Ealli arkiiva

Torstaisin klo 10.00, Yle Sámi Radio - Yle Areena 30 pv

Jaksot

  • Ealli arkiiva.

  • Ealli arkiiva.

  • Ealli arkiiva.

  • Oasit sáhkavuoruin Sámiid IX konfereansas Anáris 12-14.6.1976. Sámiráđi sj. Matti Morottaja ja WCIP sj. George Manuel shuswap-čearddas Kanádas. Dulkon davvisámegillii. JN referere konfereanssa mearrádusaid ja sámepolitihkalaš prográmma. NBR ovddasteaddji Anders Oskal jearahallan. Guovža-Sámmola ja Bihto-Biera hálešteapmi čoahkkinlanja olggobealde. Loahpas Bihto-Biera jearahallan álgojagis 1978 Anáris. Sáhka su giellabarggus, museagálvvuid čoaggimis ja čájeheamis sihke juoigamis. Loahpas Bihto-Biera juoigá Guhkesvákki.

  • Ealli arkiiva muitaleaddji lea dán vuoro Olen-Risten Ásllat, dahje Niillasaš-Jovnna Ásllat, Aslak Niittyvuopio. Ieš son geavahii maiddái sohkanana Niitovuohppi. Ollugat dovde su fas Kultur-Ásllagin. Dát radioságat maid dál gullat leat buot bádejuvvon 1990-logu álggus. Váldooassi ságain guoskkahit su doaimma kulturhistrojjá áimmahuššamis. Leihan son vuođđudan dakkár searvvige go Deanu kultur- ja musea. Vuosttasin Ásllat máinnasta guovtti boazoguođoheaddjis. Mo galgá láhttet dakkár gussiiguin mat bohtet ihkku ráfehuhttit goađi olggobeallái.

  • Nige-Niillas, Nils Nilsen Gaup muitala soga oktiičatnamis juigosiin ja govvadáiddár Ivvar-Ivvár, Iver Jåks iežas dáidaga ja luonddu gaskavuođas.

  • Ealli arkiivvas gullat dál makkár luonddufáttáin Sámi radio lea muitalan álgoáiggiid go álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat. Goddesáhpánat ledje valjis jagis 1970. Dan navde soapmásat váikkuhan guohtoneatnamiid ja bohccuid dillái. Sávlagiid ja gurpmáid vuostá lei juo dálkkas dahje boahkuheapmi 1960-logus. Sámi ságat 1971 gieđahalai ášši. Geatkki goddimii Geavu siste Ohcejogas fitnašuvai stáhtas lohpi, dan birra lei sáhka 1977. Giđđalodden ja boares beahci maid ledje Sámi ságaid fáddán, ovdamearkkat jagiin 1980 ja 1981.

  • Šibitdoalu, gávppašeami ja vehá boazoealáhusa áššiin máinnasta Ándde-Jon Piera. Fearánat leat eanaš 1950-logus. Piera K. Guttorm áhčči Ándde-Jon lei rávdi ja fanasduojár. Vuosttas fearán muitala das man dehalaš lea diehtit rivttes namaid fanasosiide amas geavvat numo ovtta fanasdiŋgojeaddjái. Nuppi fearánis lea sáhka das man váttis sáhtii leat loahppemilkkiid várjaleapmi geassebáhkaid ja sáhpánjagiid. Goalmmát muitalusges lea boazuiduvvamis ja heajos boazovásáhusas. Loahpas Jávrri-Juhán Niillas jearaha Ándde-Jon Pieras goađástallamii guoskevaš sániid.

  • Boazosápmelaš Lars Johannes Ponka lea riegádan Másealggis Guopmováris 1920-logu loahpas. Go muitalusat leat báddejuvvon de lei son 63-jahkásaš ja ásai Nearvvas (Mertajärvi). Máidnasat sáddejuvvojedje Yle Sámi radios skábmamánus 1992. Ságastallama gaskkas Lars-Jussá juoigá áhčis Márjjá-Ándde, Anders Nilsson Ponka. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Ealli arkiiva.
    Oivoš-Johán lei museaolmmoš ja giellaolmmoš. Son áŋgirušai maiddái diehtojuohkináššiin nu Sápmelaš-bláđis go maiddái Sámi radio doaimmaheaddjin álgoáiggiid. Dát jearahallamat gusket sierralágna fáttaid ja leat báddejuvovn jagis 1970 jahkái 1975.

  • Ealli arkiiva.
    Dálvadasa girku historjá, Nuvvosa ássanhistorjá ja okta luossabivdofearán. Ándde-Jon Piera, Piera K. Guttorm máinnasta. Doaimmaheaddjit: Jouni Aikio ja Niilo Aikio

  • Johtti oahpaheaddji, katekehta Anni Kitti muittaša iežas skuvlavázzima ja bargomátkkiid 1900-logu álggus. Ánne riegádii jagis 1892 ja dát ságat leat báddejuvvon go son lei birrasii 90-jahkásaš. Anár Čoavččesjávrris riegádan Ánne máhtii sihke davvisáme- ja anárašgiela. Doaimmaheaddjit: Jouni Ilmari Jomppanen, Jouni Aikio ja Ella Sarre

Klipit

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä