Koe uusi yle.fi
Tiedeykkönen

Surullinen musiikki on sekä ahdistavaa että voimaannuttavaa

  • 47 min
  • toistaiseksi

Surullisessa musiikissa on yleensä vaikeita teemoja käsittelevät sanoitukset, mollisointuja, hidas tempo ja laskeva sävelkulku. Instrumentaalimusiikillakin voidaan välittää tunteita, sillä ääni voi olla sanatonta viestintää siinä missä ilmeet ja eleet.

Toisaalta myös iloinen kappale voidaan kokea surulliseksi, jos biisi liittyy henkilökohtaiseen traumaan.

Vaikka suru koetaan negatiiviseksi tunteeksi, jota vältellään, surullista musiikkia kuunnellan paljon. Ohjelmassa selvitetään, millaisia tunnekokemuksia surullinen musiikki aiheuttaa ja miksi ja milloin sitä halutaan kuunnella.

Haastattelussa:
Musiikintutkija Henna-Riikka Peltola
Sibelius-akatemian professori Kari Kurkela

Lukijana Jenni Honkanen
Toimittajana Leo Kosola
Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Lähetykset

  • ti 16.8.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Jos kävely kulkee liukkaasti, sitä sujuvammin elo taittuu. Kävelynopeus ennustaakin tulevaa sairastavuutta. Pohjelihaksen kunto on avainasemassa. Iän myötä lihaksesta katoaa voimaa ja tehon tuottoa, joten lihaksen treenaaminen ja voiman ylläpitäminen on tärkeää. Vahva pohjelihas auttaa pitämään tasapainoa ja kaatumisiakin tulee vähemmän.
    Mitä pohjelihakselle tapahtuu ikääntyessä? Asiaa on tutkinut väitöstyössään Lauri Stenroth Jyväskylän yliopistossa.

    Pohjelihakseen kiinnittyvä akillesjänne on puolestaan kehon vahvin jänne. Se kestää hetkellisesti pienen auton verran kuormaa. Tämä ns. kantajänne eli akilleen kantapää pitää huolen työnnöstä, kun askelletaan juoksussa tai kävelyssä. Kinesiologian professori Taija Juutinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut akillesjänteen anatomiaa ja toimintaa. Miten pohjelihakset oikein yhdistyvät yhdeksi akillesjänteeksi? Mitä tietoa uusimmat jännetutkimukset ovat tuoneet?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Erilaiset älyrannekkeet ja terveyssovellukset kasvattavat suosiotaan. Älypuhelimiin on saatavilla tuhansia sovelluksia, jotka lupaavat auttavansa esimerkiksi painonhallinnassa, mielialan parantamisessa ja stressin mittaamisessa. Uusia sovelluksia syntyy kuitenkin niin nopeasti, että harvalla niistä on taustallaan vankkaa tieteellistä tutkimusta.

    Sosiaalipsykologi Ari Haukkala on tutkinut terveyden edistämiseen vaikuttavia psykofyysisiä tekijöitä. Helsingin yliopistossa työskentelevän Haukkalan mukaan vielä tällä hetkellä monet aktiivisuusmittarit ja terveyssovellukset ovat hauskoja treenikavereita, mutta eivät ole kansanterveyden kannalta merkittäviä.

    Teknologiaan erikoistunut antropologi Minna Ruckenstein puolestaan arvioi, että digitaaliset mittarit tulevat lähivuosina mullistamaan terveydenhuollon. Jo nyt geenitestejä tilataan ulkomailta innokkaasti, mutta mikä on seuraava itsensä mittaamisen villitys?

  • Albert Einsteinia on kuvattu viime vuosisadan suurimmaksi fyysikoksi mutta professori Kari Enqvist nostaa hänet jopa kaikkien aikojen suurimmaksi fyysikoksi, jopa Isaac Newtonin edelle. Einstein oli teoreetikko, joka kehitti fysiikkaa monipuolisesti mutta kuuluisaksi hän tuli kumouksellisista suhteellisuusteorioistaan. Suppea suhteellisuuteoria julkaistiin vuonna 1905 ja yleinen suhteellisuusteoria vuonna 1915. Princetonissa Yhdysvalloissa Einstein pyrki kehittämään vielä kaiken teoriaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Einstein oli pasifisti, joka vastusti sotia. Hänellä oli kuitenkin yllättävä rooli Manhattan-projektin käynnistämisessä.
    Sisko Loikkanen keskustelee Einsteinista kosmologian professorin Kari Enqvistin kanssa.

  • Ihmisen vaikutus ympäri maapalloa on jo kauan ollut niin voimakasta, että planeettamme katsotaan siirtyneen kokonaan uuteen geologiseen aikakauteen. Ihminen muokkaa planeettaansa nyt enemmän kuin muut luonnonvoimat yhteensä, ja jättää siitä myös pysyvät jäljet. Koska geologiset aikakaudet määritellään ja ajoitetaan maapallon kivikuoren kerrostumien perusteella, uuden aikakauden alkuhetkeksi on ehdotettu 1950-lukua. Tuolloin muun muassa lukuisat ilmakehässä tehdyt ydinkokeet jättivät kivikuoreen ainutlaatuiset, säteilevät jälkensä.

    Eri tieteenalojen välillä antroposeenista on syntynyt muheva kiista. Esimerkiksi ihmistieteilijöiden mukaan alkuperäiset ehdotukset aikakauden alkuhetkestä eivät auta ymmärtämään itse ilmiön syitä. Siksi ne eivät myöskään voisi johtaa kestäviin ratkaisuihin. Tarjolle onkin annettu kokonaan uusia nimiä koittaneelle aikakaudelle. Ehkä sen pitäisikin olla vaikkapa kapitaloseeni tai angloseeni?

    Mistä siis uudessa aikakaudessa on kyse? Mistä se kertoo ja mikä on sen merkitys? Pasi Toiviaisen haastateltavina ovat paleontologi Jussi T. Eronen ja historiantutkija Tero Toivanen.

    Kuva: NASA, Gibraltarin salmi kuvattuna kansainväliseltä avaruusasemalta

  • Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen johtama yhteistyöryhmä on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä lähes miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneen kehittämiseen. Tarkoitus on rakentaa toimiva kvanttiprosessori, joka ratkoo yksinkertaisia ongelmia, ja skaalata se sitten suuremmaksi. Möttösen johtamassa ryhmässä kehitetään sellaista kvanttikonetta, jonka laskenta perustuu suprajohtaviin sähköpiireihin. Suprajohtavuuden vuoksi nämä piirit asetetaan kryostaattiin, jossa lämpötila lasketaan lähelle absoluuttista nollapistettä.
    Kvanttitietokoneesta on rakennettu eri puolilla maailmaa vasta erilaisia prototyyppejä. Nyt Aalto-yliopisto tulee mukaan kilpailuun toimivan kvanttikoneen rakentamisessa. Kvanttitietokone kiinnostaa kovasti, koska sen avulla voidaan ratkaista sellaisiakin ongelmia, joihin tavallinen tietokone ei yllä.
    Kvanttitietokoneesta ovat haastateltavana dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta ja johtava tutkija Juha Hassel VTTstä.
    Marraskuun tähtitaivaalla hohtaa kirkkaina öinä Linnunrata. Myös planeettoja ja tähdenlentoparvia on tiedossa. Marraskuussa lentävät nimittäin Tauridit ja Leonidit. Tähtitaivaan näkymistä kertoo professori Markku Poutanen.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuvassa kryostaatin sisärakennetta; kuva Sisko Loikkanen.

  • Millaista musiikkia valitaan siunaus- tai saattotilaisuuteen ja miksi, ja mitä mieltä kanttorit ovat näistä toiveista? Mitkä ovat suosituimmat hautausvirret ja muut sävelet? MuT, kanttori Anne-Marie Grundstén tutki väitöskirjassaan hautausmusiikkia ja sen valintaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa ja kertoo mm. millaisia muutoksia hautausmusiikin valinnassa on tapahtunut. Musiikin tutkija FT Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta on tutkinut musiikin merkitystä suremisprosessissa. Urkuri Anne Pekkarinen kertoo, millaista musiikkia soitetaan saattotilaisuuksissa Helsingin Hietaniemen krematoriokappelissa.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Anne Hämäläinen / Yle

  • Onko aamu- ja iltavirkkuisuus sukuvika vai opittu tapa? Mitä siitä seuraa, jos ihminen elää eri tahdissa kuin biologinen kellonsa? Entä miksi yövalvominen lisää syöpäriskiä ja sydäninfarkteja? Tiedeykkönen tutkii sisäistä kelloa ja sen vaikutuksia.
    Sisäinen biologinen kello löydettiin 1700-luvulla kasvilta, Mimosalta. Biologinen kello noudattaa maapallon pyörähdysaikaa, joten niin meillä ja kärpäsillä sekä kasveilla on 24-tunnin vuorokausirytmi. Kellokoneisto toimii itsenäisesti itseään säätäen, joten vuorokausirytmi säilyy suht samana myös ilman päivänvalon tuomaa ajastusta.
    Ihmisellä sisäinen kello tahdistaa elimistön toimintoja unesta verenpaineeseen ja ruumiinlämmöstä hormoneihin eli hela systeemi toimii 24h-sykleissä. Mannertenväliset lennot pistävät elimistön koville, koska perille saapuessaan elimistö ja aineenvaihdunta ovat vielä lähtömaan aikataulussa. Aivot tointuu jet lagin jäljiltä nopeammin kuin maksa ja muut sisuskalut. Aivoista löytyy sisäisen kellon ylin johto. Suprakiasmaattinen tumake ajastaa itsensä päivänvalon mukaan ja säätää sitten elimistön soluissa tikittävät pienet sisäiset kellot uuteen aikatauluun.
    Kuinka sisäinen kello pysyy oikeassa ajassa ja mitä väliä sillä on, siitä kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen. Leena Mattila tapasi Timo Partosen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

    Kuva: Eric Ward/Unsplash.com

  • Yhdysvalloissa julistettiin hätätila elokuun 2017 alkupuolella. Syynä on opioiden yliannostuksesta johtuvat kuolemat. Tällä hetkellä maassa kuolee opioideihin reilu 150 ihmistä päivässä. Näitä lääkkeitä käytetään yleensä leikkauskivuissa sekä syöpäkivuissa, mutta opioideja ei tulisi käyttää pitkäaikaisessa kivussa. Lääkkeistä tulee helposti riippuvaiseksi. Tämän tietää HUSin kipupoliklinikan ylilääkäri Eija Kalso. Hän kertoo, kuinka suuri riski liittyy, jos esimerkiksi annostelukalvossa olevaa fentanyyliä uutetaan injektoitavaksi suoneen. Fentanyyli on vahva opioidi.

    Eija Kalso puhuu myös lääkekannabiksen roolista kivunhoidossa. Pedro Viljanen on sairastanut pitkään diabetesta ja hän kärsii taudin aiheuttamasta monihermosairaudesta. Hän on koettanut saada apua kipuihin keskushermostoon vaikuttavilla opioideilla, mutta sai vaihdettua lääkekannabikseen muutama vuosi sitten.

    A-klinikkasäätiön päihdesairaalan ylilääkäri Margareeta Häkkinen näkee työssään opioidiriippuvaisten ihmisten vaikeudet. Miten päästä eroon lääkkeestä ja vieroitusoireista? Entä voiko Yhdysvaltojen opioidikriisi tulla Suomeen? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Shutterstock

  • Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja visioi kirjassaan ’Kohti ikuisuutta’ (Ursa, 2017) ihmiskunnan ja maailman tulevaisuutta. Hänen mukaansa maailmalla menee nyt paremmin kuin koskaan ja tulevaisuudessa vielä tätäkin paremmin. Taloudellinen kasvu ja teknologinen kehitys ovat parantaneet ihmisen elinoloja huimasti, ja niiden avulla ihmiskunta selviää myös tulevaisuuden haasteista – aina ilmastonmuutosta myöten. Vain kasvu voi pelastaa maailman, Valtaoja katsoo.

    Kirjassaan Valtaoja antaa kyytiä kaiken maailman pessimisteille ja maailmanlopun ennustajille. Hän sanoo voivansa perustella omat optimistiset näkymänsä pessimistejä paremmin ja kehottaa näitä tutustumaan faktoihin. Hän on aidon tiedon ja ymmärryksen puolestapuhuja – mistä hyvästä hänet juuri äsken palkittiinkin vuoden 2017 Mensa-palkinnolla.

    Tiedeykkösen tiedetoimittaja Pasi Toiviainen otti Valtaojan haasteen vastaan. Hän luki kirjan, kävi Valtaojan luennolla, ja tutustui faktoihin. Sitten optimisti ja pessimisti kohtasivat, pitkän keskustelun merkeissä.
    Kuva: Jukka Lariola / Ursa

  • Jopa yli puolet markkinoilla kiertävistä taideteoksista on väärennöksiä, joten ongelma on laaja. Tiedeykkösessä selvitetään, miten taideväärennökset paljastuvat nykyisillä taidehistorian, fysiikan ja kemian menetelmillä.

    Jyväskyläläistutkijoiden poikkitieteellinen projekti keräsi taannoin kansainvälistä huomiota, kun BBC uutisoi, että he olivat todistaneet aidoksi Claude Monet'n maalaukseksi Serlachius-museoiden teoksen. Signeeraus löytyi hyperspektrikameran avulla maalikerrosten alta.

    Ohjelmassa kuulemme, miksi taideteosten tutkijat analysoivat alkuaineita ja miten he pystyvät näkemään maalikerrosten alle. Samalla paljastuu, miksi Pariisin taidemuseo Louvren alakerrassa on hiukkaskiihdytin.

    Kuvassa tutkitaan Etelä-Kiinan mereltä löytyneitä keraamisia astioita valomikroskoopin alla. Tutkijat selvittävät yli 300 vuotta vanhojen esineiden alkuperää.

    Haastateltavina ovat Recenartin toimitusjohtaja, taidehistorioitsija Tiina Koivulahti, kemisti Juhani Huuskonen ja fyysikko Mikko Laitinen. Ohjelmaa toimittaa Mari Heikkilä.

  • Teknologia poistaa hajuja. Erilaiset teknologiat ja teolliset prosessit ulottuvat kaikkialle arkeen. Elämään liittyvät hajut on saatu poistettua. Toisaalta haju viestii, että laitteessa on jotain vialla. Mikä on huipputeknologian haju?

    Kuinka äänimaailma muuttuu teknologian kehittymisen myötä? Minkälainen on nykypäivän tehtaan pilli, joka kutsuu työhön? Entä miltä teknologia näyttää? Aisteista ja teknolgiasta kertoo tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta.

    Lisäksi kurkistus Tekniikan museon uuteen näyttelyyn, jossa teknologiaa lähestytään aistien välityksellä. Emeritus professori Veijo Kauppinen valottaa puolestaan konepajateollisuuden vaiheita. Alasta esimerkkinä helsinkiläinen Hellmanin konepaja, joka täyttää yhdessä Suomen kanssa sata vuotta. Mukana perheyrityksestä isä ja tytär Pauli ja Anne Nurminen.

  • Naisyhdistysten 1900-luvun alussa organisoimat Maitopisara-toimistot olivat lastenneuvolan edeltäjiä. Mikä sitten oli Sophie Mannerheimin, Arvo Ylpön ja Syster Rakelin merkitys neuvolatoiminnalle ja neuvoloiden merkitys viime vuosisadan alkupuolen lasten terveydelle, se selviää Tiedeykkösessä, jossa haastateltavana on LL Helene Laurent. Hän on valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjassaan tutkinut lastenneuvoloiden kehittymistä osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa vuosina 1904-1955.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Äiti ja lapsi tarkastuskäynnillä Kallion Harjutorin Maitopisarayhdistyksen asemalla.
    Kuva: Viljo Pietinen/Historian kuvakokoelma/Museovirasto.

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä