Laajakulma

Työ ajaa ihmiset maalta kaupunkiin edelleen

  • 45 min
  • toistaiseksi

Suomalaisista peräti 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai kaupunkien kehysalueilla.
1960-luvulla kaupunkiväestö kasvoi lähes 650 000 ihmisellä. Tuon vuosikymmenen lopussa kaupunkilaisväestö ylitti ensimmäisen kerran maaseutuväestön määrän. Maalta muutettiin kaupunkiin työn ja opiskeluiden perässä.

- Kaupungeissa on sitä mitä ihminen elääkseen eli työtä, sanoo journalisti Reetta Meriläinen.

Nykyään Suomessa uusista asunnoista lähes 90 % rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle. Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle tarvitaan Teknologian tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan seuraavien vuosikymmenten aikana lähes 800 000 uutta asuntoa, vuosittain jopa 30 000.

- Tänä päivänä voit tehdä jopa työtä satojen kilometrien päästä siitä, missä toiminta tapahtuu. Kaupunki ja maaseutu ei ole niin helposti erotettavissa toisistaan kuin aiemmin, sanoo journalisti Tapani Ruokanen

- Periferia nyt ei merkitse samaa kuin mitä se merkitsi joskus aikaisemmin. On laajakaistat, netit ja somet, sanoo journalisti Kari Mänty.

Kaupungin ja maaseudun sitoo yhteen ilmastonmuutos. Maailmassa eletään ylikulutuksen aikaa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston johtava asiantuntija Nani Pajunen.

- Väestömäärät maailmassa kasvaa, ruokaa tarvitaan enemmän. Ilmastonmuutoksen myötä viljelyalueet muuttuvat: monella alueella ei voi enää tuottaa ruokaa, sanoo Nani Pajunen.

Laajakulmassa vieraina journalistit Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty.

Toimittajana Satu Kivelä.

Lähetykset

  • to 27.10.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Antiikissa ajateltiin, että ihminen voi kasvattaa sielunsa hyveellisyyttä tekemällä hyveellisiä tekoja. Turmelus taas johtaa ihmisen pahojen tekojen tielle.

    Mikä kaikki meitä ihmisiä turmelee? Mitä Platon ajatteli vallan turmelevasta vaikutuksesta?

    Laajakulmassa ovat vieraina Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen ja journalisti Jari Hanska.
    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikin Kreikassa pelkuruus liitettiin sotaan ja taistelutilanteisiin. Sotilaan tuli voittaa tantereella pelkuruutensa. Pelkuruus on sitä, ettei ihminen kykene missään tilanteessa toimimaan arvojensa ja ihanteidensa mukaan.

    Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Väkivaltaisin on Tanska. Väkivallan uhri ei ole pelkuri vaan uhri.

    - Väkivallan tekijä on itse pelkuri. Väkivalta on sellainen vallankäytön muoto, jossa tekijä on itse pelkuri. Uhri usein on rohkea, vaikka joutuu kärsijän osaan, journalisti Heikki Hakala sanoo.

    - Väkivaltaan turvautuminen on kyvyttömyyttä toimia väkivallattomasti ja löytää muita keinoja, journalisti Reetta Meriläinen sanoo.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Antiikin Kreikassa hyveen puuttuminen merkitsi pahetta. Järjen ja viisauden vastakohta on siis mielettömyys. Järjen ääni on vastuussa kokonaisuuden suunnittelussa.

    - On asioita, joita pidämme täysin järjettöminä ja sitten on poikkeustiloja; rakastuneet ja lopen uupuneet ihmiset saa notkahtaa mielettömyyden tiloihin. On hyvä ymmärtää, että me kaikki käydään siellä välillä, sanoo Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen.

    - Rakkaus ylittää järjen rajat. Se on mieletöntä, sanoo journalisti Tapani Ruokanen.

    Laajakulman toimittaa Satu Kivelä.

  • Kohtuullisuus on yksi Antiikin Kreikan keskeisimmistä hyveistä. Antiikissa kohtuullisuutta tarkasteltiin syömisen, juomisen ja seksuaalisten nautintojen kautta. Filosofian professori Pauliina Remeksen mukaan kohtuullisuus on sukua säästäväisyydelle, vaikka se ei ole sama asia.

    Journalisti Heikki Valkaman mukaan me suomalaiset saatamme olla liiankin kohtuullisia ja sellaisissa asioissa, missä ei pitäisi.

    - Mitäpä, jos ystävän menestyksestä ei iloitsisi kohtuudella vaan ylenpalttisesti, sanoo Heikki Valkama.

    Kaikilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa kohtuullisuuden hyvettä, jos elämä on valmiiksi liian niukkaa.

    - Kohtuullisuus on tänä päivänä porvarillinen ja keskiluokkainen hyve, se vaatii sen, että on
    on mahdollista olla kohtuuton, sanoo Jari Hanska.

    Toimittajana Satu Kivelä.

  • Oikeamielisyyden esimerkkejä löytyy kaunokirjallisuudesta. Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suomiseen teki lapsuudessa vaikutuksen Tiina-kirjojen Tiina. Kirjojen kautta voi myös ymmärtää ihan erilaisessa elämäntilanteessa elävien ihmisten tilannetta.

    - Kirjojen hienous on se miten ne kasvattavat meidän empatiakykyä, sanoo Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen.

    Journalisti Reetta Meriläisen mukaan oikeamielisyyttä on hankala määritellä.

    - Oikeamielisyys testataan aina teoissa, sanoo Reetta Meriläinen.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pysähdytään tänä syksynä filosofisten teemojen äärelle. Onko antiikin Kreikan hyveillä ja paheilla merkitystä meidän elämässämme?

    Rohkeus on yksi Antiikin Kreikan kardinaalihyveistä. Rohkeudella on sotaisat ja miehiset juuret. Mitä rohkeus on ja mihin sitä tarvitaan?

    Laajakulmassa ovat vieraina Long Playn -päätoimittaja Hanna Nikkanen ja toimittaja Heikki Hakala. Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Laajakulmassa pysähdytään tänä syksynä filosofisten teemojen äärelle. Filosofia tarkoittaa viisauden rakastamista. Se on ihmisenä olemista, tietoista itsen ja muun suhteen pohtimista. Onko antiikin Kreikan hyveillä ja paheilla merkitystä meidän elämässämme?

    Tänään syksyn ensimmäisessä Laajakulman suorassa lähetyksessä pohditaan käytännöllisen viisauden merkitystä. Satu Kivelän vieraina ovat journalistit Jari Hanska ja Tapani Ruokanen.

    Laajakulma-ohjelman kanssa yhteistyötä tekee niin & näin -lehti, joka nostaa nettisivuillaan esille arkistoistaan artikkelita, jotka liittyvät Laajakulman kulloiseenkin teemaan. Artikkelit ovat maksuttomia ja ovat luettavissa osoitteessa: www.netn.fi

  • Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan palautumisesta ja levosta huolehtiminen on yhä tärkeämpi työelämätaito.

    - Akuutissa stressitilanteessa oireet on rajuja: muistikatkoksia, tarkkaavaisuuden häiriöitä ja unihäiriöitä. Kyse on aivojen toimintahäiriöstä, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

    Laajakulmassa levosta ja suorittamisesta keskustelevat journalistit Reetta Meriläinen ja Heikki Valkama.

    Toimittaja on Satu Kivelä.

  • Levon ja loman laiminlyönti voivat sairastuttaa ihmisen. Pitkäkestoinen stressi altistaa erilaisille sairauksille kuten muun muassa diabetekselle ja syövälle.

    Ihminen tarvitsee tekemisen vastapainoksi lepoa. Palautumista tapahtuu myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Toinen ihminen ei voi toista neuvoa palautumisessa.

    - Se on yksilöllinen tehtävä. Tää on uusi keskeinen työelämätaito. Mitkä on niitä parhaita palautumisen keinoja. Vanhat keinot ei välttämättä riitä vaan tarvitaan uusia keinoja. Mitkä on merkkejä, joista nähdään, että on menty liian pitkälle ja tarvittaisiin parempaa palautumista ja työn suunnittelua, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

    Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan loma on iso asia palautumisessa ja rentoutumisessa. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös siihen millaista lomaa ihmisillä on mahdollista pitää.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Suomalaiset suhtautuvat tutkimusten mukaan kuolemaan neutraalisti. Kuolemasta vaietaan edelleen hyvin mielellään. Harva haluaa miettiä elämän rajallisuutta ja kuolemaa.

    - Elämme edelleen yksilökeskeistä, länsimaista individualismin aikaa ja elämän keskiössä on se yksilön oma elämänprojekti. Se nähdään metatarinana, joka on ikäänkuin ikuinen ja sitähän se ei ole, sanoo antropologi Maija Butters

    Jo esihistoriallisena aikana on ollut käsityksiä siitä, millainen on hyvä kuolema. Nykyään hyvästä kuolemasta puhutaan etenkin saattohoidon yhteydessä.

    - Arvokas kuolema on hyvin yksilöllinen. Arvokas on kuolema on kuolevan näköinen. Hänen arvomaailmansa näköinen, sanoo tutkija Anja Terkamo-Moisio.

    Laajakulmassa pohditaan kuolemaa journalistien Jari Hanskan ja Tapani Ruokasen kanssa.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

  • Suomessa kuoleman kulttuuri on muuttunut sotien jälkeen. Sitä ennen oma perhe laittoi vainajan maaseudulla ja osittain myös kaupungissa.

    - Sotien jälkeen alkoi modernisaation vaihe ja moderni kuoleman kulttuuri. Kuolema medikalisoitui ja siirtyi laitoksiin piiloon yhteiskunnalta, sanoo antropologi Maija Butters.

    Myös yksilöllisyyttä korostava kulttuurimme vaikuttaa siihen miten suhtaudumme kuolemaan.

    Suomessa luterilaisuus tarjoaa sanat ja tavat hautaamiseen. Uskonnottomien hautajaisia on vielä vähän, mutta silloinkin ne usein toimitetaan luterilaisella kaavalla, tosin ilman viittauksia jumalaan tai uskontoon. Nyt suhtautminen hautaamiseen on kuitenkin muuttumassa.

    Toimittaja Satu Kivelä.

  • Biologit ovat osoittaneet, että takavuosisatojen Suomessa lapsi selvisi paremmin hengissä, jos isoäiti oli elossa. Edelleen isovanhemman ja lapsenlapsen läheinen ja turvallinen suhde edesauttaa lapsen kehittymistä.

    - On siirrytty kahden vanhemman perheeseen, jossa molemmat tekee tehdään ansiotyötä. On tullut enemmän epävarmuutta ja hektisyyttä ydinperhe-elämään. Se luo isovanhemmille uuden roolin, sanoo Väestöliiton tutkija Anna Rotkirch.

    Nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa perhe ja suku ovat eräänlainen turvapaikka.

    - Muutamia vuosikymmeniä sitten on ajateltu, että suvun merkitys vähenee. Nyt näyttää, että se kasvaa, sanoo Helsingin yliopiston professori Antti Häkkinen.

    Laajakulmassa jutellaan sukupolvien ketjusta ja isovanhemmuudesta journalistien Heikki Hakalan ja Heikki Valkaman kanssa.

    Ohjelman toimittaa Satu Kivelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä