Horisontti

Millaista on suomalainen kuolemansuru?

  • 44 min
  • toistaiseksi

Suomalainen suree kuoleman keskellä salassa ja vaieten. Horisontissa tavataan kaksi ihmistä, jotka ovat menneet suruaan kohti kirjoittamalla. Uskontotieteilijä Mari Pulkkinen teki väitöskirjan suomalaisesta surusta - ja menetti tutkimustyönsä aikana kaksi lastaan. Kirjallisuuskriitikko Tuomas Juntunen kirjoitti puolestaan ensimmäisen romaaninsa esikoisvauvansa kuolemasta. Ohjelmassa kysytään myös, onko kirkon tuki kohtukuoleman kokeneille vanhemmille onnistunutta. Ohjelman toimittavat Kimmo Saares ja Anna Patronen.

Lähetykset

  • su 21.8.2016 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Konservatiivisten kristillisten järjestöjen julkaisema Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirjanen nosti raivokkaan keskustelun siitä, miten seksistä saa nuorille opettaa. Miksi tavallinen rippikouluopetus ei kelpaa kirkon konservatiiveille? Onko kirkon valtavirta hukannut seksuaalimoraalisen kompassinsa? Vai onko sittenkin konservatiivinen seksuaalietiikka neitsyyslupauksineen irtaantunut todellisuudesta? Studiossa tilaa hakevat kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), pastori Toni Kokkonen ja nuorisotyönohjaaja Maria Roimaa. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Kirkon jäsenten keskuudessa on seksuaalietiikastakin hyvin erilaisia näkemyksiä, sanoo Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Rippikouluopetuksessa on kuitenkin sitouduttava kirkon oppiin ja opetukseen. Kristillisten järjestöjen tuottama kirjanen Kutsuvat sitä rakkaudeksi on Häkkisen mukaan piristävää luettavaa, se edustaa kirkon perinteistä, turvallista opetusta. Anna Patronen haastattelee.

  • Keski-Porin seurakuntaa vaaditaan lopettamaan rippikouluyhteistyö seksuaalista tasa-arvoa ajavan Setan kanssa. Kansallisen Kokoomuksen kirkkovaltuutettu Antti Pekola sanoo puheen homoseksuaalisuudesta ja tasa-arvoisesta avioliitosta hämmentävän nuoria. Rippikouluyhteistyöstä kertoo Satakunnan Seta ry:n hallituksen jäsen ja vapaaehtoinen koulutusvierailija Lari Kontula. Toimittajana Samuli Suonpää.

  • Kirkkohallitus joutuu käymään tulevina vuosina isoja rakenteellisia muutoksia. Sen luotsilta odotetaan talouteen kohdistuvaa muutosjohtamista, mikä ei onnistu pelkällä juustohöylällä. Kirkolliskokous on juuri äänestänyt Kirkkohallitukselle uuden kansliapäällikön, teologian maisteri Pekka Huokunan, kun hänen edeltäjänsä Jukka Keskitalo vihittiin vastikään Oulun piispaksi.

    Pekka Huokuna on vuodesta 2009 toiminut Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajana. Aiemmin hän ollut muun muassa Mikkelin maaseurakunnan sekä Hirvensalmen seurakunnan kirkkoherroina. Pekka Huokunaa haastattelee Anna Patronen.

  • Evankelis-luterilainen kirkko käy parhaillaan seurakuntavaalejaan. Ehdolla on yli 16 000 ehdokasta. Monien ehdokaslistojen nimistä on vaikea saada selvää, mihin tavoitteisiin listan ehdokkaat sitoutuvat. Erityistä on sekin, että jopa viidessäkymmenessä seurakunnassa käydään sopuvaalit eli ehdokkaita on saman verran kuin luottamustoimia jaossa. Onko äänestäjällä näissä vaaleissa minkäänlaista kuluttajansuojaa? Keskustelemassa on kolme seurakuntavaaliehdokasta Turun seudulta: Elias Aarnio, Anna Lintunen ja Sointu Vilja. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Miten kirkossa toteutuu vammaisen oikeus kuulua yhteisöön? Sijoitetaanko hänet edelleen omaan muista erilliseen ryhmäänsä? Moni vammainen käy rippikoulunsa muiden vammaisten kanssa. Mitä riparilla opetetaan vammaisuudesta silloin, kun paikalla ei ole yhtään vammaista? Pitäisikö vammaisten erilliskohtelusta luopua? Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen, Uudenmaan kehitysvammaistyön pappi Tiina Peippo ja kasvatustyön sihteeri Mano Laukkarinen Espoon seurakuntayhtymästä. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Pyhäinpäivän takaa kurkistelee kekri, vanha suomalainen elonkorjuun juhla. Vainajien ja pyhien miesten muistelu ei saapunut Pohjolaan kristinuskon myötä vaan vainajilla oli jo kekriä juhlittaessa paikkansa juhlapöydässä. Miten elokorjuujuhla, vainajakultti ja hedelmällisyyden taiat liittyvät yhteen? Toimittaja Samuli Suonpää tapasi kekriin perehtyneen teologian maisteri Helena Veijalaisen.

  • Ruotsin suurvallassa elettiin 1600-luvulla noitahysteriaa. Noitien väitettiin vievän öisin lapsia tapaamaan paholaista ja aiheuttavan kaameita sairauksia. Kollektiivinen varmuus noitien invaasiosta syntyi pelkkien huhujen, perättömien väitteiden ja syytösten varaan. Hämmentävää kyllä, moni epäilty alkoi itsekin uskoa itsestään huhujen mukaista narratiivia.

    Noitahysterialla oli karmivat seuraukset. Täällä Pohjolassa teloitettiin satoja noidaksi todettuja ihmisiä. Koko Euroopassa, josta hysteria oli saanut alkunsa, teloitettiin tai poltettiin mahdollisesti jopa 60 000 noidaksi uskottua ihmistä. Historiantutkija, dosentti Mirkka Lappalainen kuvaa tätä uuden ajan alun mielenmaisemaa kirjassaan Pohjoisen noidat - Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Toimittajana Anna Patronen.

  • Kirkkohistorioitsija André Swanströmin mukaan suomalaisista SS-vapaaehtoisista on annettu siloiteltu ja kaunisteleva kuva, osuus sotarikoksiin on jätetty tarkoituksellisesti vähälle huomiolle. Swanströmin kirja Hakaristin ritarit antaa SS-miehistä paljon aiempaa raadollisemman kuvan. Erityisesti herännäisyyteen kuulunut bolshevismin vastustus, IKL-tausta ja natsismi kietoutuivat rintamalla kuitenkin yhteen ja kaikki SS-miehet olivat tietoisia myös juutalaisten kansanmurhasta. Mikä kansallissosialismissa kiehtoi körttipoikia? Miten sotilaspapit saivat sovitettua kristinuskon ja natsiaatteen yhteen? Samuli Suonpää haastattelee.

  • Jemenissä on käynnissä sota, joka on paisunut maailman vakavimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi. Mikä on Suomen rooli monimutkaisessa sodassa, jossa on lukuisia osapuolia? Tarjoaako Suomi jemeniläisille apua vai aseita? Jemenistä keskustelevat tutkija Kari Paasonen ajatushautomo SaferGlobesta, neuvonantaja Emmi Hänninen konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä sekä Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Espoon piispanvaalin ensimmäinen kierros on käyty ja toinen kierros käydään 1. marraskuuta. Vastakkain ovat nyt Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka Genevestä sekä jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma Kirkon koulutuskeskuksesta. Horisontissa tavataan nämä kaksi vaalitentissä. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Joka kolmas mies maailmassa on ympärileikattu. Suomessa poikiaan ympärileikkauttavat lähinnä juutalaiset ja muslimit. Miksi ympärileikkaus on heille välttämätön? Mitä Suomen juutalais- ja muslimivähemmistöt ajattelevat aloitteista, joilla tämä ikivanha traditio pyritään kriminalisoimaan? Entä millaista on tasapainoilla jatkuvasti oman identiteettinsä kanssa vähemmistökulttuurin ja enemmistökulttuurin välillä? Keskustelemassa ovat juutalaisten ympärileikkauksesta gradunsa tehnyt Daniel Shaul, Uskot-foorumin varapuheenjohtaja Atik Ali sekä lääkäri, kansanedustaja (kd) Sari Tanus. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Klipit

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä