Laulun paikka

Renessanssin lauluja

  • 53 min
  • ei kuunneltavissa

Oopperalaulaja Johanna Tuomi kiinnostui vanhasta musiikista jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla Sibelius-Akatemiassa, jossa silloinen rehtori Veikko Helasvuo lisäsi kurssitarjontaan systemaattista keskiajan, renessanssin ja barokinajan musiikin opetusta. Johanna Tuomi valitsi soittimekseen nokkahuilun, mutta laulajalle aarteita löytyi myös hovimuusikoiden ja kiertävien laulajien ohjelmistoista. Pienessä renessanssikonsertissa hän esittää joukon englantilaisia luuttulauluja yhdessä luutisti Arto Juuselan ja gambisti Timo Junturan kanssa. Lopuksi kuullaan muutaman mieslaulajan tulkinta saman ajan lauluista. - Toimittaja Anu Jaantila.
Ohjelman laulut:
Robert Jones: Love is a pretty frenzy
Thomas Campion: My love hath vowed
John Dowland: Come away, come sweet love
John Dowland: If my complaints could passions move
John Dowland: Come againe, sweet love doth now envite
Philip Rosseter: What then is love but mourning
John Dowland: Farewell, unkind
John Dowland: Awake, sweet love
John Dowland: Can she excuse my wrongs
John Dowland: Shall I sue
John Dowland: Flow my tears
Johanna Tuomi, laulu, Arto Juusela, luuttu, ja Timo Juntura, viola da gamba
John Bennet: The dark is my delight
Daniel Taylor, kontratenori, ja kamariyhtye Les Voix Humaines
Thomas Morley: A painted tale
Nicholas Phan, tenori, Michael Leopold, luuttu, ja Ann Marie Morgan, viola da gamba
Anon. tai Anna Boleyn: O death, rock me asleep
Andreas Scholl, kontratenori, ja Julian Behr, luuttu
Robert Johnson: Have you seen but a white lily grow
Sting, laulu, ja Edin Karamazov, luuttu

Lähetykset

  • ma 19.9.2016 14.01 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Inari Tilli esittelee toimittamassaan Laulun paikka -ohjelmassa Nils-Eric Fougstedtin (1910-1961) elämäntyötä. Ohjelmassa kuullaan myös radioarkiston aarteita sekä aikalaisten muistoja musiikin monitoimimiehestä. Fougstedt oli sekä kapellimestari että säveltäjä ja sovittaja. Professorina hän vaikutti kokonaiseen sukupolveen ruotsinkielisiä musiikinopiskelijoita. Lisäksi hän toimi tärkeissä luottamusviroissa sekä työskenteli musiikkikriitikkona. Fougstedt kuului avainhenkilöihin, kun Yleisradion musiikkiosasto orkestereineen ja kuoroineen nousi merkittäväksi. Hän työskenteli Yleisradion palveluksessa yli 20 vuoden ajan. Fougstedt perusti ja toimi Solistikuoron, sittemmin Radiokuoron johtajana. Radio-orkesterin kapellimestariksi hän siirtyi 1944 ja ylikapellimestariksi 1951.

    Ohjelmassa kuultavat sävellykset:

    Nils-Eric Fougstedt: Romanssi (Leif Wager ja Radio-orkesteri/Nils-Eric Fougstedt)

    Nils-Eric Fougstedt: Nattlig Madonna (Akademiska Sångföreningen/Bengt Carlson)

    Nils-Eric Fougstedt (sov.): Kansanlauluketju (Greta Fougstedt, sopraano, Solistikuoro ja Radio-orkesteri/Nils-Eric Fougstedt)

    Maurice Ravel: Pavane (Nimeämätön orkesteri ja joht.)

    Igor Stravisnky: Canticum sacrum (Nimeämätön orkesteri, kuoro ja joht.)

    Johannes Brahms: Ein kleiner hübscher Vogel, kokoelmasta Liebeslieder-Walzer (Euroopan kamarikuoro/Nicol Matt sekä Friederike Haug ja Jürgen Meier, piano)

    Nils-Eric Fougstedt: I folkviseton (Jubilate/Astrid Riska)

    Nils-Eric Fougstedt: Aurea dicta (Radion sinfoniaorkesteri ja Radiokuoro/Paavo Berglund)

  • Legendaarinen laulupegagodi, englantilais-syntyinen sopraano Dorothy Irving täytti tänä vuonna 90 vuotta ja opettaa edelleen. Tomittaja Vesa Kytöoja.

  • Toivo Kuula: Siel' on kauan jo kukkineet omenapuut
    Auringon noustessa
    Hautalaulu
    (Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen)

    Toivo Kuula: Meren virsi
    (Suomen Laulu, joht. TImo Nuoranne)

    Toivo Kuula: Virta venhettä vie
    Kullervon laulu
    Iltatunnelma
    Kesäyö
    Syksy
    (Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Pasi Hyökki)

    Toivo Kuula: Stabat mater
    (Chorus Cathedralis Aboensis ja Turun Filharmoninen orkesteri, joht.Jaques Mercier)

  • "Se on ihana tunne, kun on hyvässä äänessä. Lied veti minua ihan ehdottomasti. Flyygelin mutkassa minulla oli mahdottoman hyvä olla. Ja vaikka yleisönä olisi ollut vain yksi kuulija, olisin laulanut täydestä sydämestä" sanoo Tii Niemelä.

    Maaliskuussa laulajatar Tii Niemelän 100-vuotissyntymäpäiville kerääntyi hänen kotiinsa, taiteilijakoti Lallukkaan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Vieraat saivat huomata, että vaikka kuulo ja näkö eivät olekaan enää primakunnossa, sanavalmius ja itseironia ovat entisensä.

    Tii Niemelän laulajantaival alkoi vuonna 1937, jolloin hän pääsi opiskelemaan Konservatorioon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan. Jatkosodan sytyttyä hän palveli ensin kolme kuukautta rintamalottana ja sitten viihdytysjoukoissa. Ensikonserttinsa Tii Niemelä lauloi loppuvuodesta 1944.

    Tii Niemelä oli ja halusi olla ennen kaikkea liedlaulaja. Ooppera ei häntä kiinnostanut. Yhdessä aviomiehensä Pentti Koskimiehen kanssa hän konsertoi erinomaisella menestyksellä kotimaan lisäksi 1940- ja -50-luvuilla myös mm. Yhdysvalloissa, Lontoon Wigmore Hallissa ja Ruotsissa. Leikekirjaa selatessa huomio kiinnittyy kautta linjan ylistäviin arvosteluihin. Silti kaikkein hurmaavimmat kiitoksen sanat on lähettänyt marraskuussa 1948 päivätyssä kirjeessä F.E. Sillanpää:

    "Lasse Leutosää toi minut kotiin ja
    koko ajan minä höpötin Teidän taiteenne
    ihanuutta siinä kulkuvärkissä, jossa istuin.
    Te toteutatte ihastuttavasti erään
    ruotsinkielisen ohjesäännön niissä asioissa.
    Se kuuluu: konst är konst - men inte
    konster.

    Harras kiitos, että sain jaloimmilla aisteillani todeta,
    kuinka Te ainoastaan teitte taidetta ettekä harrastaneet
    joutavaa pelehtimistä."

    Toimittajana Outi Paananen.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä