Kirjakerho

Kalle Holmberg (1939-2016) muistelee ohjaamaansa Rauta-aikaa

  • 54 min
  • ei kuunneltavissa

Ei tämä huono ollut tämä elämä, kaiken se on ottanut minkä on antanutkin, tasan se meni, tuli vain kaikki tehdyksi, ", sanoo Rauta-ajan seppä Ilmari ja tätä miettii myös Kalle Holmberg omaelämäkerrallisessa kirjassaan Vasen suora.
Paavo Haavikon Rauta-aika (1982) taipui neliosaiseksi elokuvaksi Ritva Holmbergin dramatisoimana ja Kalle Holmbergin ohjauksessa.
Rauta-aika sytytti intohimoja puoleen ja toiseen, ihastutti ja raivostutti ja Kalle Holmberg seisoi ohjaajana melkoisessa tulituksessa. Kalevala muuttui Rauta-ajaksi - ja samalla vahvisti meidän myyttistä historiaamme.
Haavikon aforistinen teksti ei ollut helppo elokuvan pohjaksi; se on terävää, kipeää, kaipaavaa suoraa puhetta, eleetön ja lakoninen. Holmberg kuvasi jyrkissä maastoissa, lumessa ja jäässä ja syksyn usvassa. "Soutavat sumussa, lintu huutaa, ilkeästi," kirjoittaa Haavikko ja kaiken tämän Holmbergin elokuva tavoittaa häkellyttävästi.

Kalle Holmberg kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 12.9. Miten Kalle Holmberg muisti ja mitä ajatteli suurtyöstään 26 vuotta myöhemmin? Kalle Holmberg oli Eeva Luotosen vieraana heinäkuussa 2008.

Lähetykset

  • la 17.9.2016 13.01 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjailija Paul Auster vieraili elo-syyskuun taitteessa Helsingissä.Paul Austerin uusin romaani 4321 on kertomus yhden henkilön, Archie Fergusonin, elämästä. Romaani kertoo neljä eri elämäntarinaa. Jokaisella Archie Fergusonilla on samat vanhemmat ja sukulaiset , mutta silti Archie Fergusonit kasvavat eri ihmisiksi, sillä sattuma muuttaa tapahtumien kulkua.
    Pitkään Austerin taiteellista toimintaa seurannut toimittaja Markku Salo tapasi Austerista innoittuneen elokuvatutkija Jukka Sihvosen ja kirjallisuustutkija Hannasofia Hardwickin.

    Kuva: Pekka Tynell / Yle

  • Zadie Smith on maailman arvostetuimpia nykykirjailijoita. Millainen on hänen tänä vuonna suomennettu romaaninsa Swing Time, ja mitä kummaa sen nimi merkitsee? Lukukokemuksiaan avaavat kirjailija ja Ruskeat tytöt -median päätoimittaja Koko Hubara sekä kirjallisuudentutkija Kaisa Ilmonen. Hubaralla on itsellään samanlainen monikulttuurinen tausta kuin kirjan päähenkilöllä. Näytteet lukee Erja Manto, toimittajana Jani Tanskanen.
    Kuva: Roderick Field

  • Kirjailija Katja Kallion kanssa kävellään pitkin Helsingin kesäisiä katuja kohti keskiyötä. Yöllä kirjoittamisesta, tuttujen katujen ja paikkojen tuomista muistoista, sekä Yön kantaja -romaanin maailmasta kyselee toimittaja Jukka Kuosmanen.
    Lukijana Anu Heikinen.
    Kuva:Yle

  • Aino Kiven romaani Maailman kaunein tyttö syntyi kirjailijan kateudesta perheellisiä kohtaan. Jenni Linturi puolestaan on kiinnostuneempi Jälleenrakennuksensa henkilöistä kuin teemoista tai aiheista. Miksi kummatkin ovat kirjoittaneet hoitoon päätyvistä ja muutenkin vaikeista sisaruksista? Entä missä ovat kirjallisuuden moraaliset rajat? Kirjailijat Jani Tanskasen vieraina.

    Kuvassa Aino Kivi (kuva Noomi Ljungdell) ja Jenni Linturi (kuva Stefan Bremer)

  • Kirjailija Kjell Westön kanssa kävellään yötä myöten pitkin Helsingin katuja. Kirjailijan nuoruusmuistoista, yöllä kirjoittamisesta, sekä tutuista paikoista ja uuteen romaanin liittyvistä kaduista kyselee toimittaja Jukka Kuosmanen.

    Kuva: Yle

  • Aarresaarella-kesäsarjan viimeisessä osassa mennään Englannin rannikolle Tyrskyrantaan, vanhojen karttojen ja salakuljettajien pariin. Enid Blytonin Seikkailujen saari -teoksen on lukenut näyttelijä Minna Haapkylä. Toimittajana Jukka Kuosmanen.

    Kuva: Yle/Jyrki Valkama

  • Kirjat aikamatkoista ja roboteista eivät ole kirjoja aikamatkoista ja roboteista vaan yhteiskunnallisista ongelmista ja ihmisyyden rajoista. Kirjailijat Johanna Sinisalo ja Anne Leinonen pohtivat, mihin scifiä eli tieteiskirjallisuutta on käytetty, ja nyt ei olla ryppyotsaisia, nyt ei ajatella vain avaruuslentoja ja kuu-ukkeleita. Myös Kalevalassa on scifiä, väittää toimittaja Jani Tanskanen. Näytteet lukee Erja Manto.

  • Kirjakerhon kesäsarja Aarresaarella vie värikkäisiin seikkailuihin maailman merille. Ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Oseanian saaristoon sijoittuvan Hudo Prattin Corto Maltese Etelämerellä -teoksen on lukenut kirjalija Joel Haahtela. Horisonttiin taidesarjakuvan sivuilta katsoo toimittaja Jukka Kuosmanen.

    KUVA: Yle/Jyrki Valkama

  • Aarresaarella-kesäsarjan yhdeksäs osa vie seikkailuihin Alaskan erämaihin. Jack Londonin Erämaan kutsu -romaanin kanssa pitkin Yukon-jokea meloo näyttelijä Laura Malmivaara. Koiran ja suden eroja selvittelee toimittaja Jukka Kuosmanen.

    KUVA: Yle/Jyrki Valkama

  • Aarresaarella-kesäsarjan kahdeksas osa vie western-tunnelmiin Simo Penttilän Punavyö-romaanin Arizonaan. Lännensanakari Punavyön kanssa pitkin aavikkoa ratsastaa uutisankkuri-dekkaristi Matti Rönkä. Tombstonen kaduilta hylsyjä kerää toimittaja Jukka Kuosmanen.

    KUVA: Yle/Jyrki Valkama

  • Robert Louis Stevensonin Aarresaari-klassikkokirjan maisemissa vanhan kartan ja epäilyttävän miehistön kanssa seikkailee päätoimittaja Veera Luoma-aho. Märssykorista kaikkien aikojen merirosvoseikkalua ihmettelee toimittaja Jukka Kuosmanen.

    KUVA: Yle/Jyrki Valkama

  • Aarresaarella-kesäsarjan kuudes osa vie viikinkien matkaan yli tuhannen vuoden taakse aina Välimerelle saakka. Ruotsalaisen kirjalijan Frans Bengtssonin Orm Punainen -klassikkoteoksen on lukenut kirjalija Antti Tuuri. Tähtien avulla yrittää suunnistaa toimittaja Jukka Kuosmanen.

    KUVA: Yle/Jyrki Valkama

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä