koordinaattori Habiba Ali, seurakuntapastori Raigo Liiman ja kansanedustaja (vihr.) Ozan Yanar. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Seksuaalista häirintää paljastava somekampanja #metoo laajenee maailmalla. Esimerkiksi Ruotsissa kampanja on aiheuttanut lähes vallankumouksen, kun naiset kaikilla työelämän aloilla nousevat esiin ja kertovat kokemastaan ahdistelusta. Myös Ruotsin kirkko on usean piispan johdolla kampanjassa mukana. Mistä ero suomalaisen ja ruotsalaisen keskustelun välillä johtuu? Keskustelusta Ruotsissa kertovat piispa Tuulikki Koivunen Bylund ja professori, mediatutkija Anu Koivunen.

    Entä missä viipyvät suomalaiset reaktiot? Ankkalammikossa eli ruotsinkielisessä Suomessa laineet lyövät lujempaa, vakuuttaa kirkkohallituksen ruotsinkielisen työn keskuksen asiantuntija Maria Sten. Toimittajana on Samuli Suonpää.

  • Ruotsin kirkkokäsikirjauudistus puhuttaa maailmalla ja Suomessa. Tekikö Ruotsin kirkko Jumalasta sukupuolineutraalin, kuten uutisissa on kerrottu? Kyse on valeuutisesta, vastaa Härnosandin eläkkeelle jäänyt piispa Tuulikki Koivunen Bylund ja kertoo kirkon sisäisten vihollisten levittävän tarkoituksella väärää tietoa.

    Miksi juuri sukupuoleen liittyvät uutiset uskotaan kritiikittä? Piispa Tuulikki Koivunen Bylundia ja mediatutkija, professori Anu Koivusta haastattelee Samuli Suonpää.

  • Enkeliusko elää vahvaa kasvun kauttaan. Enkeleitä käsitteleviä kirjoja ja tuotteita on markkinoilla yhä enemmän. Paraikaa Suomessa kiertää maailmanlaajuinen bestseller-kirjailija Lorna Byrne kertomassa täysille saleille enkelikokemuksistaan ja taivasmatkoistaan. Kirkko puolestaan typistää enkelit lähinnä symboleiksi ja kielikuviksi. Miksi kirkko vierastaa enkeleitä? Entä voiko ihmeitä ostaa?

    Horisontti tapaa Lorna Byrnen ja keskustelemassa ovat Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg, yliluonnolliseen paneutunut tutkija Jeena Rancken sekä uskontodialogin asiantuntija Elina Hellqvist. Lisäksi kuullaan enkeliuskovien kanssa paljon aikaa viettänyt uskontotieteilijä Terhi Utriaisen haastattelu. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Uskontotieteilijä Terhi Utriainen on viettänyt paljon aikaa enkeliin uskovien ihmisten kanssa. Hän on etnografi ja on mennyt siksi tutkimusmielessä mukaan joogakoulun enkelimeditaatioviikoille, henkisyyden messuille ja enkelihoitajakursseille. Erityisesti naiset uskovat enkeleihin. Mistä kansanomaisessa ja käytännönläheisessä enkeliuskossa on kyse? Toimittajana on Anna Patronen. Kuva: Milla Talassalo

  • Lorna Byrne on irlantilainen bestseller-kirjailija, joka on tullut tunnetuksi enkelitodellisuutta käsittelevistä kirjoistaan. Hän väittää nähneensä enkeleitä lapsesta saakka ja keskustelevansa niiden kanssa päivittäin. Byrne kertoo näkevänsä jokaisen ihmisen suojelusenkelin ja onpa hän omien sanojensa mukaan käynyt useasti taivaassakin.

    Irlantilainen Byrne on taustaltaan katolilainen. Hänellä on niin vaikea lukihäiriö, ettei hänellä ole juuri koulutusta. Byrne kiertää ympäri maailmaa puhumassa enkelikokemuksistaan, Suomessakin täysille saleille. Niihin haluavat erityisesti keski-ikäiset naiset.

    Miltä enkelit näyttävät? Onko olemassa pahoja enkeleitä? Mitä ja miten enkelit puhuvat? Miten Lorna näkee itsensä? Mikä on kaiken tarkoitus? Entä onko hän sittenkin rahan perässä?

    Anna Patronen tapasi Lorna Byrnen Helsingissä. Haastattelu on englanninkielinen. Sunnuntaina 26.11.2017 Horisontti-ohjelma kysyy, karkaako kansa enkelien perään, kun ne lentävät pois kirkosta. Mitä on uushenkinen, kansanomainen ja käytännönläheinen enkeliusko?

  • Uusi varhaiskasvatussuunnitelma vaikuttaa päiväkotien arkeen.Uskontokasvatus on korvattu katsomuskasvatuksella. Mitä ja miten lapselle saa puhua uskonnosta, jos uskontoon ei saa häntä sitouttaa? Uhkaako monikulttuurisuus kristinuskon asemaa? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Ulla Laine Opetushallituksesta, asiantuntija Heljä Petäjä Kirkkohallituksesta sekä Mellunkylän moskeijan imaami Abbas Bahmanpour. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Nuorilta puuttuvat usein mentorit, jotka kysyisivät heiltä elämän tärkeitä kysymyksiä, kuten kuka olen, minne olen menossa ja mistä unelmoin. Osittain siksi vakava sairastuminen voi laukaista syvän maailmankuvallisen ja uskonnollisen etsinnän.

    Suvi-Maria Saarelainen on haastatellut teologian väitöskirjaansa nuoria aikuisia, jotka ovat sairastaneet syövän. Syöpään sairastuminen nuorella iällä vaikuttaa kokemukseen elämän tasapainosta ja aktivoi uskonnollisuuteen liittyvää pohdintaa. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Kirkolliskokous on kirkon eduskunta. Siellä pidetyt puheenvuorot nostavat perinteisesti kuulijoiden tunteet pintaan, sillä moni argumentoi ja höystää sanottavaansa hengellisin sanankääntein. Pöntössä puhutaan usein synnistä, armosta ja parannuksenteosta. Mutta saako kirkolliskokouksessa saarnata - vai pitääkö nimenomaan? Entä kuka näitä saarnoja kuuntelee ja mihin puheenvuorot lopulta vaikuttavat? Keskustelemassa ovat kirkolliskokousedustajat Jouni Turtiainen, Tuija Kruus sekä Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Avioliittokeskustelun loppua ei näy. Moni kuitenkin yllättyi, kun kirkon perinteistä avioliittokäsitystä kannattava Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen esitti kirkolliskokouksessa kompromissia. Maanantaina Turtiainen esitti, että kirkko voisi sallia omantunnonvapauden niille papeille, jotka haluavat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Tiistaina Turtiainen kuitenkin puhui vain siviiliavioliitosta.

    Turtiaisen kanssa avioliittokompromissista keskiviikkona keskustelivat kirkolliskokousedustajat Tuija Kruus ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Kirkon keskushallinnon rahahanoja kiristetään. Kirkolliskokouksen viimeisenä päivänä nähtiin kirkollisen hallinnon näkökulmasta erikoinen ja jopa dramaattinen näytelmä, kun kirkolliskokouksen talousvaliokunta muokkasi kirkkohallituksen laatiman talousarvion uuteen uskoon. Kirkkohallituksen on tulevaisuudessa tultava toimeen noin 6,5 miljoonaa euroa pienemmillä tuloilla. Pitääkö kirkon keskushallinnon varautua yt-neuvotteluihin? Entä miksi Enonkosken luostariyhteison pikkurahat puhuttivat jättileikkausta enemmän?

    Mitä kirkolliskokouksessa tapahtui? Talousarviokeskustelua kommentoivat talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen sekä Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Toimittajana Samuli Suonpää.

Klipit

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä