Luonto-Suomi.

Tarinailta

  • 1 h 42 min
  • toistaiseksi

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen sekä toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Lähetykset

  • ke 7.9.2016 18.03 • Yle Radio Suomi Pohjanmaa

Jaksot

  • Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Mitkä kaikki kalat Suomessa vaeltavat ja kuinka ne suunnistavat? Ohjelmassa keskustellaan vaelluskaloihin liittyvistä asioista ja kuullaan kalatarinoita. Studiossa asiantuntijoina Luonnonvarakeskuksen kalatutkija Ari Saura ja inarilainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko, joka on valittu myös vuoden kalamieheksi. Toimittajana Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

  • Syksy hiipii jälleen maisemaan ja yhä suuremmat lintuparvet levähtävät pelloilla ja metsissä ennen varsinaista muuttomatkaa.
    Minne linnut suuntaavat ja onko matka niille vaarallinen, entä miten sopiva talvehtimispaikka löytyy? Syysmuutto käynnistyy jo aikaisin kesäkuussa ja syyskuussa se kiihtyy entisestään. Lintujen syysmuuttoon liittyviä asioita valottaa lintututkija Pertti Koskimies. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

  • Heinänorsu, isosiilikäs, tammikehrääjä, silmäkiitäjä. Mittarit, nirkot ja venhokkaat. Kesäöinä on liikkeellä koko joukko mitä värikkäämpiä ja sävykkäämpiä yöperhosia. Toiset niistä tulevat valolle, toiset syöttinesteille, osa ei syö aikuisena mitään. Luonto-Suomen yöperhosillassa asiantuntijoina ovat Jaakko Kullberg ja Suomen Perhostutkijainseuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila. Juontajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

  • Sudenkorennot ovat hyönteismaailman taitavimpia lentäjiä. Ne pystyvät liikkumaan lähes 40 kilometrin tuntivauhtia. Korennot voivat hetkessä pysähtyä ja jäädä paikalleen ilmaan. Ne voivat liidellä tai liikkua sivuttaissuuntaan, vieläpä taaksepäin, ja tempautua jopa kohtisuoraan ylös. Ilma-akrobatian perustana on kyky käyttää molempia siipipareja toisistaan riippumatta. Lentotaidon lisäksi sopusuhtainen ruumiinrakenne ja hyvä näkö ovat sudenkorentojen pitkän menestyksen salaisuus. Sudenkorennot ovat vanhimpia lentäviä hyönteisiä. Niiden kantamuodot saalistelivat jo kivihiilikaudella. Rantaniityllä kirmaavat korennot tuovat siis tuulahduksen kaukaa hirmuliskoja edeltäneestä maailmasta.

    Luonto-Suomen sudenkorentoillassa asiantuntijana on tietokirjailija Sami Karjalainen. Toimittajina ovat Juha Blomberg ja Riku Lumiaro.

  • Lähetyksessä kuullaan säämuistoja menneiltä vuosikymmeniltä ja muistellaan kovia helteitä ja mieleenpainuneita ukkosmyräköitä. Studiossa ovat meteorologit Anne Borgström ja Seija Paasonen sekä toimittajat Riku Lumiaro ja Markus Turunen.

  • Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajana on Markku Sipi.

  • Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Asiantuntijana studiossa on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajana on Juha Laaksonen.

  • Ensimmäiset kyykoiraat lähtevät talvehtimispaikoistaan jo aikaisin keväällä. Hieman myöhemmin ne taistelevat naaraista ja silloin parhailla paikoilla saattaa havaita samanaikaisesti kymmeniä käärmeitä. Kyy aiheuttaa ihmisille edelleen inhoa ja kauhua, vaikka useimmiten se pakenee paikalta vaaran uhatessa. Mitä pitää tehdä pihoille ilmestyville käärmeille ja minkälaiset konstit silloin ovat käytössä? Luonto-Suomen kyyillassa on vieraana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen ja ohjelmassa ratkotaan ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen liittyviä asioita. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Kesäkuussa koivujen värisävyt muuttuvat heleänvihreästä jo tummemmaksi ja monien lintujen äänet hiipuvat vähitellen. Lapissa aurinko ei laske ollenkaan ja Etelä-Suomessa hämärää on vain muutama tunti. Metsien vihreyttä ja järvien sinisyyttä ihailevat jälleen suorassa lähetyksessä Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho. Puheluja ja ajatuksia kesän voimasta, maisemista sekä luonnosta ottaa vastaan Petri Rinne.

  • Ohjelmassa pohditaan metsän ja metsien merkitystä ihmisille. Lisäksi keskustellaan metsien hoidosta ja suojelusta ja tutustutaan metsien jatkuvan kasvun tavoitteeseen. Asiantuntijoina ovat WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja metsänomistaja Sampo Manninen. Juontajina Juha Laaksonen ja Sanna Pirkkalainen.

  • Kesällä moni suomalainen törmää luonnossa eläimiin, joiden selviäminen mietityttää. Milloin luonnonvaraiset eläimet tarvitsevat hoitoa ja milloin ne on parasta jättää rauhaan? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat Korkeasaaren villieläinsairaalasta vastaava kuraattori Ville Vepsäläinen ja Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Olli Vuori

Klipit

  • Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Ohjelmassa vieraillaan jälleen Espoossa luontoharrastaja Riku Lumiaron rakentamassa puutarhassa, paikalla on myös puutarhuri Mikko Lagerström. Toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

  • Kalastuksen- ja pyyntivälineiden historiaa käsittelevässä sarjassa edettiin seitsemänteen eli viimeiseen osaan ja siinä käsiteltiin perhoja. Perhokalastus.info-sivujen mukaan ensimmäisenä perhokalastuskokemusta kuvaavana kirjoituksena pidetään yleisesti roomalaisen luonnontutkijan Claudius Aelianuksen 230-170 eKr. kuvausta muinaisessa Kreikassa harrastetusta kalastustavasta, jossa makedonialaiset pyydystivät täplänahkaisia kaloja Astraes-nimisellä virralla. Välineenä heillä oli vajaan kahden metrin ruokovapa, punottu siima sekä punaisesta villasta ja kahdesta vahan värisestä kukon höyhenestä tehty perho. Perho jäljitteli virralla runsaana esiintyvää pienikokoista ja haurasta hyönteistä, jossa oli piirteitä ampiaisesta, sääskestä ja mehiläisestä. Täplänahkaiset kalat söivät halukkaasti näitä virran päällä runsaana leijuvia hyönteisiä.
    Tietokirjailija Erkki Norell on täällä Suomessa "perhokalastuksen grand old man", hänen kanssaan sidottuja perhoja katseli ja perhokalastuksesta kyseli toimittaja Asko Hauta-aho.

  • Maamme siivekkäistä on valmistunut uusi selvitys koskien
    niiden uhanalaisuutta ja suojelun tarvetta. Tässä kartoituksessa on tarkasteltu sitä, miten eri lintulajiemme runsaus ja levinneisyys ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
    Ja muutoksia on todellakin tapahtunut paljon, yllättäviäkin sellaisia.
    Monet tutut lajit ovat joutuneet uhanalaissuusmietinnön punaisen
    kirjan listalle, toisaalta lintujen suojelutyö on tuottanut tulosta.
    Lisäksi monet metsästettävistä riistalajeista ovat ajautuneet
    vaikeuksiin ja vähentyneet. Lintujen uhanalaisuusluokituksen vetäjä Markku Mikkola-Roosia jututti toimittaja Veli-Risto Cajander.

  • Luonto-Suomessa pakinoi tietokirjailija Pertti Koskimies, hänen pakinan aiheena oli juotavan hyvät järvivedet.

  • Luonto-Suomen äänimaisemassa kuunneltiin saariston kevättä. Maaliskuun lopulla jäät saavat kyytiä merialueilla ja lukuisat vesilinnut aloittavat soidinkarkelot. Ahvenanmaan saariston haahkoihin ja ohimuuttavien allien äänimaailmaan syventyivät Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho.

  • Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, väitetään. Mutta kertooko luontofilmi tai luontovalokuva todellakin totuudenmukaisesti luonnosta? Ei aina, väitti pakinassaan tietokirjailija Pertti Koskimies. Hänen mukaansa kuvauskohteiden valinnalla, kuva-alan sommittelulla, kesyjen eläinten käytöllä, otosten yhdistelyillä ja monin muin tavoin kuvaajat luovat katsojille mielikuvia, jotka eivät vastaa totuudenmukaisesti sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Toisaalta toiminta on ymmärrettävää, koska kaikkea kiinnostavaa ei pysty luonnossa filmiksi tai kuviksi taltioimaan. Vaarana kuitenkin on, että upeat, viimeisissä koskemattomissa kolkissa kuvatut otokset tuudittavat katsojat valheelliseen tunteeseen, että alkuperäistä luontoa on vielä yllin kyllin jäljellä. Pertti Koskimies myös kysyi, ovatko katsojat liian vaativia? Miksei heille kelpaa peippo tai orava oksalla, se suomalainen perusluonto, jonka varassa ekosysteemit kuitenkin toimivat.

  • Luonto herää eloon jälleen kevätkuukausien aikana, mutta mikä on helmikuinen tilanne hyytävännäköisen meren äärellä Pohjanlahdella. Millaisia elonmerkkejä siellä voi havaita. Meren jäällä olivat toimittaja Olli Orrenmaa ja luonto-opas Vesa Heinonen.

  • Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuoren elämä pyörii kirjaimellisesti lintujen ympärillä. Töitä tehdään lintujen parissa ja vapaa-ajan hän käyttää suurilta osin, mitenkäs muuten kuin lintujen parissa. Pienen ikkunan ja kameran linssin takaa Olli Vuori tarkkailee ja tallentaa lintujen ja muiden metsän asukkien elämää.
    Toimittaja Vihtori Koskinen vietti aamupäivän piilokojulla Heinolassa.

  • Luonto-Suomessa jatkui kalastuksen ja pyyntivälineiden historiaan syventyvä sarja. Kuudennessa osassa aiheena olivat devonit, jerkit, heittopilkit ja jigit. Asikkalasta aiheesta keskustelivat Erkki Norell ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

  • Luonto-Suomen äänimaisema löytyi saariston huhtikuisista tunnelmista, juuri kun hämärä oli asettunut horisontin päälle. Rantakalliolla oli teltta ja sen ulkopuolella mikrofoni. Luontotoimittaja Juha Laaksonen muisteli tilannetta, kun ristisorsat saapuivat äänitysetäisyydelle. Äänimaisemassa puheenvuoron sai harvinainen ristisorsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä