Ealli arkiiva

Torstaisin klo 10.00, Yle Sámi Radio - Yle Areena 30 pv

Jaksot

  • Ealli arkiiva.

  • Nuppi máilmmisoađi álgimis lea gollan dán mánus 80 jagi ja sápmelaččaid eváhkui vuolgimis 75 jagi. Gullat dál nuppi oasi Máret-Niillasa Hánssa-Niillasa muitalusain soađi ja eváhko áiggis ja maiddái ođđasit huksemis. Hans-Niiles Pieski Gáregasnjárggas muitala. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi 1980-logus.

  • Nubbi máilmmisoahti álggii 1.9.1939 go Duiska soahteveahka fallehii Polándii. Soahti bisttii buohkanassii masá guhtta jagi. Gaskkain ledje ain ráfalut áigodagatge. Guovtti Ealli arkiiva -prográmmas gullat soahteáiggi muittuid ovtta olbmo muitalusaid bokte. Son lea Máret-Niillasa Hánssa-Niillas, Hans-Niiles Pieski Gáregasnjárggas Ohcejoga gielddas. Dás son muitala mo soahti guoskkahišgođii maiddái Sámi. Vuosttas gohččuma soahtái son oaččui golggotmánu 1939, njeallje mánu das maŋŋá go lei geargan soahtebálvalusas, aisttan eksearas.Dálvvi badjel son lei Beahcán ja Rádja-Jovsset guovllus sierralágan soahte- ja váktendoaimmain. Gohcintuvrrat olle máttás Savukoski rádjai. Dán vuosttas oasi loahpas son muitala maiddái maŋit soahtái, nu daddjon joatkasoahtái vuolgimis. Datges dáhpáhuvai geassemánus 1941. Guktuide sođiide Hánssa-Niillas vulggii gaskan geaidnobargguid. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

  • Sápmelaš filbmajoavku ráhkadii filmma dahkujávrriin Soađegilis, Lokka ja Porttipahta dulvademis. Johs Kalvemo ja Per Niia muitaleaba filbmemis. Piera-Jusse, Juhani Länsman lea máhccan Jáhpanis gos son leamaš turistaguovddážis dikšumin bohccuid jahkebeali. Son lea fitnan maiddái ainu-álbmoga luhtte Hokkaidos. Dáid ságaid muitalii Sámi radio suoidnemánu 1975.

  • Nuortasápmelaččaid ásaiduvvan Anárjávrri birrasii álggii jagis 1949. Dál gullat Sámi radio prográmma jagis 1980. Das nuortasápmelaččat muitalit ássamii laktasan áššiin numo dáluid ceggemis ja enageavaheamis sihke gielas ja kultuvrras. Dás gieđahallat maiddái dan makkár lei nuortasámiid eallin ovdal evakuerema. Muitaleaddjit lea Pekka Semenoja, Vassi Semenoja, Kiureli Kiprianoff, Illeppi Fofanoff, Jefim Feodoroff sihke Erkki Jomppanen ja Jouni Kitti. Dán prográmmas gullat maid Helena Semenoff leuddemin ja Leo Gauriloff lávlaga man son lea heivehan árbevirolaš leuddes. Doaimmaheaddjit leaba Elli Rantala ja Sulo Lemet Aikio.

  • Geasseguossi -prográmmas geassit 1993 Gárasavvona studios lea Nils-Henrik Valkeapää.
    Álggus lea sáhka Davvi šuvva -festivalas mii dan jagi ordnejuvvui ohpit Gárasavvonis. Sáhka lea maiddái politihkálaš váikkuheamis ja sámiid rivttiin. Nils-Henrik Valkeapää leamaš Sámi parlameantta lahttun álggu rájes, jagis 1973. Doaimmaheaddji: Kalle Mannela

  • Máŋga giláža Anáris ja Ohcjeogas ožžo albma elrávnnji loahppajagis 1979 ja álgojagis 1980. Nuppástusas ja elrávnnji váikkuhusas muitalit Njearrejár-Ovllá ja Udel-Ovllá, guktot Uula Länsman, Oahptii Inggá-Elle (Länsman, Basejávrris) Basejár-Ovllá Hánssa Hánsa, Hans Kitti, Máijo-Jon Issát, Iisakki Länsman Áŋŋelis, Ánne-Ovllá, Uula Valle, Evá-Hánssa Nillá, Nilla Nuorgam ja Einari Valle Gámasmohkis. Doaimamheaddji: Elle-Máhtte, Matti Valle ođđajagimánus 1980.

  • Martta Halonen muitala mánnávuođas go gumpe ogohalai beanavuoddji mánáguoktá. Jonas Guttorm muitala guollebivdofearániid Deanu alde, nu oaggumis duhasteamis go maiddái čakčagolgadeamis. Samuel Itäkivi fas muittaša mo vierca bilidii su sávzaviežžanmátkki. Jávrri-Juhán ii liiko noiddiid daguide, muhto muitala goittot ovtta gávnnadeamis buotdiehtti noiddiin. Martta Halonen, Jonas Guttorm ja Samuel Itäkivi lea Niilo Aikio jearahallan jagis 1995. Jávrri-Juhána, Juhani Aikio lea Erik von Hertzen jearahallan jagis 1961.

  • Ville-Biret, Briitta Aikio, is. Järvensivu muittaša mánnávuođa stohkosiid Ohcejoga Máttajávrris. Nuorravuođa dienasbargguin son lei biigán, čorgejeaddjin ja goahkkan. Sus leat maiddái unohis muittut buohcceviesus mánnán. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Vuos das mo Sauva-Aslakka gávnnai Tankajoga golli, Juhani Nousuniemi jearahallá Oula Aikio. Nubbin lea sáhka Vuohču guovllu historjás, Oula Aikio jearahallá eatnis Elsa Maria Aikio, dát ságastallan lea báddejuvvon jagis 1976, dalle Elsa lei 85-jahkásaš. Loahpas Niila Palonoja muitala ovddešáiggiid boazodoalus Luirru ja Vuohču guovllus, Oula Aikio jearahallá. Dát Sámi radio báddevuorkká ságat leat čohkkejuvvon 1970-logus Vuohčus.

  • Ville-Jusse muittaša nuorravuođas earret earáid dan mo so dolin fievrredii ođđa traktora Ohcejohkii. Juhani Järvensivu riegádii 6.1.1929, jámii 11.9.1996. Dát ságastallan lea báddejuvvon jagis 1995. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

  • Dán vuoro arkiivaságat leat čohkkejuvvon guovtte sierra jietnabáttis. Ságastallamat leat báddejuvvon jagis 1990. Ohcejoga gielddahoavda Toivo Suomenrinne lei dalle báhcimin ealáhahkii. Makkár lei su bargobeaivi, mii gulai gielddahoavda bargui ja astoáigái ja makkár sávaldagat sus ledje gieldda boahttevaš luohttámušolbmuide. Doaimmaheaddji: Niilo Aikio

Klipit

  • Kommemaainâs Postâ-Maartist.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä