Metsäradio.

Matin 500 moottorisahaa

  • 10 min
  • toistaiseksi

Ensimmäiset suomalaiset moottorisahat valmistettiin sata vuotta sitten. Arbor-merkkisissä sahoissa oli justeeriterä, jota moottori liikutti. Yli sata kiloa painavat sahat tuettiin maahan ja vedettiin vaijerilla puuhun kiinni. Tällaista sahaa ei ruoveteläisen Matti Kivistön kokoelmaan kuitenkaan kuulu, sen sijaan yli 500 muuta sahaa kylläkin. 63-vuotias Kivistö viljelee maata ja tekee itsekin metsätöitä. Moottorisahoja hän on kerännyt lähes 45 vuotta. Meeri Ylä-Tuuhonen kävi tutustumassa Matti Kivistön kokoelmaan.
Kuva: Meeri Ylä-Tuuhonen / Yle

Lähetykset

  • ke 6.7.2016 20.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Supikoira näyttää töpöjaloin liikkuvalta karvahatulta, jos sen sattuu näkemään hämärän rajamailla. Yhä useammin näitä havaintoja tehdään myös pihoilla ja taajamissa, mistä nämä öiset kulkijat etsivät itselleen sopivaa ravintoa. Miltei kaikki matkan varrelle osuva käy supikoiran ruokapöytään ja loukkupyynnistä huolimatta sillä menee hyvin. Lahden Okeroisista löytyy supikoiralle sopivia maastoja ja pienvesistöjen rantoja mihin öiset retket osuvat. Matti Sundelin ja Asko Hauta-aho lähtivät sorsaruokinnan lähettyville etsimään supikoirien jälkiä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Hirvijahti pääsi täyteen vauhtiin lokakuun toisena lauantaina. Hirviä on voinut metsästää myös vahtimalla pellolta jo syyskuun alusta lukien, mutta viime lauantaina alkoi perinteinen koira- ja ajometsästys. Edellisenä metsästyskautena suurin osa hirvenahoista jäi mätänemään maan alle ja siitä puhuttiin Metsäradiossa. Suurimpana syynä nahan kuoppaan laittoon lienee hirvikärpästen nahkaan syömät reiät.
    Pohjois-Savossa on polkaistu käyntiin kampanja, joka pyrkii saamaan hirvennahat talteen ja jalostukseen. Näin metsästäjät pääsisivät eroon nahkojen tuomista ongelmista, sillä niiden hävittämisessäkin on omat pulmansa. Juha Vauhkonen tapasi Pohjois-Savon riistapäällikkö Jouni Tanskasen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Verlan pahvitehdas Pohjois-Kymenlaaksossa on ainutlaatuinen tehdasyhdyskunta, joka on säilynyt kuin ihmeen kaupalla meidän päiviimme kertomaan vanhan ajan puunjalostusteollisuuden historiasta.
    Jaalan ja Valkealan pitäjien rajamailta löytyi 1870-luvulla sopiva paikka ja elintärkeää vesivoimaa pienelle puuhiomolle ja pahvitehtaalle. Syrjässä kaikesta valmistettiin paksua pahvia kuusipuuta hiomalla ilman kemikaaleja. Yksi suurimmista pahvinostajista on Argentiina. Pahvia tehtiin aina vuoteen 1964 asti alkeellisissa olosuhteissa. Sitten ovat pantiin kiinni ja laitos unohdettiin vajaaksi kymmeneksi vuodeksi.
    1972 alkoi Verlan uusi elämä tehdasmuseona. Verlan ainutlaatuisuus on huomattu ja sitä on arvostettu siinä määrin, että 1996 UNESCO hyväksyi sen maailmanperintöluetteloonsa. Yli kolme vuosikymmentä Verlan pahvitehdasta on esitellyt Jussi Lemminkäinen, joka lopetti opasuransa tänä syksynä.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki ehti Jussin viimeiselle kierrokselle. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsäradion henkilökuvasarjassa tutustuttiin Espoossa asuvaan lintuharrastajaan Heidi Björklundiin. Heidi on työskennellyt Luonnontieteellisessä keskusmuseossa vuodesta 2001 alkaen. Linnut ovat tarjonneet hänelle paitsi hyvän harrastuksen myös työpaikan. Miten ja miksi Heidi aloitti aikoinaan lintuharrastuksen. Kuinka kauan hän on kirjannut havaintoja muistiin? Mikä muu luonnossa Heidiä kiinnostaa? Toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kalevi Korhonen kertoi Metsäradiossa eräästä yllättävästä tapahtumasta 1940-luvulla. Silloin myrsky hajotti Päijänteellä isot tukkilautat, jonka seurauksena koko Poronselkä oli täynnä puuta. Näin Kalevi Korhonen muisteli asiaa tapahtumapaikalla Päijänteen pohjoisosassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vaikka monen mielestä EU vain vie, niin kyllä sieltä joskus jotain tulee takaisinkin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Rinne-Garmston on saanut peräti liki kahden miljoonan euron rahoituksen alkavalle tutkimukselleen, jonka aikana on tarkoitus selvittää sitä miten odotettavissa oleva ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen puustoon. Aihe on suomalaisittain mitä mielenkiintoisin ja tärkein.
    Metsäradiossa puhuttiin lustotutkimuksesta jokunen aika sitten ja käytiin läpi sitä, mitä tämä puun vuosirenkaisiin liittyvä tutkimus oikein on ja mitä lustot voivat kertoa. Katja Rinne-Garmston aikoo omissa tutkimuksissaan keskittyä analysoimaan puiden hiilen ja hapen isotooppeja. Mitä tämä merkitsee? Se selviää aivan pian. Erikoistutkija Katja Rinne-Garmston otti vastaan Metsäradion reportterin Olli Ihamäen.
    Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Kaakkoisrajalla meluaa näinä viikkoina lintuvuoden äänekkäin sirkus, kun sadat tuhannet hanhet, kymmenet tuhannet joutsenet, tuhannet pikkujoutsenet ja satojen kurkien laumat lepäilevät hiljattain puiduilla pelloilla. Arktisten vesi- ja rantalintujen syysmuutto on vielä vaikuttavampi näytelmä kuin kevätmuutto, sillä yksilöitä on enemmän, ja ne pysähtyvät taivaat ja järvenselät peittävinä laumoina lepäämän ja tankkaamaan. Pertti Koskimies ihaili jokasyksyistä ihmettä ja tallensi melurajat ylittävän lintumetelin pari päivää sitten Parikkalan lintupitäjässä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suomen luonnonsuojeluliitto keräsi viime vuonna ympäri maata suomalaisilta ehdotuksia maamme ainutlaatuisiksi luontokohteiksi, jotka haluamme säilyttää seuraaville sukupolville tuleviksi vuosisadoiksi. Iso osa valituista sadasta luontohelmestä on suomalaisille tuntemattomia uusia elämyksiä. Helmien joukossa on myös tuttuja luontokohteita, mutta niiden olemassaoloa ja luonnontilaa uhkaa muutos. Pohjois-Savosta tähän valittiin kahdeksan luontohelmeä ja nyt Metsäradiossa lähdetään Kinttusalmensuolle Sonkajärvelle.
    Kinttusalmensuo on laaja ja pääosin ojittamattomana säilynyt suomosaiikki. Suo sijaitsee Sonkajärven pohjoisrajalla Laakajärven Luodelahden luoteispuolella. Eteläosastaan alue rajoittuu Rasimäen suojelualueeseen. Kinttusalmensuo on merkitykseltään valtakunnallista arvoluokkaa lähenevä suokokonaisuus. Juha Vauhkonen lähti Kinttusalmensuolle Iisalmen Luonnonystäväin yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Yliluoman kanssa. Kuva: Juha Vauhkonen / Yle

  • Metsäalan työpaikoista iso osa on perinteisesti ollut maaseudun väen hallussa. Nyt suuren metsänomistajan, Tornatorin piirissä on havahduttu huomaamaan, että maaseudun autioituminen saattaa tulevaisuudessa vaikeuttaa työvoiman saantia metsäalan töihin. Ihmetellään, että jos maalla kohta asuu vain mummoja ja pappoja ja heidän hoitajiaan, niin kuka karsii, harventaa, kaataa ja kuljettaa. Ilmoille heitetään kysymys, että onko metsiin ja maaseutuun tottumattomista taajamien kasvateista näihin omatoimisuutta ja nokkeluutta vaativiin töihin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli tästä teemasta kahta toimitusjohtajaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä