Ykkösaamu

Reetta Räty: Kesäisin Suomessakin eletään laajennetussa perheessä

  • 4 min
  • toistaiseksi

Kesällä ydinperheet särkyvät. En tarkoita loman jälkeen vireille pantuja avioeroja, vaan sitä, että elämme hetkellisesti tavalla, jolla monissa yhteiskunnissa aina eletään: suurperheessä, yhdessä oman tai puolison suvun kanssa.

Järven rannoilla ja saaristossa kokoonnutaan suvun kesäpaikoille. Kaupungeissa lainataan naapurin varapatjat ja majoitetaan lomareissulle saapuvat sukulaislapset. Siskonpetejä, anoppeja, veljenvaimoja. Kiristelyä keittiössä, avautumista saunalla. Tietenkään elämä suurperheessä ei ole helppoa.

Mutta mitä opimme, kun elämme hetken yhdessä? Itse olen saanut laajennetulta perheeltä kaksi tärkeää asiaa:  Ensinnäkin käytännön apu. Kun lapset olivat pieniä, meidän maalla saattoi olla 22 ihmistä ja kolme pinnasänkyä. Miten helppoa oli, kun saattoi jättää lapset siskoille ja mennä saunaan.

Tai kun pääsi käymään Varkaudessa kirpputorilla. Tunnin vapaus! Tuosta noin vain, ilman lapsenhoitojärjestelyitä!

Ja se suurempi asia: yhdessä eläessä näkee monta erilaista tapaa olla vanhempi, tehdä pannari, siivota ja olla siivoamatta. Eroperheissä malleja on erityisen paljon. Minulla on ympärilläni esimerkiksi isän perhe, äidin perhe, miehen äidin perhe, miehen isän perhe ja kuuden sisaruksen perheet. Ihan erilaisia koteja, perhetilanteita ja tapoja. Mutta kaikkien lattialle voi laittaa patjan ja pystyttää väliaikaisen leirin.

On ihanaa herätä, kun keittiössä istuu siskontyttöjä yöpaidoissa. Aina joku keittää lisää kahvia.

Nykyään on tapana pohtia siitä, miten sekaisin lapset menevät, jos heillä on monta kotia. Historia ja vilkaisu maailmalle kuitenkin osoittavat, että ydinperheessä eläminen ei ole historiallinen eikä globaali normi.

Tutkimusprofessori Anna Rotkirch vertailee eräässä Väestöliiton julkaisussa niin sanottua perinteistä perhettä ja modernia perhettä. Hän sanoo, että kuvittelemme perhemuotojen moninaistuneen, vaikka niin ei oikeastaan ole käynyt.

On totta, että 2010-luvun eurooppalaisten perheiden elämänkulku on hajanaisempi ja moninaisempi kuin 1950-luvulla, Rotkirch kirjoittaa. Mutta juuri toisen maailmansodan jälkeinen aika oli poikkeuksellista, eikä se siksi ole kovin hyvä vertailukohta. "Jos vertailee nykypäivää sata vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, huomaa, että perinteinen perhe oli aivan yhtä moninainen kuin moderni perhe."

Laajennetut perheet, uusperheet, sateenkaariperheet, ystävien muodostamat perheet, kesäiset suvut mökeillä - miksi pitäisi sulloa elämää yhteen muottiin, kun se ei sinne mene?

Rakkaatkin suvut ovat välillä raskaita. Tämä niissä on silti alati hienoa: suurperheisiin kuuluu ihan eri ikäisiä ihmisiä. Sukupolvien ketju on näkyvissä. Eikä se ketju mene niin, että nuoret ovat rajuja ja vanhukset kiikkustuoleissa. Juhannuksen jälkeen yli 70-vuotias lasteni mummi kertoi, millaista oli ollut Hernesaaren bilekeitaassa. Me nelikymppiset raportoimme siitä, kun yritimme pysyä hereillä kokon sytyttämiseen asti.

Oman kesäperheeni lapset ovat 4-17- vuotiaita. Ihan kuin minäkin, he oppivat laajennetulta perheeltään kaikenlaista. 9-vuotias lapseni ja hänen serkkunsa selostivat hiljattain, mitä tarkoittavat darra ja karma. Lähteenä olivat suvun teini-ikäiset. Serkuksilla oli maalla vietettyjen viikkojen jälkeen uusia tietoja myös julkkisperhe Kardashianista ja skootteriajokortista.

Nämä ovat tietenkin pikkuasioita, joita kuulee muiltakin. Mutta niiden mukana lapset ovat saaneet roolimalleja: oppineet mahdollisia tapoja olla tyttö, poika, teini, tanssija, futari. Samalla isommat lapset ovat oppineet ottamaan vastuuta nuoremmista ja saaneet olla jatkuvan ihailun kohteena. Ei ole mikään ihme, että kaikkialla päiväkotilapsia ei lajitella iän mukaan. Ystävän lapset eivät päässeet Berliinissä päiväkotiin, koska ryhmässä oli jo liikaa samanikäisiä. Kenestä pikkuiset voivat ottaa mallia, jos vieressä ei ole isompia lapsia, saksalainen kaveri kysyi.

Muualta kuin länsimaista Suomeen muuttaneet tuttavani puolestaan kutsuvat siskoiksi, veljiksi, serkuiksi ja enoiksi hyvin laajaa joukkoa ympärillään. Esimerkiksi enot ovat suunnilleen enoja, tärkeitä perheenjäseniä riippumatta siitä, kenen biologisia veljiä he tarkalleen ovat.

Meidän pitäisi tietoisesti venyttää perheen rajoja muulloinkin kuin kesäisin. Uusperheitäkään ei tarvitsisi käsitellä vain ongelmien kautta, jos näkisi ne perinteisinä, maailman mittakaavassa aika tyypillisinä perheinä. Talvimalliston suomalainen perhe - vanhemmat ja lapset keskenään neljän seinän sisällä - se ei sovi kaikille. Se on syytäkin välillä hajottaa.

 

Reetta Räty

Linkki Västöliiton Mikä perhe -julkaisuun:

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/f785c819ce7b647d2dfaf10340b5d56a/1467047341/application/pdf/30

98673/MIKÄPERHE_nettikirja.pdf

 

Lähetykset

  • to 7.7.2016 11.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Valtiosihteeri Peter Stenlund tapaa kollegansa Turkissa Ayla Albayrakin tapauksen takia. Alkon uusi toimitusjohtaja Leena Laitinen haastattelussa. Tutkimus kuntaliitosten vaikutuksista, johtava tutkija Tuukka Saarimaa, VATT. Kiinan puoluekokous, tutkijat Teemu Naarajärvi ja Jyrki Kallio. Kolumni, Jari Ehrnrooth. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Tunnelmat Kataloniassa, toimittaja Ismo Nykänen. Pääministerin ja median suhde, Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen professori Mediatutkimuksen laitoksella Anu Koivunen ja tietokirjailija Risto Uimonen. Brexit-diplomatiaa, politiikan tutkija Mikko Kuisma Tübingenin yliopistosta. Kittilä, rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta ja puhelimessa Inkeri Yritys, Oikeudenmukainen Kittilä. Kolumni, Jussi Viitala. Toimittajana Olli Seuri.

  • Sotkeeko Fortumin yrityskaupat Suomen entistä tiukemmin Venäjän energiahankkeisiin? Keskustelemassa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
    - Kiinan talous ja puoluekokous, ekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta. - 
    Itävalta parlamenttivaalien jälkeen, arvioimassa Euroopan poliittisen historian dosentti Johanna Rainio-Niemi ja kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio. -
    Kolumnisti Heikki Hiilamo pohtii perustuloa. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • EU-maiden ympäristöministerit ratkovat metsien hiilinieluihin liittyvää Lulucf-lainsäädäntöä. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on uhittelee sekä Iranin että Pohjois-Korean kanssa. Vieraina ovat ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen ja Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti, Benita Heiskanen. Itävalta valmistautuu parlamenttivaaleihin. Professori Petri Karonen pohtii vaihtoehtoista historiaa; miksi Suomi ei ole vaikkapa ortodoksinen. Ysärikatsaus kertoo uutisia 20 vuoden takaa. Studiossa Päivi Neitiniemi.

  • Tutkija Jussi Westinen kommentoi presidenttikyselyn tuloksia. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät keskustelevat tänään soten valinnanvapauslaista. Miten valmiita ovat uudistuksen poliittiset linjaukset? Studiossa keskustelevat kansanedustajat Niilo Keränen (kesk.), Sanna Lauslahti (kok) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.). Espanjassa tilanne on yhä sekava, sanoo professori Pauliina Raento Tampereen yliopistosta. Syyriasta ja Isis-järjestöstä kirjaa kirjoittavat toimittajat Bruno Jäntti ja Airin Brahmani ovat kiertäneet pakolaisleireillä. Kreikkalaislehdet kirjoittavat kohentuvasta taloudesta, raportoi Sara Saure Ateenasta. Olli Seuri juontaa.

  • Katalonian tilanne kiristyy, professori Timo Riiho pohtii Espanjan vaihtoehtoja. Johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta ja Upright Projectin toimitusjohtaja Annu Nieminen yrittävät saada naiset kiinnostumaan enemmän teknologia-alasta. Aleksis Salusjärvi miettii Finlandia-palkinnon tuomia paineita. Studiossa Päivi Neitiniemi.

  • Saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeen arvo on ylittänyt Fortumin tarjoaman hinnan. Mitä kaupassa on luvassa? Vastaamassa analyytikko Petri Gostowski analyysiyhtiö Inderesistä.
    Ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon. ICANin ehdottama ydinaseet kieltävä sopimus tavoittelee hyvää, miksi Suomi ei ole siinä mukana? Haastattelussa kansanedustajat Anders Adlercreutz RKP:stä, Matti Vanhanen Keskustasta ja Mika Kari SDP:stä.
    Soten valinnanvapaudesta syntyi sopu. Mitä se tarkoittaa kansalaiselle? Vastaamassa terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki. Uusi tutkimus kyseenalaistaa aiempien tutkijoiden vanhat kirjoitukset Saksan armeijassa taistelleiden suomalaisten sotilaiden suhtautumisesta natseihin. Kuinka paljon suomalaissotilailla oli natsisympatiaa? Haastattelussa kirkkohistorian dosentti André Swanström ja historiantutkija, sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola.
    Marko Kilven kolumni: Kiusaamisen sietämätön keveys. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

  • Britanniassa pääministeri Theresa Mayta kampitetaan oman puolueen, konservatiivien sisältä. Brexitin maininkeja tarkastelevat maailmanpolitiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Paperiliitto nostaa lakkovalmiutta,sanoo puheenjohtaja Petri Vanhala. Uusi historiantutkimus paljastaa, että Neuvostoliitto lähetti toisen maailmansodan jälkeen taiteilijoita vaikuttamaan Suomen vaalituloksiin.
    Jyväskylän yliopiston yleisen historian yliopistotutkija Simo Mikkonen on selvittänyt asiaa. Poliittiset yllätykset ovat muuassaan tuoneet esiin kummallisia ajatuksia, jotka koskevat esimerkiksi suomalais-ugrilaisia kieliä. Hannu Reime kertoo kolumnissaan esimerkkejä. Olli Seuri juontaa.

  • Strategiapäällikkö Ari Evwaraye sisäministeriöstä kertoo, kuinka sisäsen turvallisuuden strategia on laadittu. Nobelin rauhanpalkintoa odotellaan, tutkija Marko Lehti Tampereen yliopistosta arvioi ehdokkaita. Johanna Vuorelma, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimukasen verkostossa ja Paul-Erik Korvela, valtio-opin dosentti, Jyväskylän yliopistosta, pohtivat, millaista on politiikan totuus. Alhon-Sundqvistin -jupakka oli pinnalla uutisissa 20 vuotta sitten. Sakari Kilpelä toimittaa.

  • Miksi EU ei vastaa Katalonian huutoon? Puhelimessa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok). Eurokriisi nostaa nationalismia, sanovat Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma ja yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta. Yliopistonlehtori Risto Niemi-Pynttäri Jyväskylän yliopistosta veikka kirjallisuuden Nobel-voittajaa. Iso osa sadosta jää peltoon, miten pärjää viljelijä? Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori haastateltavana. Annastiina Heikkilä on lukenut ranskalaisia lehtiä. Olli Seuri juontaa.

  • Palkkaneuvottelujen liittokierrosta päivittävät STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, Julkisten ja hyvinvointialojen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Riku Aalto, Teollisuusliiton puheenjohtaja. Turkin ja Iranin suhteet lämpenevät. Tuukka Ylä-Anttila on tutkinut väitöskirjaansa populismin ja erityisesti oikeistopopulismin käyttöä Suomessa vuosina 2007-2016. Rakkaushömppä lehdissä ei huvita kolumnisti Tuija Siltamäkeä. Päivi Neitiniemi juontaa.

  • Välikysymys raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta, keskustelemassa kansanedustajat, liikennevaliokunnan jäsenet Suna Kymäläinen (sd.), Markku Pakkanen (kesk.) ja Jukka Kopra (kok.). -Verohallinto värvää hakkereita verkkopalvelun testaamiseen, haastattelussa Verohallinnon turvallisuusjohtaja Samuli Bergström. -Eu ja turvapaikanhakijoiden siirrot, studiossa erikoistutkija Eveliina Lyytinen Siirtolaisinstituutista ja pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta Amnestysta. -Kolumnisti Jari Ehnroth pohtii uskonnonvapautta. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

Klipit

  • -Pääministeritkin ovat ihmisiä ja kaikki he ovat vuorollaan loukkaantuneet mediaan. Se on terveen demokratian merkki, mutta viisasta se ei ole sillä mediaa ei pysty nurjertamaan, tietää tietokirjailija Uimonen.
    -Pääministeri Sipilä on juuttunut loukkaantumisen tunteeseen, muistuttaa elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen.
    Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pohti puolueensa puolueristeilyllä suorasanaisesti hänestä syntynyttä mielikuvaa ja suhdettaan mediaan. Tiivistäen toimittajat ovat pääministerin mielestä "maailman herkin ammattikunta", joka on vieläpä tehnyt hänestä konnan. Ykkösaamussa Olli Seurin vieraana ovat Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen ja tietokirjailija Risto Uimonen.

  • Espanjaa repii poliittinen kriisi. Katalonian itsenäisyysjulistusta lykättiin, mutta se on edelleen separatistien tavoitteena. Separatistit toivovat kuitenkin neuvotteluyhteyttä Madridin kanssa. Ykkösaamussa otetaan yhteys Espanjaan freelance-suomentaja Kari Jokelaiseen ja studiovieraana on iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho. Toimittaja on Päivi Neitiniemi. Kuva: Felipe Trueba/Epa

  • Britanniassa pääministeri Theresa Mayta kampitetaan oman puolueen eli konservatiivien sisältä siinä määrin, että britit pitävät jo konservatiivipuoluetta jakautuneempana kuin työväenpuoluetta. Mitä tästä seuraa tänään jälleen jatkuvien brexit-neuvotteluiden kannalta? Asiasta keskustelevat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja ja konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtajana aloittava Risto E.J. Penttilä. Toimittaja on Olli Seuri.
    kuva: EPA/ Will Oliver

  • Sisäisen turvallisuuden eilen julkaistun strategian mukaan laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen on merkittävin Suomen sisäistä turvallisuutta uhkaava ilmiö. Strategiassa todetaan mm. myös, että itärajan valvontaa on välttämätöntä vahvistaa.

    Ykkösaamun haastattelussa sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye.
    Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Nationalismi on nostanut päätään ympäri Eurooppaa eurokriisin myötä. Miksi yhteinen Eurooppa ja globalisoituva maailma ei murtanut vanhaa aatetta vaan pikemminkin vahvisti sitä? Olli Seurin vieraina kaksi Helsingin yliopiston tutkijaa: Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma ja valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen.
    Kuva: EPA/Quique Garcia

  • Katalonian itsenäisyyttä kannattavat voimat näyttävät voittaneen selvästi eilisen kansanäänestyksen. Väkivaltaa, satoja loukkaantuneita, takavarikoituja äänestyslippuja, taistelua pääsystä äänestyspaikalle. Saamme viimeisimmät kuulumiset itsenäisyydestä äänestäneestä Kataloniasta ja pohdimme ulospääsyä sekasorron tilanteesta. Päivi Neitiniemen vieraana eurooppalaisen vähemmistönationalismin radikaaleihin perehtynyt professori Pauliina Raento Tampereen yliopistosta. Aluksi kuitenkin puhelu Katalonian pääkaupunkiin Barcelonaan. Ismo Nykänen kertoo, mitä kaikkea siellä sunnuntaina oikein tapahtui.

  • Ajatus, että maailman nälkäongelma ratkaistaisiin sähköllä ja hiilidioksidilla, kuulostaa science fictionilta. Tämä on kuitenkin totta. Mukaan tosin tarvitaan vettä, mineraaleja ja mikrobeja. Olennaista on, että enää ei tarvittaisi maaperää lainkaan siihen, että saataisiin proteiinia eli ravintoa.
    Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteisessä tutkimuksessa on tuotettu ensimmäinen erä yksisoluproteiinia sähkön ja hiilidioksidin avulla. Hanketta vetää Sähköjärjestelmien energiatehokkuuden professori Jero Ahola. Toimittaja on Jakke Holvas. Kuva: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

  • -Meillä ei ole lainkaan kaupunkipolitiikkaa ainoastaan aluepolitiikkaa, jolla taas tarkoitetaan maaseutupolitiikkaa. Kun kaupunkien kehitystä ei johdeta, uhkana on, että meillä on kohta vain yksi menestynyt kaupunki eli Helsinki. Pelkona on myös, että elinvoimatoiminnot päätetään maakunnissa vaikka siellä ei ole mitään lihaksia toimia, sanoo Osmo Soininvaara.
    Vuosikymmenien kuluessa Suomessa on laitettu vireille luultavasti kymmeniä ellei satoja maaseutu- tai aluepolitiikkaohjelmia. Pitääkö tai saako parhaimmin menestyvien kaupunkien kasvulle, elämälle ja taloudelle antaa vauhtia tieto isella politiikalla? Miksi syntyy kova äläkkä, jos aluepolitiikan sijasta puhutaan kaupunkipolitiikasta? Asiasta keskustelevat tietokirjailija, Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara ja tutkijatohtori Juho Luukkonen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Suomessa sadat turvapaikanhakijat ovat luopuneet islaminuskosta ja kääntyneet kristityiksi.

    Miksi he kääntyvät ja mitä heille tapahtuu sen jälkeen?

    Ykkösaamun haastattelussa islamintutkija Maria Pakkala Helsingin yliopiston Maailman kultturien laitoksesta.

    Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Sunnuntaina Saksassa on liittopäivävaalit, joissa valitaan uusi parlamentti. Parlamentti valitsee puolestaan liittokanslerin, jolle paikalle vahva ehdokas on jo vuodesta 2005 liittokanslerina ollut kristillisdemokraattien Angela Merkel. Mutta moni muu asia odottaakin ratkaisua vaalipäivän iltaan saakka. Saksan vaaleja ruotivat yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta, toimittaja Pertti Rönkkö Berliinistä ja Ykkösaamun toimittaja Päivi Neitiniemi.
    Kuva: EPA-EFE/FILIP SINGER

  • Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n koulutusvertailussa Suomi menestyy hyvin, mutta ei niin hyvin kuin joskus aikaisemmin. Nykyään mm. korkeakoulututkinnoissa jäämme alle OECD:n keskiarvon ja muitakin heikkouksia on alkanut ilmaantua. Miten koulutusjärjestelmä trimmataan uudelleen kuntoon? Asiasta keskustelevat eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheejohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti, sivistysvaliokunnan jäsen ja SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti ja filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettaja Arno Kotro. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on varastanut YK:n yleiskokouksessa valokeilan, kun esimerkiksi Venäjän Putin ja Kiinan Xi ovat poissa. Trump puolusti eilisessä puheessaan "Amerikka ensin" -politiikkaansa ja uhkasi tuhota Pohjois-Korean.
    YK:n yleiskokouksesta ja järjestön uudistumisen tarpeesta keskustelevat Suomen entinen YK-suurlähettiläs Marjatta Rasi ja kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi. Toimittaja on Olli Seuri.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä