Koe uusi yle.fi
Puheen Päivä

Eduskunnan varapuhemies Arto Satonen: Olen huojentunut, että ajatus USA:n eristäytymisestä ei saanut republikaanien jakamatonta huomiota

  • 10 min
  • toistaiseksi

Republikaanien puoluekokoukseen osallistui Suomesta myös sisarpuolue kokoomuksesta eduskunnan varapuhemies Arto Satonen.
Hän kertoi Puheen Päivän haastattelussa, millainen kokemus tuo puoluekokous, joka monella tapaa on suureellisempi ja värikkäämpikin kuin suomalaiset, oli ja millaisia ajatuksia herättivät nuorten poliitikkojen tulevaisuuden huolet ja haaveet. Entä mistä aiheista erityisesti nousi keskusteluja niiden poliitikkojen kanssa, joita Arto Satonen tapasi?
Satosta haastattelee Silja Raunio.

Lähetykset

  • pe 12.8.2016 14.50 • Yle Areena

Jaksot

  • Nyt haetaan ratkaisua yhtälöön joka on aikamme yksi suurimmista ongelmista. Nimittäin kuinka Suomen vienti saadaan nousuun? Sakari Sirkkanen tapasi aiheesta kirjan kirjoittaneen emeritusprofessori Eero Bycklingin.

  • Ragamuf on kahden naisen, muotoilija Tuula Pöyhösen ja yrittäjä Martta Leskelän projekti joka työllistää Turkissa asuvia syyrialaisnaisia. Nämä naiset taiteilevat värikkäitä tuoliryijyjä, jotka valmistetaan solmimalla matonkuteita joustavaan verkkoon.

    - Projektissa kohtaavat kaksi kulttuuria, suomalainen ryijy ja värikäs syyrialainen käsityötaide. Kahden kulttuurin lisäksi projekti nivoo yhteen monta tarinaa, joka innostaa ihmisiä mukaan auttamaan, toteavat Tuula ja Martta.

    Pöyhönen ja Leskelä ovat käyneet paikan päällä opettamassa ryijyjen valmistusta syyrialaisnaisille Syyrian vastaisen rajan tuntumassa, sekä syyrialaisleskien ja -orpojen keskuksessa että turkkilaisessa naistenkeskuksessa.

    - Se, että naisilla on siinä kulttuurissa työtä ja tuloja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Aina kun naisille saadaan enemmän mahdollisuuksia työllistyä se vaikuttaa myös koko yhteisön tasolla, kertovat maailmaa pienin teoin muuttamaan lähteneet naiset.

    Tuula Pöyhönen ja Martta Leskelä olivat Puheen Päivässä Heidi Laaksosen vieraina.

  • Vaikka meillä olisi - ja monesti onkin - maailman puhtain, terveellisin ja turvallisin elintarvike kaupan, ei sitä maailmalla kukaan osta, jos me emme sitä myy. Kukaan ei tule hakemaan maailman puhtainta vettä Suomesta, jos ei tiedä koko maan olemassaolosta.

    Paljon on puhuttu suomalaisesta vienti- ja markkinointiosaamisesta. Elintarvikkeiden kauppaamisessa ei tehdä poikkeusta.

    Meillä kasvatetaan, valmistetaan tai jalostetaan erinomaisia tuotteita, mutta pääasiassa kotimaan markkinoille. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta suomalaisilla elintarvikkeilla olisi mahdollisuudet paljon enempäänkin. Tätä asiaa edistämään on perustettu Food from Finland -hanke.

    Elintarvikeviennin näkymistä kertovat FinPron toimialajohtaja Esa Wrang ja tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen Etlasta. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Venäjällä isot uutiset politiikasta, taloudesta ja suurvaltasuhteista pitävät kirjeenvaihtajan usein kiireisenä, mutta Yle Uutisten Moskovan kirjeenvaihtajalle Kerstin Kronvallille tärkeitä ovat myös tarinat erilaisten ihmisten arjesta.
    - Toivoisin että Suomessa ymmärrettäisiin, että ei ole yhtä venäläisyyttä. Siellä on 140 miljoonaa ihmistä, jokaisella on omat ajatuksensa, tavoitteensa ja unelmansa - jotka eivät välttämättä edes poikkea niin kovin paljon suomalaisista, kertoo useampaan otteeseen Venäjällä työskennellyt Kronvall.

    Entä mitä sanoi Kronvallille soittanut FSB:n agentti Sergei, ja miksi puhelinta kuunnellaan? Kuinka ruusuista USA-suhdetta Venäjällä odotetaan Donald Trumpin presidenttikaudella?

    Kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvallin tapasi Puheen Päivässä Silja Raunio.

  • Entisaikaan meriväylien jäätyessä Suomi jäi talvella eristyksiin ja siitä syystä yhteys ulkomaailmaan ja taloudellinen toiminta keskittyi pääosin kesään. Jäänmurto muutti Suomen ympärivuotiseksi yhteiskunnaksi.

    - Jäänmurtajat ovat olleet suomalaisen teollisuuden ensimmäisiä ylpeyden aiheita. Jäänmurto onkin sellaista osaamista mitä Suomella ei ole varaa menettää, toteaa Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Tapio Bergholm.

    Merihistoriallinen yhdistys järjestää Tieteen päivillä Suomi saarena! -tapahtuman, joka on osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100-hanketta. Luentojen hypoteesi on, että meri on ollut Suomelle enemmänkin yhdistävä kuin erottava tekijä.

    Meri on mielletty eri tavalla eri aikoina. Esimerkiksi ennen tuulisia ja syrjäisiä rantapaikkoja ei arvostettu. Tästä syystä esimerkiksi Helsingissä vankila rakennettiin Katajanokalle meren läheisyyteen. Nykyään rantarakentaminen on vaurauden merkki.

    - Nykyään meren rannikot vetävät ihmisiä puoleensa ja ne nähdään estettisesti kauniina paikkoina, kertoo Bergholm.

    Tapio Bergholm vieraili Puheen Päivässä Silja Raunion ja Jarmo Laitanevan vieraana.

  • Mitä on isänmaallisuus tai mitä on suomalaisuus? Joillekin se on kyltit kädessä marssimista ja meluamista, mutta runoilija Heli Laaksoselle isänmaallisuus on suomalaisen kulttuurin ylläpitämistä ja harrastamista. Näin ollen asiaan kuuluu vahvasti kirjat ja lukeminen isänmaallisuutta ylläpitävänä, että myös määrittelevänä tekijänä.

    Runoilijoiden suhdetta suomalaisuuteen on pohtinut myös tamperelainen kirjailija Tuija Välipakka. Hän perusti Suomi on runo -nettisivuston, joka on Suomen runoilijoiden tervehdys juhlavuottaan viettävälle kotimaalleen ja runouden ystäville.

    Heli Laaksosta ja Tuija Välipakkaa haastattelee Jarmo Laitaneva.

  • Rasvataistelu, proteiinihehkutus, superfood-suositukset, lähiruoka, kalorien laskenta, lihansyönnin ekologisuus. Ravitsemuksesta on 2000-luvulla keskusteltu ja väitelty siinä määrin, että hyvien ruokavalintojen puntaroinnista on tullut monelle hämmentävää ja hankalaa. Ravintoterapeutti Leena Putkonen ja maatalous ja metsätieteiden maisteri Mari Koistinen kirjoittivat kirjan Ruokamysteerit, joka pyrkii jakamaan tolkullista tietoa ruoasta ja tekemään tietä ruoasta nauttimiselle. Kirjoittajien yhteisessä ruokamysteerit.fi-blogissa sukelletaan ravitsemuskeskusteluun ja ruokavalintojen ekologisuuteen.

    - Idea kirjaan lähti sinnepäin kärjistyksistä - ruoan suhteen mutkia vedetään jo överisti suoriksi. Ruokakeskustelun laatu on viimeisen viiden vuoden aikana kärsinyt. Ennen argumentoitiin, nykyään keskustelu on ajatusten ilmoille heittelyä, toteavat Ruokamysteerit-kirjan kirjoittaneet Leena ja Mari.

    Heidän mukaan ruoka on noussut liian isoksi asiaksi yhteiskunnassamme.

    - Ruoka on ennen kaikkea tunnetta. Ruoan valinta on monimutkaista, emmekä voi määritellä mustavalkoisesti ruokaa oikeaksi ja vääräksi.

    Leena ja Mari myös muistuttavat, että ruokasuositukset antavat laajat mahdollisuudet syödä monella tapaa.

    - Ihmisillä on usein väärä kuva ruokasuosituksista. Ajatellaan, että luovat jonkinlaisen kaavan jonka mukaan on esimerkiksi pakko syödä kuusi palaa leipää kun suosituksissa niin sanotaan. Näin ei ole. Suositukset sallivat ja antavat useita mahdollisuuksia koostaa hyvin erityyppisiä ruokavalioita.

    Ruokamysteerit-kirjan kirjoittajat Leena Putkonen ja Mari Koistinen olivat Puheen Päivässä Jarmo Laitanevan vieraina.

  • Viipuri on meille nostalginen paikka, jossa harva on viime vuosina käynyt, vaikka sinne on Helsingistä vain 200 kilometriä. Karjalan kannaksella sijaitseva pikkukaupunki on kulttuurimonumentti, kerrostumia riittää 1500-luvulta saakka. Se on osin järkyttävän ränsistynyt, mutta nykyisille asukkailleen silti rakas. Mutta onko se enää sama Viipuri, joka elää suomalaisten nostalgisissa muistoissa?

    Ohjaaja Maria Seppälä halusi selvittää asiaa. Tiistaina 3.1. Teemalla nähtävä "Viipuri 360 astetta" on kokoelma tarinoita kaupungista, jonka nykyisyyden Suomi unohti. Dokumentti kuvaa venäläistä Viipuria judotatamilta trendibaariin, datshalta häähumuun. Millainen on 2010-luvun viipurilainen mielenmaisema?

    Heidi Laaksonen haastatteli ohjaajaa.

  • Tehokkaat led-valot säästävät energiaa, mutta tehoilla on myös kääntöpuolensa. Liiallinen keinovalo maisemassamme öiseen aikaan häiritsee sekä ihmistä että monia muita eläinlajeja - valosaaste on uhka myös luonnon monimuotoisuudelle.
    Etenkin joulunaikaan kaupungit täyttyvät jouluvaloista, jotka koristavat kaupunkia pimeän vuodenajan keskellä. Suunnittelu on kuitenkin tarkkaa työtä, jottei valojen sekamelska muutu häiritseväksi. Esimerkiksi Lahdessa havaittiin jo ennen asennusta, että keskustaan suunnittelut led-jouluvalot olivat liian kirkkaat ympäristöönsä.
    Vaikka valo on ihmiselle tarpeellista, lisääntyvä keinovalo, suoranainen valosaaste voi häiritä ihmisen ja eläinten terveyttä monella tapaa. Keinovalossa työskentely öisin on esimerkiksi liitetty naisilla kohonneeseen rintasyöpäriskiin.
    Miten uutta valotekniikkaa voitaisiin käyttää niin, että se ei häiritsisi ihmisen unta ja rytmiä? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkii vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus SYKE:stä. Lyytimäen kanssa Helsingin valoja tarkasteli Silja Raunio.

  • Kuulutko eliittiin? Oletko asiantuntija, kipuaja, vai leipätyöläinen? Kenties duunari? Entä missä ovat vähäosaiset?

    Yhteiskuntaluokka on yksi keskeisimmistä tavoista hahmottaa yhteiskuntaa. Luokan voi ymmärtää taloudellisena, kulttuurisena, tai sosiaalisena lokerona. Kenellä Suomessa on taloudellista pääomaa, kenellä kulttuurista? Ihmisiä luokitellaan myös sukupuolen ja etnisyyden perusteella.

    Miltä näyttää luokka-Suomi vuonna 2016?

    Vieraina ovat Luokan ääni ja hiljaisuus -kirjan tekijöistä Anu-Hanna Anttila ja Katariina Mäkinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Heli Laaksonen kertoo Hulimaa-nettisivuillaan ettei hänen elämänsä ole mitään sillisalaattia, vaan muussi-kinuskikastike-nyhtökaura-suklaa-suolakurkku-salmiakki-nuudelisalaattia. Tällä hän tarkoittaa sitä, että hänen leipänsä syntyy monesta purosta.

    - Kirjailijuuden lisäksi olen myös luova yrittäjä ja siihen liittyy kaikennäköistä toimintaa. Oma riemu tekemiseen on kuitenkin kaiken lähtökohta jotta säilyy se vimma luomiselle. Koko ajan on keksittävä keinoja olla luova ja yritteliäs, toteaa Heli.

    Ja nyt hän on keksinyt hybridikirjan. Hybridiksi kirjan tekee sen muoto, eli on tarinaa, dialogia ja runoutta sulassa sovussa. Helin uusin teos Sylvia ja Tuija ja laulava patja on myös aluksi kirjoitettu näytelmäksi.

    Heli Laaksonen vieraili Puheen Päivässä Jarmo Laitanevan vieraana kertomassa elämästään sekä uuden kirjansa hahmoista, Sylviasta ja Tuijasta.

  • Puheen Päivässä puhuttiin kosmetiikasta ja sen turvallisuudesta. Vieraina olivat Teknokemia Yhdistyksen kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karine ja toimitusjohtaja Sari Karjomaa, joka hoitaa myös kosmetiikan ja pesuaineiden lainsäädäntö asioita.

    Heidän mukaan keskeisintä kosmetiikan turvallisuuskeskustelussa on jokaiselle tuotteelle tehtävä turvallisuusarvio ennen kuin tuotteen saa saattaa markkinoille.

    - Kosmetiikka sisältää erilaisia raaka-aineita ja jokaisella raaka-aineella on tietyt kemialliset ominaisuudet. Turvallisuusarviossa otetaan huomioon, miten tuotetta käytetään, miten suurelle määrälle ihminen niille eri ainesosille altistuu ja minkälaisen kuormituksen tuotteen käyttö mahdollisesti aiheuttaa käyttäjälle, toteaa Karine.

    - 1970-luvulta lähtien kosmetiikan turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Itse asiassa kosmetiikka on eräänlainen edelläkävijä, sillä se on ensimmäisiä tuoteryhmiä joissa tuotteen kyljessä on ollut kuluttajan nähtävillä täydelliset ainesosaluettelot, kertoo Karjomaa.

    Toimittajina Jarmo Laitaneva ja Heidi Laaksonen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Republikaanien puoluekokoukseen osallistui Suomesta myös sisarpuolue kokoomuksesta eduskunnan varapuhemies Arto Satonen.
    Hän kertoi Puheen Päivän haastattelussa, millainen kokemus tuo puoluekokous, joka monella tapaa on suureellisempi ja värikkäämpikin kuin suomalaiset, oli ja millaisia ajatuksia herättivät nuorten poliitikkojen tulevaisuuden huolet ja haaveet. Entä mistä aiheista erityisesti nousi keskusteluja niiden poliitikkojen kanssa, joita Arto Satonen tapasi?
    Satosta haastattelee Silja Raunio.

  • “Ne, jotka eivät uskalla ottaa riskejä, yrittävät säilyttää sen, mitä heillä jo on. Ne, jotka ottavat riskejä, saavat usein enemmän." Päätöksenteko on toisille ihmisille helpompaa kuin toisille. Vaikeutta lisää ovista ja ikkunoista pursuava tiedon määrä: parilla klikkauksella saamme internetin välityksellä käsiimme tietotulvan, jonka keskellä meidän pitää osata päättää, mikä tieto on tarpeellista, tärkeää tai edes oikeaa.

    Miten voimme tehdä päätöksiä entistä viisaammin? Millaisia taitoja hyvä päätöksenteko edellyttää? Hanna Kinnunen haastattelee “Päätöksenteko - uskalla tehdä toisin” -kirjan kirjoittaneita ruotsalaisia filosofian tohtoreita Ari ja Mona Riabackea. Miksi päätöksenteon harjoitteleminen ja siinä kehittyminen on tärkeää?

    [PAIVA Päätöksentekoa kehittämässä 050215, 00:16:17]

    Näin päätöksenteosta ja ihmismielen haasteista kertoivat ruotsalaiset kirjailijat ja tohtorit Ari ja Mona Riabacke. Hanna Kinnunen haastatteli.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä