Koe uusi yle.fi

Mahadura & Özberkan

Torstaisin klo 13.03, Yle Puhe

Mahadura & Özberkan päivittää Suomen moninaisuutta vuodelle 2017. Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan pohtivat mm. mitä erilainen naiseus on ja miten se näkyy tämän päivän Suomessa. Lisäksi peilataan yhteiskuntaa oman identiteetin kautta ja keskustellaan studiovieraiden kanssa ilmiöistä ja ihmisistä, jotka omalta osaltaan vaikuttavat moninaiseen Suomeen sekä hyvässä että pahassa.

Jaksot

  • Lähtisitkö lomamatkalle Saudi-Arabiaan?
    Voisitko kuvitella asuvasi maassa, jossa nainen sai oikeuden ajaa autoa vasta vuonna 2017?

    Mahadura & Özberkanissa pureudutaan ristiriitaisia tunteita herättävään maahan, Saudi-Arabiaan.
    Studiossa vieraina kaksi suomalaista sairaanhoitajaa, jotka päätyivät töihin Saudi-Arabiaan. Millaista on elämä siellä ja mikä on naisen asema suomalaisin silmin katsottuna?

  • Eero Blåfield on 96-vuotias sotaveteraani, joka oli jatkosodassa eturintamalla. Isänmaan puolustaminen oli Eerolle itsestään selvyys ja hän osallistuikin vapaehtoisesti sotaan, joka kesti yli 4 vuotta.

    Konfliktiratkaisujärjestö CMI:n rauhanvälittäjä Hussein al-Taee syntyi keskelle sotaa ja ehti nähdä nuorena poikana Irakissa monta sotaa ennen kuin perhe päätti lähteä hakemaan turvaa.

    Tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi Mahadura&Özberkanissa aiheena sotaa nähneet ja kokeneet - rauhan puolesta töitä tekevät.

    Mahadura&Özberkan selvittävät miten sota vaikuttaa ihmiseen ja millaista elämä on sodan jälkeen?
    Miltä näyttää 100-vuotinen Suomi 96-vuotiaan sotaveteraanin silmin ja mitkä terveiset hän lähettää suomalaisille?

  • Juha-Erkki sai tietää 31-vuotiaana, että hänellä on hiv. Lääkäri antoi Juha-Erkille 5-10 vuotta elinaikaa sillä parikymmentä vuotta sitten hivin piti olla tappava tauti, jota koko maailma pelkäsi. Kävi kuitenkin niin, että Juha-Erkki sai tietää ettei kuolisikaan hiviin tehokkaan lääkityksen saavuttua markkinoille.

    Miten Juha-Erkki käsitteli omaa kuolevaisuuttaan? Miten läheiset suhtautuivat Juha-Erkin sairastumiseen? Millaista on elämä hivin kanssa?

    Suomessa on todettu yli 3800 hiv-tartuntaa, joista 490 on johtanut kuolemaan. Maailman terveysjärjestön mukaan maailmalla on kuollut 35 miljoonaa ihmistä hiviin.

    Hiviä on pidetty homomiesten, narkkareiden ja seksityöläisten tautina. Mutta minkälaisesta taudista on oikeasti kyse? Entä miten yhteiskunta suhtautuu henkilöihin joilla on hiv?

    Studiossa vieraana Juha-Erkki Kants, jolle diagnosoitiin hiv 21 vuotta sitten. Juha-Erkki työskentelee tällä hetkellä Positiiviset ry:llä vertaistuen koordinaattorina sekä seksuaalineuvojana.

    Studiossa myös vieraana Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja sekä seksuaalineuvoja Sini Pasanen.

  • Mahadura&Özberkanissa tänään aiheena etninen profilointi poliisien ja vartijoiden toimesta. Mitä etninen profilointi on? Missä, miten ja miksi profilointia tehdään?

    "Ei ole romania, joka ei olisi joutunut etnisen profiloinnin kohteeksi, koska mehän olemme kaikki varkaita", sanoo romanitaustainen Lenita Nyman.

    Lenita kertoo puhelinhaastattelussa joutuneensa etnisen profiloinnin kohteeksi satoja kertoja. Vartijat seuraavat Lenitaa kaupassa ja hänen pitää olla joka kerta hyvin tarkkana siitä, miten hän tekee kaupassa ostoksensa.

    Mikä on tavallista poliisin rutiineihin kuuluvaa tarkastusta ja mikä etnistä profilointia? Milloin poliisi sortuu syrjintään?

    Etninen profilointi on kielletty Suomen laissa, mutta silti sitä tapahtuu. Missä mättää? Mitä sanoo poliisi tähän ja mikä on poliisin näkökulma aiheeseen? Puhelinhaastattelussa kuullaan poliisitarkastaja Mia Poutasen kommentteja.

    Studiossa vieraana toimittaja Kati Pietarinen, joka on mukana Pysäytetyt-hankkeessa, jossa ollaan tutkittu etnistä profilointia ensimmäistä kertaa Suomessa sekä terapeutti ja aktivisti Michaela Moua, jolla on omakohtaisia kokemuksia etnisestä profiloinnista ja joka puhuu etnisen profiloinnin vaikutuksesta yksilöön.

  • Mahadura&Özberkanissa pureudutaan kiellettyihin ammatteihin, jotka voivat olla tabuja yhteiskunnassa tai yhteisöissä.

    Fuad on somalialaistaustainen mies, joka toimii meikkimaskeeraajana. Fuadin mukaan hän on Suomen ja jopa Somalian ainoa meikkaava mies. Fuadin "naisellista" ammatinvalintaa ei olla aina katsottu hyvällä ja Fuad on joutunut kohtaamaan vihapuhetta ja uhkailua meikkimaskeeraajan ammatin takia.

    Mistä Fuad löysi rohkeuden jatkaa rakastamaansa ammattia yhteisön paineesta huolimatta? Miten kestää vihapuhe ja pelko siitä, että yhteisö sulkee ulkopuolelle pelkän ammatinvalinnan takia?

    Toimittaja Ina Mikkola on puolestaan työstänyt dokumenttisarjaa pornosta. Ina tajusi, ettei tiedä juuri mitään yhdestä maailman kulutetuimmasta viihteen muodosta jota moni katsoo vähän salaa suljettujen verhojen takana. Porno on tabu ja alalla työskentelevät nähdään huonossa valossa. Ina lähti selvittämään, mitä porno voi kertoa yhteiskunnasta?

    Millaista oli tehdä töitä aiheen kanssa, joka on edelleen iso tabu yhteiskunnassa? Miten Ina kertoi sarjastaan vanhemmille?

    Mahadura&Özberkanissa myös selviää, millaisia ammatteja Yagmur ja Susani joutuvat taustojensa takia välttämään ja millaista pornoa neidit kuluttavat.

  • Miten muslimi irtautuu Islamista ja hänestä tuleekin harras kristitty? Mikä on kirkon rooli ja asema tämän päivän yhteiskunnassamme? Miten kirkko auttaa turvapaikanhakijoita jotka ovat kääntyneet kristityiksi?

    Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miten maahanmuuttovirasto ottaa selvää, ovatko turvapaikanhakijat oikeasti kääntyneet kristinuskoon? Mitä kysyy maahanmuuttovirasto kristinuskoon kääntyneeltä turvapaikanhakijalta?

    Miten Suomessa asuvat muslimit suhtautuvat turvapaikhankijoihin, jotka ovat luopuneet uskosta?

    Studiossa vieraana Mikaelinseurakunnan pastori Jonathan Westergård sekä irakilainen turvapaikanhakija Matti sekä iranilainen Mira, jotka ovat kääntyneet kristityksi Suomessa.

    Puhelinhaastattelussa Maahanmuuttovirasto sekä Nuoret muslimit ry.n hallituksen jäsen Muttaqi Khan.

  • Ei rytmimusiikkia, ei televisiota, ei tanssia, ei viinaa, ei meikkiä.

    Voiko lestadiolaisuus olla muutakin kuin tiukkoja sääntöjä, perisyntiä ja helvetillä pelottelua?

    Mediaotsikoissa on puhuttu lestadiolaisista naisista synnytskoneina ja esiin on myös nostettu lasten hyväksikäyttökohut. Mahadura&Özberkan pureutuvat näihin otsikoihin ja selvittävät, millaisesta herätysliikkeestä on oikein kyse?

    Mahadura&Özberkanin kuukauden vähemmistönä ovat siis vanhoillislestadiolaiset. Studiossa ovat vieraana entinen vanhoillislestadiolainen Kaarle Hurtig sekä vanhoillislestadiolainen Päivikki Kela, joka on edelleen vahvasti mukana uskonnollisissa piireissä.

    Miten vanhoillislestadiolaisen ja liikkeestä eronneen maailmankuvat kohtaavat?

    Lähetyksessä pohditaan, mikä on naisen asema lestadiolaisuudessa, mitä ongelmia lestadiolaisuudessa on ja toisaalta, mikä lestadiolaisuudessa on parasta.

    Mahadura&Özberkan saavat myös kuullla tuomionsa. Joutuvatko he helvettiin vai onko paikka taivaassa mahdollinen?

  • Jotkut uskovat Jumalaan, toiset jalkapalloon.

    Mahadura&Özberkanin urheilujaksossa perehdytään urheilun kannatuskulttuuriin Suomessa, Afganistanissa, Turkissa ja Sri Lankassa. Kuka vie fanittamisen voiton ja kuka jää nuolemaan näppejään?

    Mitä kaikkea fanit ovat valmiita tekemään oman joukkueensa eteen? Mitä pelaajat toivovat faneilta? Mitä maata Özberkan kannattaa, kun Turkki ja Suomi pelaavat vastakkain ja miksi?

    Jalkapallo on enemmän kuin urheilu. Se on voima, joka voi pysäyttää levottomuudet hetkeksi jopa Afganistanissa. Se on myös voima, jonka takia sekä fanit että pelaajat itkevät ja rukoilevat oman joukkueensa puolesta.

    Lähetyksessä selvitetään mitä erilaisia rituaaleja eri kulttuurien kannattajat toteuttavat ennen peliä, miksi Turkissa "paskotaan" pelaajien suuhun ja mitä sanottavaa Turkin pelaajilla on Suomen jalkapallon fanikulttuurista.

    Studiossa vieraana Veikkausliigan seuratuin nimi, HJK:n keskikenttäpelaaja Moshtagh Yaghoubi, joka afganilaisesta taustastaan huolimatta ei vaihtaisi Suomen maajoukkuetta mihinkään. Ääneen pääsee myös puoliksi turkkilainen ja puoliksi suomalainen fanaattinen futisfani Can Kubur, joka pääsi Turkissa otsikoihin vastaanottaessaan ypöyksin Turkin maajoukkueen Suomeen.

    Lähetyksessä kuullaan tunnelmia Suomi-Turkki jalkapallopelista ja haastatellaan kansanedustaja Ozan Yanaria sekä Turkin maajoukkueessa pelaavaa Cenk Tosunia.

  • Mahadura&Özberkanin neitsyyskeskustelun toisessa osassa perehdytään neitsyysvaatimuksiin, pakollisiin neitsyystesteihin ja väkivallan pelkoon, joka uhkaa niitä naisia, jotka ovat menettäneet neitsyyden ennen avioliittoa.

    Neitsyyden ja seksuaalisuuden kontrollointi on todellinen ilmiö monille maahanmuuttajataustaisille naisille myös Suomessa.

    Miksi naisilta vaaditaan neitsyyttä ennen avioliittoa? Mitä käy naiselle, joka rikkoo neitsyysvaatimuksia? Mitä Suomen viranomaiset voivat auttaa niitä tyttöjä, joiden seksuaalisuutta kontrolloidaan?

    Lähetyksessä käydään myös läpi, millaista seksuaalikasvatusta sukulaiset tytöille opettavat. Kannattaa kuunnella, jos haluaa tietää, mitä tekemistä tamppooneilla on seksuaalikasvatuksen kanssa.

    Studiossa vieraana afganistanilaistaustaiset Nasime Naseri sekä Sabrina Aimak.

  • Ei seksiä ennen avioliittoa. Kuulostaako etäiseltä ja keskiaikaiselta ajatukselta?

    Seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa ja neitsyyden varjeleminen on kuitenkin arkipäivää monelle suomalaiselle. Luit oikein. Ja nyt puhumme nimenomaan kantasuomalaisista.

    Mahadura&Özberkanissa käsitellään neitsyyden ihannoimista kristillisissä yhteisöissä Suomessa. Studiovieraina Suomen Hopeseurakunnan seurakuntatyöntekijä Ida Tsokkinen, joka päätti odottaa miehensä kanssa avioliittoon saakka ennen kuin harrastivat seksiä. Teologian maisteri Kirsi-Marja Isotalo teki nuorena neitsyyslupauksen ja tutkii nyt kriittisemmällä otteella neitsyyslupauskampanjan vaikutuksia lupauksen tehneiden myöhempään elämään. Onko seksi todellakin parempaa vain avioparin välillä?

    Koskeeko neitsyyslupaukset vain tyttöjä? Miten seksistä puhutaan kristillisissä yhteisöissä? Millaista on kirkon ja yhteisön kontrolli nuoren seksuaalisuuteen liittyen?

  • Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään.

    Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon.

    Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri?

    Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää?

    Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa?

    Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

  • Suomea ravisteltiin Aamulehden avauksesta sukupuolineutraaleista työnimikkeistä. Suomi jakautui jälleen raivokkaasti kahtia, kun sosiaalisessa mediassa väännettiin kättä puhemiehistä, lentoemännistä sekä puheenjohtajista.

    Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa, oliko keskustelunavaus sukupuolineutraaleista työnimikkeistä turhaa pilkun viilausta vai tarpeellista yhteiskunnan ravistelua?

    Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miltä Suomessa käytävä tasa-arvokeskustelu näyttäytyy maahanmuuttajataustaisten, rodullistettujen suomalaisten tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta?

    Maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvon kanssa työskentelevä Ujuni Ahmedin mukaan monet etniset vähemmistöt elävät omassa todellisuudessaan jota tasa-arvokeskustelu ei välttämättä tavoita.

    - Tavallaan se tuntuu epäreilulta puhua sukupuolineutraalista kielestä kun meillä on Suomessa maahanmuuttajanaisia, jotka eivät tiedä, että heillä on mahdollisuus esimerkiksi kouluttautua.

    Mitkä ovat ne tasa-arvoon liittyvät ongelmat, joiden kanssa etniset vähemmistöt tai sukupuolivähemmistöt joutuvat kamppailemaan?

    Lähetyksessä laadittiin diktatuurinomaisesti toimintasuunnitelma tasa-arvon kehittämiseksi Suomessa. Tästä voi hallituskin ottaa mallia. Saa käyttää, mutta ei ole pakko.

    Studiossa vieraana ruohonjuuritason aktivisti sekä vapaa toimittaja Maija Baijukya,
    Radio Helsingin toimittaja Emil Johansson sekä Ujuni Ahmed, joka tekee töitä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja naisten tasa-arvon edistämisen puolesta Suomessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä