Kirjakerho

Elena Ferrante ja Loistava ystäväni

  • 37 min
  • toistaiseksi

Elena Ferranten Loistava ystäväni on ollut suuri kansainvälinen menestys. Kirjan voi lukea napolilaistarinana, ystävyyden kuvauksena, jännityskertomuksena, selviytymistarinana tai elämäkerrallisena tarinana. Kirjan salaperäisyyttä lisää kirjailijan salanimi - kukaan ei tiedä kuka Elena Ferrante oikeasti on. Eeva Luotosen vieraana elämäkertakirjallisuuden tutkija ja opettaja Päivi Kosonen. Näytteet lukee Heljä Heikkinen. Kirjan on suomentanut Helinä Kangas. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

Lähetykset

  • ti 23.8.2016 17.20 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tuhannen ja yhden yön sadut ilmestyivät Eurooppaan 1700-luvulla ja sytyttivät suuren orientti-kuumeen. Sadut ovat muokanneet käsityksiämme idästä, itämaista, monta vuosisataa. Mitä ne oikein kertovat? Eeva Luotosen toimittaman Tarinoita Bagdadista tuhannen vuoden takaa.-ohjelman vieraana on professori Jaakko Hämeen-Anttila. Näytteet lukee Erja Manto. Ohjelma on uusinta vuodelta 2006.
    Ohjelmassa kuultavat sitaatit ovat teoksesta Tuhannen ja yhden yön tarinat (1968). Aladdinin taikalamppu ja Ali Baba ja neljäkymmentä ryöväriä -sadut ovat suomentaneet .L. ja R. Orispää. Sindbad Merenkulkija –kertomuksen suomennos on Kaija Rainerlan. Lisäksi ohjelmassa kuullaan näyte Jaakko Hämeen-Anttilan suomentamasta teoksesta Kuka murhasi Kyttyräselän? Tarinoita Tuhannesta ja yhdestä yöstä (2001)

    Kuva: Yle / Jean-Léon Gérôme öljyvärimaalauksen osa

  • Vuonna 1453 ottomaanit piirittävät Konstantinopolia, jossa kristityt puolustavat Bysantin viimeistä linnaketta. Mika Waltari kirjoitti tapahtumista romaanin 500 vuotta myöhemmin. Mistä kirjailija sai tiedot kaupungin tapahtumista vai keksikö hän ne romaaniinsa kokonaan itse? Mika Waltarin Johannes Angelos -romaanin historiallisista taustoista keskustelevat historioitsija Mika Hakkarainen ja toimittaja Jukka Kuosmanen. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

    Kuva: Yle/Jukka Kuosmanen

  • Mitä ovat itämaat? Onko eurooppalainen kuvamme orientista totta vai fiktion tuottamaa? Edward Saidin teos Orientalismi ilmestyi vuonna 1978 ja sai paljon huomiota tiedemaailmassa. Orientti - tarua vai totta? -Kirjakerhon vieraina ovat tutkijat Kukku Melkas ja Olli Löytty. Lukijana Anu Heikkinen. Toimittaja Jukka Kuosmanen.

    Kuva: Léon Belly (1827-1877), Pèlerins allant à La Mecque, Paris, musée d'Orsay / Yle/ Elsa Kytöhonka

  • Kirjallisuus muuttuu digitaalisuuden myötä leikillisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain tulevaisuudesta vaan jo tehdyistä kokeiluista: kirjallisuus on taipunut esimerkiksi holografian ja virtuaalisen todellisuuden muotoihin. Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta. Toimittaja on Jani Tanskanen.

  • Kirja muuttuu, niin kuin se on aina muuttunut. Onhan perinteinen painettu kirjakin historiallisen kehittelyn tuote; se ei pudonnut taivaasta. Mutta miten kirjallisuus voi hyödyntää digitaalista muotoa kirjallisuuden omilla ehdoilla? Vai jämähtääkö kirjallisuus e-kirjoiksi, jotka vain jäljittelevät tavallista painettua kirjaa? Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta Kirjakerhon minisarjassa Digitaalisen kirjallisuuden vaiettu historia ja melskattu tulevaisuus. Toimittaja on Jani Tanskanen.

    Kuva: UWE ANSPACH​ /EPA

  • Kirjakauppias joutuu ja pääsee monenlaisiin tilanteisiin ja kohtaa kiinnostavia ihmisiä. Kirja-alan keskeinen vaikuttaja ja verkottuja kertoo ällistyttävimmät ja hauskimmat tarinat uransa varrelta. Stig-Björn "Nalle" Nyberg on toiminut Akateemisen kirjakaupan johtajana, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana ja kustantajana. Toimittajana sinunkauppoja tekee Jani Tanskanen.

    Kuva: Emilia Cronvall.

  • Anni Kytömäki on kirjoittanut järkälemäisen romaanin. Siinä on seitsemän sukupolvea ja kolme aikatasoa, joista yhdessä on poliittinen vanki, toisessa tehdään lobotomia ja kolmannessa on yhteiskuntaa pakoileva tutkija. Lukunäytteet esittää Anna Tulusto. Toimittaja on Jani Tanskanen.

    Kuva: Liisa Valonen.

  • Christina Sandulle kieli on tarinaakin tärkeämpi. Hän kertoo, kuinka Finlandia-ehdokkaana ollut romaani Valas nimeltä Goliat syntyi. Kirjana se tarttuu maahan- ja maastamuuton kysymyksiin, kulttuurieroihin, yksilöiden ja perheen suhteeseen sekä Romanian sosialismiin. Lisäksi saduista tulee totta ja todesta satua. Lukijana Anna Tulusto, toimittajana Jani Tanskanen.

    Kuva: Marjo Tynkkynen.

  • Pienoisromaani pohjoisesta huomioitiin Finlandia-ehdokkuudella. Hauru avaa alakuloista ja inhorealistista tyyliään ja kirjoittamistaan eikä peittele omia ankeita kokemuksiaan. Toimittaja on Jani Tanskanen.

    Kuva: Vesa Ranta.

  • Jouko Turkka (1942-2016) oli suomalaisen teatterin uudistaja ja yhteiskunnallinen vaikuttajahahmo myös teatterin ulkopuolella. Turkka ohjasi varsinkin nuorempana muiden tekstejä, mutta kirjoitti myös itse useita näytelmiä ja kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Aiheita, Häpeä ja Selvitys oikeuskanslerille. Jouko Turkan kirjallisista aiheista ja tänä vuonna postuumisti ilmestyneestä Kärsimys on turhaa -teoksesta keskustelevat Yleisradiossa työskentelevä ohjaaja Soila Valkama ja toimittaja Jukka Kuosmanen.

    Arkistonäytteet ovat vuodelta 1984 Eero Tuomikosken Pääosassa Jouko Turkka - tv-dokumentista ja Seija Walliuksen toimittamasta radio-ohjelmasta Minä suomalainen mies.

    KUVA: Yle/Touko Yrttimaa

  • Suomalaisnuoret ovat kansainvälisissä lukutaitovertailuissa maailman kärkijoukkoa. Tutkijat ovat silti huolissaan, sillä joka kymmenes suomalaisnuori kuuluu heikkoihin lukijoihin. Heidän mahdollisuutensa jatko-opinnoissa ja työelämässä ovat huonot. Huolestusta herättää myös suomalaisten lasten ja nuorten asenne lukemiseen, joka on PISA -tutkimukseen osallistuvien maiden kolmanneksi kielteisin. Mistä lukumotivaation puute johtuu? Entä kuinka lukuintoa yritetään kohottaa?

    Aihetta pohtivat lukututkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta, väitöskirjatutkija Annette Ukkola, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Maija Leppänen, ammattikoulun äidinkielen opettaja Elsa Hartman sekä Sanat haltuun -projektin vetäjät Aleksis Salusjärvi ja Mikko Sarjanen. Toimittaja on Maarit Lukkarinen.

    Kuva: Mostphotos

  • Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää.

    Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

    Kuva: Yle/ Jussi Nahkuri

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä