Metsäradio.

Metsäradio

  • 52 min
  • ei kuunneltavissa

Lähetykset

  • ke 28.9.2016 20.06 • Yle Radio Suomi Tampere

Jaksot

  • Metsäradiossa vierailtiin Helsingin Pitäjänmäessä. Juha Laaksonen tapasi siellä Helvi Palkosaaren, joka on ruokkinut kotipihallaan lintuja jo 1970-luvulta lähtien. Palkosaari on ollut kiinnostunut luonnosta ja linnuista jo pitkään, 1940-luvun alusta lähtien. Metsäradiossa syvennyttiin pihapiirin nisäkäshavaintoihin ja haastattelun aikana pari yllättävää lintulajia vieraili ruokinnalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Majava ei varsinaisesti ole eläin, johon tavallisesti törmää talvella, mutta talviunta tämä maamme suurin jyrsijä ei suinkaan nuku. Yleensä se pysyy aika lailla pesässään tai sukeltelee sen lähistöllä ravinnonhaussa. Helsingin yliopiston tutkijoille majavan aiheuttamat muutokset ympäristössä ovat kiinnostava kohde. Suomessa tavataan kahta majavalajia, euroopanmajavia ja uudempaa tulokasta kanadanmajavaa. Näistä jälkimmäisiä elelee runsaasti Kanta-Hämeessä Evolla, ja kanadanmajavien elintapojen seurauksista on parhaillaan meneillään useampiakin tutkimuksia. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi Evolla tapaamassa Lammin biologisen aseman johtajaa Janne Sundellia. Kuva: Mika Kimmo / Vastavalo

  • Metsäradion lähetyksessä puhuttiin viikko sitten oikeaoppisesta tulisijojen käytöstä ja puunpoltosta, joka tuottaisi mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Sanalla sanoen tuottaisi maksimaalisen määrän lämpöä mahdollisimman edullisesti. Samaa teemaa jatkettiin ja asiantuntijana oli edelleen espoolainen yli neljäkymmentä vuotta nuohoustyötä tehnyt nuohoojamestari Pekka Palander. Hän tietää, miten tärkeitä erilaiset pienet niksit ovat esimerkiksi silloin, kun pitkään kylmillään olleita hormeja yritetään saada vetämään. Toimittajana oli Olli Ihamäki. Kuva: Arja Lento

  • Metsäradiossa syvennyttiin lumikammin rakennustöihin Saarijärvellä ja puhuttiin vielä metsien eläimistä. Pertti Hokkanen on tarkkaillut eläimiä tästä luonnonmukaisesta piilokojusta ja sen pienestä katseluaukosta on näkynyt mm. kauriita, metsäjäniksiä ja kettuja. Toimittaja Riika Raitio kävi Saarijärvellä seuraamassa lumikammin viimeistä säätöä. Kuva: Riika Raitio / Yle

  • Lumikengät antaa täydellisen vapauden tunteen talvisessa maisemassa, kun merkityille reiteille ei tarvitse näillä välineillä mennä. Tähän elämäntapaan on lumoutunut lahtelainen Tapani Ripatti ja tutussa harjukaupungissa sopivat retkikohteetkin löytyvät heti ulko-oven takaa. Metsäradion toimittaja Asko Hauta-aho kävi tänään selvittelemässä lumikenkäilyn syvintä olemusta Tapani Ripatin kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Tähän aikaan vuodesta palaa puu suomalaisissa tulisijoissa. On arvioitu, että jopa yli puolessa suomalaisista pientaloista käytetään puuta merkittävänä lämmönlähteenä - jos ei muuten niin ainakin osana lämmitystä. Siihen nähden puun polttamiseen liittyvistä kysymyksistä puhutaan kokolailla vähän. Ja tähän seikkaan Metsäradio kiinnittää nyt tänään ja tulevissa lähetyksissäänkin runsaasti huomiota. Tänään aloitetaan klapien, eli pilkkeiden lataamisella tulisijaan ja puhutaan päältäsytyttämisestä, joka vallankin vanhemmista ihmisistä tuntuu perin kummalliselta tavalta panna puut palamaan. Mutta perustelut tällaiselle metodille kuultiin, kun nuohojamestari Pekka Palander pääsi ääneen.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli apumiehenä lataamassa Palanderin omin käsin muuraaman varaavan takan pesää. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsäradio vieraili helmikuun alussa Helsingin Pitäjänmäessä. Juha Laaksonen tapasi siellä Helvi Palkosaaren, joka on ruokkinut kotipihallaan lintuja jo 1970-luvulta lähtien. Palkosaari on ollut kiinnostunut luonnosta ja linnuista jo pitkään, 1940-luvun alusta lähtien. Vuosien varrella omia luontodokumentteja on voinut katsoa ikkunaruudusta ja tapahtumia pihalla on riittänyt. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Etelä-Suomessa moottorikelkkailun harrastajamäärät ovat tippuneet rajusti heikkojen talvien johdosta. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Moottorikelkkailijoiden jäsenmäärä on pudonnut sadoilla viime vuosien aikana. Harva viitsii pitää kallista kelkkaa, jos sillä ei pääse kunnolla ajelemaan. Käytettyjä moottorikelkkoja löytyy markkinoilta nyt runsaasti. Lahden seudulla merkittyjä moottorikelkkareittejä on usean sadan kilometrin verran ja tällä hetkellä kaikki reitit ovat ajokunnossa. Talkoolaisia kaivataan mukaan pitkien kelkkareittien ylläpitoon metsien siimekseen. Markku Lähdetluoma tapasi Juha Nuuttilan Päijät-Hämeen Moottorikelkkailijoista. Kuva: Seppo Nykänen

  • Tammikuu lopulla Metsäradio esitteli vanhaa lyhytfilmiä, joka kuvasi menneen ajan metsurien halonhakkuuta oikein murhaavassa kilpailumielelessä. kuten selostustekstissä sanailtiin.
    Kyseessä oli vuoden 1945 Mottimestaruuskilpailut, joissa Suomen mestaria leivottiin peräti neljä päivää. Tämän päivän motintekijä, nelinkertainen alan Suomenmestari joensuulainen Antti Ticklen, ei voinut kuin ihmetellä ja ihailla vanhan ajan miesten tehoa ja järjestelmällisyyttä ottaen huomioon vielä senkin, miten ohuilla muonilla heti sotien jälkeen raskasta työtä tehtiin. Tämä lyhytelokuva on kenen tahansa katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Tämä metsäaiheinen materiaali Elävässä arkistossa ja Areenassa on nyt herättänyt siinä määrin huomiota, että Metsäradion reportteri Olli Ihamäki päätti vierailla Arkiston tiloissa. Oppaakseen arkiston kokoelmiin hän sai Reijo Perälän, Elävän arkiston ohjelmapäällikön. Kuva: Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä