Luontoretki.

Pyrstötiaisia ulkoluodolla

  • 11 min
  • toistaiseksi

Sunnuntaiaamun Luontoretki vietettiin vaihteeksi merellä, Suomenlahden syleilyssä. Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro olivat Helsingin edustalla Koirasaaressa tutkimassa, millaisia elämyksiä kaukainen kalliosaari näin lokakuun alussa antaa. Ilmeisesti kukat kukkivat ja joitain pienempiä lintuja oli enemmänkin liikkeellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 2.10.2016 8.09 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Kymijoki on Suomenlahden kuuluisin lohijoki. Parin viimeisen vuoden aikana lohia on noussut jokeen vähemmän kuin parhaina vuosina, mutta taimenia on havaittu kohtalaisen hyvin. Alueen lohi- ja taimenkantaa seurataan vuosittain tarkasti. Syksyllä pienet kalat mitataan ja punnitaan. Mutta miten ne saadaan kiinni ja kuinka niitä voi käsitellä, niin etteivät kalat vahingoitu. Se vaatii ammattimiesten otteita ja sellaisten mukaan päästään Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat Ari Saura ja Karl Sundman ovat kalassa Pykinkoskella Kymijoella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Näitä lintuja on juuri nyt pelloilla paljon. Niitä voi nähdä mm. Lapinjärvellä, Iitissä, Orimattilassa ja monin paikoin kauempana idässä. Lintuja on parhailla alueilla useita kymmeniä tuhansia. Mistä ne tulevat ja ennen kaikkea miksi ne tulevat nykyään Suomeen? Luontoretkellä yritetään selvitellä valkoposkihanhien arvoitusta. Lapinjärven hanhipelloilla seikkailee tänä aamuna luontokuvaaja-kirjailija Mauri Leivo ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Helsingin koillisessa suurpiirissä virtaava Longinoja on yksi Suomen kuuluisimmista taimenpuroista. Se on pituudeltaan kuusi ja puoli kilometriä ja valuma-alue kattaa yli 10 neliökilometriä.
    Longinojaa on kunnostettu vuodesta 2001 alkaen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimin ja Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta. Kunnostuksilla on saatu luotua pohja taimenten luontaiselle lisääntymiselle purossa. Aiemmissa talkookunnostuksissa on ojaan siirretty useita kymmeniä tonneja kivi- ja soramateriaalia kalojen suoja- sekä lisääntymispaikoiksi. Koska taimenia saapuu kunnostetuille alueille ilahduttavan paljon, uusia soraikkoja tarvitaan. Tänään lokakuun ensimmäisenä päivänä kello kymmeneltä alkavat talkoot, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleitta auttamaan. Talkoissa saa myös tietoja taimenten elämästä ja Longinojan historiasta. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Juha Salonen ottavat varaslähdön Savelan Koirapuistonkoskella.
    Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Ihmisten tunteet metsähakkuiden osalta vaihtelevat. Joillekin on järkytys, jos pihapiirin viereinen metsä kaadetaan kokonaan, toiset taas voivat ajatella, että vihdoinkin aurinko paistaa kotipihalle ja ruma ryteikkö on poissa. Vantaalaisten luontoharrastajien Leena ja Heikki Luodon kotipihan viereinen metsä avohakattiin viime talvena. Millaisen asenteen Luodot ovat ottaneet maiseman muutokseen? Onko herne niin kutsutusti nenässä vai löytyykö ymmärrystä metsänhoitotoimille? Millaisia luontohavaintoja he ovat tehneet kaadetussa kotimetsässä, millaiset odotukset ovat alueen lajiston kehittymiselle. Retkikaverina syyssateessa Vantaan Kuhajoella oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tämän lajin naaras on kookkaampi kuin koiras. Kokoero voi olla hyvinkin suuri. Lintu on perinteisesti erämaiden, vanhojen metsien asukki, mutta pesii nykyään myös kaupungeissa, jopa lähellä Helsingin keskustaa. Se on ihailtu ja vihattu laji. Ja se on ehdottomasti yksi ylväimmistä petolinnuista, vahva lentäjä ja hyvä saalistaja. Tämän lajin rengastajat tietävät, että jo haukan ilme on niin tuima, että pelkkä katse voi alkaa pelottaa. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä tutustutaan kanahaukkaan. Espoolaisella haukan pesällä oppaana oli Metso-petolintuhankkeen projektisuunnittelija Heidi Björklund Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kaksi kiloa on kalamiehelle tämän lajin haamuraja. Siis ihan ehdoton! Puolitoistakiloinenkin on jo lähes saavuttamaton. Tämä lohikalojen sukuun kuuluva pohjoisen laji elää harvinaisena myös Kymijoessa, Vuoksessa, Länsirannikon merialueella Selkämeren pohjoispuolella ja jopa Vantaanjoessa. Lisää vinkkejä: se on kevätkutuinen lohikala, joka viihtyy virtaavissa vesistöissä. Luontoretkellä tutustutaan harjuksiin. Juha Laaksosen oppaana Vantaanjoen varrella oli harjuksiin perehtynyt inarilainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko. Kuva: Ari Savikko

  • Lintuja rengastus antaa monenlaisia tietoja lintujen elämästä: rengastamisen avulla päästään selville mm. syysmuuton ajoittumisesta, lintujen kunnosta, niiden välisistä lajisuhteista, kesän pesimämenestyksestä, iästä ja muuttoreiteistä. Tämän aamun Luontoretkellä rengastetaan lintuja keskellä ruovikkoa Espoon Laajalahdella. Millaisia lintuja ruovikon kätköissä oikein piileskelee, onko lintuja liikkeellä, onko rengastaminen jännittävää? Juha Laaksosen kaverina Laajalahdella on ornitologi Jarkko Santaharju. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kanttarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni ja ehkäpä joku tattikin. Näillä lajeilla pääsee ainakin alkuun ja saa sellaisen aterian, ettei sitä tarvitse hävetä. Jos siis poimijassa on kokin vikaa. Sienestäminen on nykyään suosittua, eikä edes järin vaikeaa. Lisäksi sienestämisessä on lyhyet säännöt. Ne menevät näin. Älä poimi niitä sieniä joita et tunne, äläkä missään tapauksessa ainakaan syö niitä. Luontoretkellä kaksi kaverusta lähtee Siuntioon sienimetsään. Kumpikin tuntuu olevan hiukan pihalla sieniharrastuksesta, mutta se ei paljon tahtia haittaa, sillä metsässä on hauskaa. Millainen sienestäjä on laulava puutarhuri Mikko Lagerström ja millainen toimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Ulkosaariston elämää. Sen nimisen kirjan on 13-vuotias Topi Lähteenmäki tehnyt tänä vuonna Utöstä. Valokuvien lisäksi Topi on kirjoittanut ja suunnitellut taiton, joten töitä ja pohdittavaa on riittänyt. Mistä idea kirjaan syntyi, millainen taktiikka Topilla on kuvata ja ketkä ovat hänen esikuviaan. Utössä Topi Lähteenmäen seurassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Sillä on tummanruskea päälaki ja ruosteenpunaiset pyrstön reunasulat. Se on kaikkiruokainen ja painaa hieman alle sata grammaa. Tämä hauska lintu päästelee erikoisia naukuvia ääniä, kitiseviä rähähdyksiä ja vihellyksiä. Mistä lintulajista on kyse? No tietenkin kuukkelista. Ja nyt Luontoretkellä tutustutaan luontokuvaaja Hannu Hautalan ja Juha Laaksosen johdolla tähän sympaattiseen lintuun Kuusamon parhaalla kuukkelipaikalla Konttaisen ja Valtavaaran parkkipaikalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tämän legendaarisen suurikokoisen järven korkeus merenpinnasta on noin 240 metriä. Sen tärkein kalansaalis on muikku, kitkan viisas. Kalan nimen on arvioitu johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkan viisas eli muikku on todennäköisesti monille tutumpi kuin itse järvi. Nyt saadaan tietoa itse järvestäkin, sillä Luontoretki vietetään Koillismaalla Kitkajärven rannalla. Anne Jäkäläniemi esittelee Juha Laaksoselle kotijärvensä, joka myös paljastuu hänen lempijärvekseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on Suomessa ainakin 500 lajia. Ne voivat olla ulkomuodoltaan hyvinkin erinäköisiä ja -kokoisia, osa niistä on äärimmäisen kauniita. Joillain lajeilla on äidillisiä vaistoja, toiset ovat petoja. Se on varmaa, että niillä kaikilla on paikkansa Suomen luonnossa, hyödyllisiä eläimiä siis. Tänä vuonna näitä mielenkiintoisia hyönteisiä katsotaan tarkemmin kuin koskaan. Luontoretkellä tutustutaan luteisiin. Juuri niin luteisiin, ei vain lutikoihin. Älä pelkää, vaan hyppää mukaan jännittävän harrastuksen pariin. Juha Laaksosen oppaana Mäntyharjulla Kiepin alueella on ludeharrastaja Miika Jylkkä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä