Luontoretki.

Mikä on lessonansammakko?

  • 12 min
  • toistaiseksi

Mikä on sellainen sammakkolaji, joka Etelä-Suomen vesistöissä kutee vasta kesäkuussa ja joka on syksymmälläkin päiväaktiivinen ja nauttii auringonpaisteisista päivistä? Elää siis täysin toisenlaista elämää kuin ilta- ja yöaktiiviset rupikonnat ja viitasammakot. Oletteko koskaan kuulleet lessonansammakoista. Kyllä, Suomen lajistoon kuuluu myös noin eksoottiselta kuulostava pienikokoinen vihersammakoihin kuuluva sammakkolaji. Luontoretkellä Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti ja Juha Laaksonen lähtevät etsimään näitä sympaattisia veijareita jostain salaisesta paikasta, Turun liepeillä kuitenkin ollaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 11.9.2016 8.10 • Yle Radio Suomi Helsinki

Jaksot

  • Tämän lajin naaras on kookkaampi kuin koiras. Kokoero voi olla hyvinkin suuri. Lintu on perinteisesti erämaiden, vanhojen metsien asukki, mutta pesii nykyään myös kaupungeissa, jopa lähellä Helsingin keskustaa. Se on ihailtu ja vihattu laji. Ja se on ehdottomasti yksi ylväimmistä petolinnuista, vahva lentäjä ja hyvä saalistaja. Tämän lajin rengastajat tietävät, että jo haukan ilme on niin tuima, että pelkkä katse voi alkaa pelottaa. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä tutustutaan kanahaukkaan. Espoolaisella haukan pesällä oppaana oli Metso-petolintuhankkeen projektisuunnittelija Heidi Björklund Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kaksi kiloa on kalamiehelle tämän lajin haamuraja. Siis ihan ehdoton! Puolitoistakiloinenkin on jo lähes saavuttamaton. Tämä lohikalojen sukuun kuuluva pohjoisen laji elää harvinaisena myös Kymijoessa, Vuoksessa, Länsirannikon merialueella Selkämeren pohjoispuolella ja jopa Vantaanjoessa. Lisää vinkkejä: se on kevätkutuinen lohikala, joka viihtyy virtaavissa vesistöissä. Luontoretkellä tutustutaan harjuksiin. Juha Laaksosen oppaana Vantaanjoen varrella oli harjuksiin perehtynyt inarilainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko. Kuva: Ari Savikko

  • Lintuja rengastus antaa monenlaisia tietoja lintujen elämästä: rengastamisen avulla päästään selville mm. syysmuuton ajoittumisesta, lintujen kunnosta, niiden välisistä lajisuhteista, kesän pesimämenestyksestä, iästä ja muuttoreiteistä. Tämän aamun Luontoretkellä rengastetaan lintuja keskellä ruovikkoa Espoon Laajalahdella. Millaisia lintuja ruovikon kätköissä oikein piileskelee, onko lintuja liikkeellä, onko rengastaminen jännittävää? Juha Laaksosen kaverina Laajalahdella on ornitologi Jarkko Santaharju. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kanttarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni ja ehkäpä joku tattikin. Näillä lajeilla pääsee ainakin alkuun ja saa sellaisen aterian, ettei sitä tarvitse hävetä. Jos siis poimijassa on kokin vikaa. Sienestäminen on nykyään suosittua, eikä edes järin vaikeaa. Lisäksi sienestämisessä on lyhyet säännöt. Ne menevät näin. Älä poimi niitä sieniä joita et tunne, äläkä missään tapauksessa ainakaan syö niitä. Luontoretkellä kaksi kaverusta lähtee Siuntioon sienimetsään. Kumpikin tuntuu olevan hiukan pihalla sieniharrastuksesta, mutta se ei paljon tahtia haittaa, sillä metsässä on hauskaa. Millainen sienestäjä on laulava puutarhuri Mikko Lagerström ja millainen toimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Ulkosaariston elämää. Sen nimisen kirjan on 13-vuotias Topi Lähteenmäki tehnyt tänä vuonna Utöstä. Valokuvien lisäksi Topi on kirjoittanut ja suunnitellut taiton, joten töitä ja pohdittavaa on riittänyt. Mistä idea kirjaan syntyi, millainen taktiikka Topilla on kuvata ja ketkä ovat hänen esikuviaan. Utössä Topi Lähteenmäen seurassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Sillä on tummanruskea päälaki ja ruosteenpunaiset pyrstön reunasulat. Se on kaikkiruokainen ja painaa hieman alle sata grammaa. Tämä hauska lintu päästelee erikoisia naukuvia ääniä, kitiseviä rähähdyksiä ja vihellyksiä. Mistä lintulajista on kyse? No tietenkin kuukkelista. Ja nyt Luontoretkellä tutustutaan luontokuvaaja Hannu Hautalan ja Juha Laaksosen johdolla tähän sympaattiseen lintuun Kuusamon parhaalla kuukkelipaikalla Konttaisen ja Valtavaaran parkkipaikalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tämän legendaarisen suurikokoisen järven korkeus merenpinnasta on noin 240 metriä. Sen tärkein kalansaalis on muikku, kitkan viisas. Kalan nimen on arvioitu johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkan viisas eli muikku on todennäköisesti monille tutumpi kuin itse järvi. Nyt saadaan tietoa itse järvestäkin, sillä Luontoretki vietetään Koillismaalla Kitkajärven rannalla. Anne Jäkäläniemi esittelee Juha Laaksoselle kotijärvensä, joka myös paljastuu hänen lempijärvekseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on Suomessa ainakin 500 lajia. Ne voivat olla ulkomuodoltaan hyvinkin erinäköisiä ja -kokoisia, osa niistä on äärimmäisen kauniita. Joillain lajeilla on äidillisiä vaistoja, toiset ovat petoja. Se on varmaa, että niillä kaikilla on paikkansa Suomen luonnossa, hyödyllisiä eläimiä siis. Tänä vuonna näitä mielenkiintoisia hyönteisiä katsotaan tarkemmin kuin koskaan. Luontoretkellä tutustutaan luteisiin. Juuri niin luteisiin, ei vain lutikoihin. Älä pelkää, vaan hyppää mukaan jännittävän harrastuksen pariin. Juha Laaksosen oppaana Mäntyharjulla Kiepin alueella on ludeharrastaja Miika Jylkkä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suurikokoinen, salaperäinen huuhkaja on ollut yksi ihmismielen suurimmista kiihottajista. Sen näkeminen on aiheuttanut aikoinaan suoranaista pelkoa. Uskottiin, että huuhkajan ilmaantuminen pihapiiriin ennusti kuolemaa tai ainakin jonkinlaista tapaturmaa, joko sitten talolle tai sen isäntäväelle, vähintään tutuille tai sukulaisille. Pöllön tuoma epäonni yritettiin välttää hakkaamalla toisen huuhkajan raato talon oven yläpuolelle.
    Onneksi nykyään ajatellaan toisin. Huuhkajan näkemisestä iloitaan. Bubi-huuhkaja toi urheilukansalle hyvän mielen ja Forumin katolla pesivä pari poikasineen sai kansan vilpittömän suosion. Luontoretkellä päästään huuhkajan pesälle. Juha Laaksonen sai urakoitsija Matti Konttilalta yllättävän puhelun: etelä-suomalaisella louhoksella on huuhkajanpoikasia, jotka pomppivat kivikossa. Tällaista havaintoa oli Laaksosen pakko lähteä tarkistamaan. Ja tunnelma on kyllä kieltämättä käsin kosketeltava. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • 135 kilometriä pitkä Oulankajoki on monelle Koillismaan matkaajalle tuttu kohde. Tosin vain paikoittain, sillä yleensä pysähdytään ihailemaan maisemia Kiutakönkään luokse. Ja komeathan ne ovat, kieltämättä. Mutta vain aika harva turisti on laskenut Oulankajokea pitkin kanootilla tai kumiveneellä, vaikka siihen on kyllä tarjolla mahdollisuuksia. Juha Laasonenkaan ei päässyt jokiristeilylle, vaikka luontokuvaaja Olli Lamminsalo pyysi häntä mukaan. Piti kuulemma äänitellä aamuyöntunteina lintuja jossain ikimetsän siimeksessä. Laaksonen kuitenkin tapasi Lamminsalon heti aamutuimaan ja kyseli millaisen retken menetti kun ei tarttunut tarjoukseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Se on samaan aikaan peloton ja rohkea, eikä liiemmälti välitä ihmisestä. Varoitusääni on nasaalisensurraavaa ryystö, lähes samanlainen kuin monille hieman tutummalla hömötiaisella. Lapintiainen on yksi niistä tiaisista, joiden kannat ovat viime vuosina vähentyneet. Varsinkin eteläisimmät lapintiaiset ovat pulassa. Tuntuu siltä, että levinneisyysraja vetäytyy hiljalleen entistä pohjoisemmaksi. Miksi lapintiainen vähenee? Miltä sen tulevaisuus näyttää? Lapintiaisen pesällä Kuusamon Oivangissa vierailevat tutkimusavustaja Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä tutustuimme metsiemme vahvimpaan lintuun. Vahvimpaan sillä perusteella, että voima suhteutetaan linnun kokoon. Tämä laji voi napata itseään painavampia saaliita ja tällä lajilla on mielenkiintoinen työnjako. Koiras saalistaa itselleen, poikasilleen ja tuo ruokaa myös naaraalle haudonta-aikaan. Naaras ei suvaitse koirasta pesäkolossa vaan tulee nappaamaan koiraalta saaliin kolon ulkopuolelta ja syö itse osan ja ruokkii koiraan tuomilla antimilla poikaset. Aamun päätähti oli siis varpuspöllö. Mutta mitä jos naaras tai koiras kuolee pesinnän aikana, onko yksihuoltajalla mahdollisuus selvitä poikueen ruokkimisesta. Mm. tällaisia asioita Juha Laaksonen ja lintuharrastaja Heikki Lokki pohtivat Koillismaalla Valtavaaran kupeessa Pihlajalammen rannalla. Jostain kuului myös varpuspöllön vihellys. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä