Metsäradio.

Jokamiehenoikeudet on retkeilijän etu

  • 11 min
  • toistaiseksi

Kesä on varsinaista jokamiehenoikeuksien käytön aikaa. Liikutaanhan sitä luonnossa - ja yövytäänkin - paljon talvea enemmän. Metsäradio otti esille jokamiehenoikeudet ja kehotti kaikkia kuuntelijoitaan käyttämään niitä rohkeasti hyväksi. Jokamiehenoikeudet kuuluvat kaikille Suomessa liikkuville ja oleskeleville eikä niiden käyttöön tarvita mitään erikseen kyseltyä lupaa tai suostumusta. Kukaan ei saa myöskään perusteettomasti estää jokamiehenoikeuksien käyttöä, eikä periä sellaisesta maksua.
Jokamiehenoikeuksia voi käyttää täysin riippumatta siitä, kuka maa-alueen omistaa.
Jokamiehenoikeudet eivät tietysti koske piha-alueita, viljelyksiä tai muita erityiseen käyttöön otettuja alueita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki keskusteli jokamiehenoikeuksista ympäristöministeriön ylitarkastajan Markus Tarastin kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho

Lähetykset

  • to 23.6.2016 9.07 • Yle Areena

Jaksot

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin paikkatietoasiantuntija Marko Keisala Suomen metsäkeskuksesta. Metsä on ollut Markolle aina merkityksellinen paikka ja siihen liittyy myös hyviä muistoja vuosien takaa. Metsäpäivillä Keisala katsoi Anu Kuivalaisen ohjaaman dokumenttielokuvan Sielunmetsä ja oli siitä hyvin vaikuttunut. Suomen metsäkeskuksessa Lahdessa kävi Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Puulajitieteen eli Dendrologian seura on julkaisussaan listannut Pentti Peuhkuristen tissikuusen Suomen kuudenneksi paksuimmaksi, viimeksi mitattu ympärysmitta oli 230 senttimetriä. Erikoinen puu on Värtsilässä Pohjois-Karjalassa. Päällepäin se on tavallinen, korkea pihakuusi. Vasta lähempi tarkastelu, alimpien oksien alle pujahtaminen paljastaa salaisuuden. Kuusen oksien tyvet ovat turvonneet ulospäin, muodostaneet jokaisen oksan tyveen nisämäisen pullistuman. Vaikka tissikuuseksi kutsuminen voi aiheuttaa tirskahduksia, kyseessä on puun virallinen nimitys. Pentti Peuhkurisen pihamaalla kävi Tanja Perkkiö.
    Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

  • Viime viikonvaihteessa olivat metsäasiat vahvasti esillä Helsingin Messukeskuksessa. Siellä pidettiin metsä- ja maaseutumessuja ja samassa yhteydessä järjestettiin monenlaisia alan seminaareja ja luentotilaisuuksia, ennen kaikkea metsäisiin kysymyksiin liittyen. Bioaika-kiertue palkittiin Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla samassa tapahtumassa. Metsäradio esitteli kesäkuun alkupäivinä kyseistä kiertuetta, jonka veturina on järeä rekka. Sen perävaunusta on tehty kiertävä tiedekeskusnäyttely. Näyttelyn tarkoituksena on kertoa biotalouteen perustuvasta tulevaisuudesta ennen kaikkea nuorille. Näyttelyn on toteuttanut Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke yhdessä Tiedekeskus Tietomaan kanssa. Rekka on kulkenut ympäri Suomea ja pysähtynyt esittelemään näyttelyä sadalla paikkakunnalla. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki liittyi Metsämessuilla onnittelijoiden joukkoon. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Liikenteessä vammautuu lukuisa määrä lintuja ja nisäkkäistä, joita löytyy yleensä teiden varsilta. Usein näistä lähtee ilmoitus niille henkilöille, jotka huolehtivat luonnoneläimien hyvinvoinnista. Lahtelainen Matti Sundelin on tehnyt vuosikymmenien työn toiminnanohjaajana Lahden Seudun Riitanhoitoyhdistyksessä, mutta tuon homman hän on jo jättänyt taakseen. Nyt hänen puhelin pärähtää, jos alueelta löytyy loukkaantuneita tai erikoisesti käyttäytyviä luonnoneläimiä. Lahdessa kävi toimittaja Asko Hauta-aho.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Aivan itärajan pinnassa asuva Pentti Myllys laittoi rajavyöhykkeellä sijaitseville mailleen kolme riistakameraa. Rauhallisella paikalla videolle tallentuivat kaikki Suomen suurelämet.
    Erityisiä syöttejä tai houkuttimia Pentti Myllys ei yleensä käytä. Toisinaan kameran lähistölle saattaa Myllyksen mukana tulla karjalanpaistin jämät. Myllyksen kamerat ovat sellaisissa paikoissa, jotka ovat eläinten luontaisia kulkupaikkoja. Pentti Myllyksen kuvia kävi katsomassa Petri Kivimäki. Kuva: Pentti Myllys

  • Suomalaista puuta viedään maailmalle monessa eri muodossa. Sahatavaran ja paperin lisäksi sellu on mitä tärkein vientiartikkeli ja siitä tehdään esimerkiksi pehmopaperia siellä, missä omia metsiä ei juuri kasva. Metsäradio teki tutustumismatkan Keski-Euroopan kilpailluille alueille ja vieraili niin massiivipuuelementtitehtaalla kuin etikettitehtaallakin. Nyt kuitenkin siirrymme Metsäradion reportterin Olli Ihamäen johdattelemana eteläiseen Puolaan, jossa ei juuri puuta kasva. Mutta sielläkin tarvitaan toki paperia. Erityisesti pehmopaperin kulutus on kasvussa samassa suhteessa kuin puolalaisten käytettävissä oleva varallisuuskin lisääntyy. Kukapa sitä pyyhkisi enää sanomalehteen, jos varat riittävät jopa kolmikerroksiseen parfymoituun vessapaperiin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Kotkan Korkeakoski on monelle kalastajalle tuttu paikka. Leveän Kymijoen reunalla kulkee pitkä laituri, mistä alan harrastajat voivat tavoitella suuria saaliita. Kesäisin Korkeakoskella käy melkoinen kuhina, kun lohi on noussut kalastajien ulottuville. Korkeakosken voimalaitos on estänyt lohien nousun sopiville kutupaikoille jo lähes sadan vuoden ajan. Kotkan Korkeakoskelle on viime vuonna rakennettu kalaportaat hopeakylkien kulkua helpottamaaan. Juha Laaksosen ja Ari Saura olivat kalaportaiden äärellä pohtimassa millainen lohitilanne Kymijoessa on. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa kuultiin erikoisesta tapauksesta Konneveden Siikakoskella vuosikymmeniä sitten. Suomen tasavallan entinen presidentti Urho Kekkonen oli innokas kalamies ja välillä saaliin jälkeen otettiin tietysti taskumatista pieni huikka konjakkia. Siikakosken rantamaisemissa kuitenkin sattuma puuttui peliin tällä tärkeällä hetkellä ja arvokas taskumatti luiskahti adjutantin kädestä kohisevaan koskeen. Veteen pudonnut taskumatti oli arvokas lahja Neuvostoliiton entiseltä johtajalta Leonid Brezneviltä ja asia jäi vaivaamaan Kekkosta. Tapahtumasta liikkui alueella monenlaisia juttuja ja näiden innoittamina paikalliset sukeltajat lähtivät vuosia myöhemmin tutkimusretkelle Siikakoskelle. Ja mitä sitten tapahtui, tämän kertoi Metsäradiossa Kalevi Korhonen. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa tehtiin taimikonhoitotöitä ja seurattiin koneellista kitkentää Tohmajärvellä, jossa Metsäradion reportteri piipahti Itä-Suomen kierroksellaan. Joensuulainen Pentin Paja on jo pitkään kehittänyt ja valmistanut erilaisia pienpuun korjuuseen liittyviä laitteita. Moni metsäalan ammattilainen tuntee hyvin Naarva-tuoteperheen. Pentin Paja on kehitellyt myös kitkevää taimikonhoitolaitetta, joka vetää vesakot juurineen maasta. Laite kiinnitetään metsäkoneen hakkuupään tilalle. Työ on tarkkaa, jotta taimia ei vaurioitettasi ja itse laitteen kehittäminenkin on ollut pitkäjänteistä puuhaa, jonka aikana on monesti havaittu, että piirustuspöydän äärellä suunniteltu ei maastossa toimikaan.
    Yhtenä ideoijana ja laitteen kokeilijana ja kehittäjänä on toiminut kokenut metsäalan ammattilainen Matti Salmela, jonka Olli Ihamäki tapasi Tohmajärvellä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä