Roman Schatzin Maamme-kirja

Uhkaako terrorismi Suomea?

  • 53 min
  • toistaiseksi

Näyttää siltä, että terrorismi on tullut maailmaan jäädäkseen. Terroristijärjestöjen iskut  ovat  vähän väliä toistuvia uutisaiheita.  Ne ovat halpa ja tehokas sodankäynnin tapa.

Kuinka terrorismia vastaan suojaudutaan? Kuinka potentiaalisia terroristeja etsitään ja löydetään? Onko Suomessa todellista terrorismin uhkaa? Ollaanko Suomessa terrorismin suhteen sinisilmäisiä vai hysteerisiä?

Vieraana ovat terrorismitutkija Leena Malkki ja ylitarkastaja Tuomas Portaankorva suojelupoliisista.

Lähetykset

  • ma 19.9.2016 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kun muovi keksittiin viime vuosisadalla, se merkitsi uuden aikakauden alkua. Kiven, pronssin ja raudan jälkeen keksittiin halpa raaka-aine, josta saattoi valmistaa melkeinpä mitä vain.

    Vuoden 1950 jälkeen ihmiskunta on tuottanut lähes 9 miljardia tonnia erilaisia muoviyhdisteitä. Tästä määrästä 80 % kelluu nykyään merissä, lojuu rannoilla, metsissä ja kaatopaikoilla tai löytyy mikromuovina ravintoketjustamme. Loistava keksintö osoittautui ainakin osittain kiroukseksi, ja muovista on tullut meille ja maapallolle vakava ongelma.

    Mitä muovin suruttomasta kylvämisestä meriin ja ympäristöön lopulta seuraa? Mitä kukin meistä voisi oikeasti tehdä maailman muoviongelmalle?
    Vieraina ovat Suomen kiertovoiman tiedottaja Kaisa Halme ja kansalaisaktivisti Leo Stranius.

    Kuva: EPA

  • Euroopan valtiot, kirkot ja hyväntekeväisyysjärjestöt auttavat hädänalaisia ihmisiä ympäri maailman. Kuitenkin yksi Euroopan oma vähemmistö elää vuosisadasta toiseen köyhänä ja syrjittynä.

    Miksi Euroopan romanien vaikeaan asemaan ei saada parannusta? Mikä auttaisi romanit ulos kerjäläisyydestä?

    Romanien kansallispäivän kunniaksi Romanin Maamme-kirjassa keskustellaan romanien elämäntilanteesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja tulevaisuudesta.

    Vieraina ovat romaniaktivisti Miranda Vuolasranta ja muusikko Anette Åkerlund.

  • Sanotaan, että nauru pidentää ikää.
    Mutta auta armias, jos nykyaikana nauraa väärässä paikassa, väärään aikaan, väärälle ihmiselle tai väärälle asialle! Väärä nauru voi jopa lyhentää elämää!

    Maailmamme on täysin hullu ja samalla hirvittävän totinen. Onko enää olemassa yhteistä huumorintajua vai naurammeko nykyään kukin omille jutuillemme omissa kuplissamme?
    Mille voi enää nauraa? Mille pitäisi nauraa? Ja mille kaikelle nykyaikana ei saa enää nauraa?
    Aprillipäivän kunniaksi Roman Schatzin Maamme-kirjassa mietitään huumorin syvintä olemusta ja sen sietämätöntä keveyttä. Vieraina ovat näyttelijä Miitta Sorvali ja koomikko Antto Terras

  • Kesällä 2016 Britannian asukkaat päättivät kansanäänestyksessä niukalla enemmistöllä, että he eroavat EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2018. Vaikka eropäivä on jo käsillä, ei eron menettelytavoista ole vieläkään päästy yksimielisyyteen.
    Muualla Euroopassa on ihmetellen seurattu suurvallan kaoottista sekoilua, kun brexitille on yritetty saada aikataulua.

    Millaisesta ideologiasta ja mielenmaisemasta brexit on oikein syntynyt?
    Millaisena britit näkevät maansa ja sen tulevaisuuden?

    Euroopan nykyhistorian sotkuisimmasta avioerosta ja sen mahdollisista seuraamuksista keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin EU-asiantuntija Juha Jokela ja Suomessa kymmeniä vuosia asunut brittitoimittaja Joe White.

  • Nelihenkisen perheen lentomatka Thaimaahan tuottaa 15 000-20 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Sama määrä päästöjä syntyy, kun ajaa autolla 170 000 kilometriä.
    Matkailu tuottaa runsaasti päästöjä sekä matkalla että kohdemaassa. Turismi myös kuluttaa luontoa, aiheuttaa roskaantumista, nostaa paikallisten ihmisten asuinkustannuksia ja lisää korruptiota.

    Matkailuala on maailman suurimpia bisneksiä ja se on täynnä ristiriitoja ja epäloogisuuksia. Monissa Euroopan kaupungeissa asukkaat ovat jo alkaneet vastustaa turismia.
    Voiko matkailu olla eettisesti ja ekologisesti kestävää ja samalla taloudellisesti järkevää? Voiko globaali turismi jatkua nykyisen muotoisena?

    Roman Schatzin vieraina ovat Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja Mia Halmén ja matkailulehti Mondon toimituspäällikkö Pekka Hiltunen.

  • Suomi on vuodesta 1988 ylläpitänyt tutkimusasemaa Etelämantereella, kuningatar Maudin maalla. Aina kun meillä on talvi ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesä, suomalainen retkikunta suuntaa sinne muutaman kuukauden ajaksi. Mitä tutkimusasemalla tehdään ja tutkitaan ja millaista on viettää aikaa antarktisissa olosuhteissa? Ja poikkeavatko ne olosuhteet edes kovin paljon meidän arktisesta talvestamme?

    Roman Schatzin vieraina ovat retkelle osallistuneet Mika Kalakoski ja Kati Anttila.

  • Eri maissa on ruvettu varautumaan siihen, että hämärät tahot yrittävät vaikuttaa vapaisiin, demokraattisiin vaaleihin propagandalla, syöttämällä äänestäjille massiivisesti vääriä faktoja, tai jopa hakkeroimalla vaalikoneita.
    Miten äänestäjä voi muodostaa tasapainoisen mielipiteen trollaamisen, vaihtoehtoisten faktojen, kuplaantumisen, populismin ja propagandan keskellä? Mihin voi vaalien alla luottaa, mihin ei?
    Roman Schatzin vieraina ovat valtioneuvoston johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

  • Suomen ilmavoimien Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy noin vuonna 2030, koska koneiden suorituskyky heikkenee, rakenteet väsyvät ja tarvittavien järjestelmien tuotetuki saattaa loppua kokonaan.

    Niinpä Suomeen ollaan hankkimassa uusia hävittäjäkoneita, ja viideltä eri valmistajalta on nyt saatu tarjouksia.
    Mutta kuka tietää millaista puolustuskykyä tarvitaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Ja mitä eroja tarjolla olevissa uusissa järjestelmissä on? Voisiko kymmenellä miljardilla hankkia jotain aivan muuta tarpeellisempaa?

    Roman Schatzin vieraina ovat sotilasprofessori Jyri Raitasalo ja tietokirjailija Pentti Sainio

  • Kiina ei ole enää kaukainen, köyhä maa, josta saa halpoja, huonolaatuisia tuotteita. Vauraalla Nyky-Kiinalla on vahva itsetunto eikä se pelkää näyttää sitä. Kiina rakentaa uutta Silkkitietä Eurooppaan ja kiinalaiset ostavat sekä yrityksiä että infrastruktuuria Euroopasta, USA:sta ja Afrikasta. Asevarustelulla ja avaruusohjelmallaan Kiina varmistaa, että se otetaan tulevaisuudessakin vakavasti.
    Millainen suurvalta Kiinasta on tulossa ja miten sen hankkeet vaikuttavat Suomeeen? Tuleeko länsimaihin kiinalaisen rahan mukana myös kiinalaisia arvoja ja kiinalaista politiikkaa?

    Roman Schatzin vieraina ovat sinologi Pertti Seppälä ja Etelä-Karjalan Liiton projektipäällikkö Ding Ma.

  • Lihan tuotanto aiheuttaa runsaasti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä.. Tehokalastus tuhoaa merten kalakantoja. Sademetsiä tuhotaan jotta saadaan lisää laitumia karjalle ja peltoja soijankasvatukselle. Suomenkin lannoitteet rehevöittävät Itämerta.
    Voiko mikään muuttaa ruoantuotantoa ja kulutustottumuksiamme kestävämpään ja eettisempään suuntaan?
    Voiko yksittäinen kansalainen oikeasti vaikuttaa valinnoillaan elintarviketeollisuuteen? Vai jäävätkö ruoantuotannon muutokset pienen varakkaan eliitin harrasteluksi, jolla vain paikataan huonoa omaatuntoa?

    Ruoantuotannon ja ruokakulttuurin muutoksen suuntia tutkaillaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina tutkija Saara Kupsala ja elintarvike-ekonomian yliopistonlehtori Markus Vinnari.

  • Kansaivälisten mittausten mukaan Suomi on maailman turvallisin maa, jossa asuvat maailman onnellisimmat ihmiset. Suomessa on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja maailman riippumattomin oikeuslaitos. Tänä vuonna Suomelle tuli taas uusi ykköstila. Maailman kaikista maista Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille ja maailmalle.

    Kuinka hyviä me oikeasti olemme ja mitä me teemme näillä huippusijoituksilla? Onko näillä ranking-menestyksillä jotakin konkreettista merkitystä Suomelle?
    Kiinnostavatko nämä ansiot oikeasti ketään?

    Roman Schatzin vieraina ovat ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras ja Kuluttajatutkimuslaitoksen professori Mika Pantzar.

  • Monelle suomalaiselle tulee Ranskasta ensimmäisenä mieleen soiva kieli, ylellinen muoti ja tarunomainen ruokakulttuuri. Ranskan uusin kulttuurinen saavutus on keltaliiviliike, joka on mielenosoituksillaan ja mellakoillaan tullut tutuksi koko maailmalle.
    Kuinka Ranska on ajautunut mellakoinnin kierteeseen? Miksi Macronia vastaan nyt protestoidaan näin rajusti, vaikka hän oli vielä vähän aikaa sitten lähes vapahtajan roolissa?
    Mistä keltaliiviliikkeessä on oikein kyse?

    Roman Schatzin vieraina ovat Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc ja ranskan opettaja Catherine Métivier.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä