Metsäradio

Metsäradio.: Hörtsänän unohdettu arboretum

  • 11 min
  • toistaiseksi

Satavuotias Hörtsänän arboretum Oriveden Onnistaipaleella kuoriutuu vähitellen alkuperäiseen tarkoitukseensa. Vuosikymmenet alue on puskittunut ja villiintynyt ilman hoitoa, mutta nyt hortonomi Esa Kallio perkaa ja kunnostaa aluetta jo toista vuotta. Unelmatyö, totesi Esa Risto Salovaaralle, joka kävi tutustumassa unohdettuun arboretumiin. Kuva: Risto Salovaara / Yle

Lähetykset

  • ke 21.9.2016 20.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Klipit

  • Lokakuiset päivät ovat ulkosaaristossa aina mielenkiintoisia. Usein tuulee, mutta joskus voi olla tyyntäkin. Metsäradiossa vierailtiin Raumanmerellä Kylmäpihlajan majakkasaarella. Juha Laaksosen oppaana ulkoluodolla on raumalainen luontokuvaaja Raimo Sundelin. Miten tuuli majakalla puhaltelee ja onko tyrneissä vielä marjoja?

  • Tällä viikolla ilmestyy Juha Norppa-Taskisen kolmas kirja Saimaasta - Jää hyvin saimaannorppa. Teokseen mahtuu kokonainen elämäntarina harvinaisista saimaannorpista ja niiden kohtaamisista suurilla vesillä. Juha Taskisella on väkevä ote kirjoittamiseen ja tässä huomaa, että kotiseudun vedet ja norppa ovat edelleen sydäntä lähellä. Jää hyvin saimaannorppa on hänen kolmas kirjansa Saimaasta ja ne ovat ilmestyneet noin kymmenen vuoden välein. Neljänkymmenen vuoden aikana talvet ovat muuttuneet, suorastaan hävinneet ja tämä on myös aiheuttanut päänvaivaa saimaanorppien suojelussa. Asko Hauta-aho tapasi tietokirjailija Juha Taskisen Savonlinnassa tämän uuden teoksen tiimoilta ja samalla muisteltiin vuosikymmenien takaista norppahavaintoa, mistä koko matka alkoi. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Lapset eivät vietä tarpeeksi aikaa luonnossa. Tutkijat ovat huolestuneita tästä, koska se voi lisätä lasten allergioita, metsässä on nimittäin paljon allergioilta suojaavia bakteereita ja muita mikrobeja. Mutta nyt tutkijat ovat pistäneet näitä mikrobeja purkkiin, ja niitä voi sivellä vauvan selkään rasvan muodossa. Ympäristöekologi Aki Sinkkonen Helsingin yliopistosta kertoo, mistä kaikki sai alkunsa. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Pitkän linjan luontokuvaaja Hannu Hautala kertoi Metsäradiossa millainen merkitys Koillismaan harjumaisemilla on liikkumisen kannalta ja mitä lintuja harjumaisemissa pesii. Kuusamossa hänen kanssaan retkeili luontotoimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Retkellä tärkeintä ovat tietysti eväät. Tikkupullat ja nokipannukahvit eivät aina riitä, vaan retkenvetäjän on toisinaan loihdittava ruokaa vähän pitemmän kaavan mukaan keskelle metsää. Lappian ammattiopistossa Muoniossa erä- ja luonto-opasopiskelijat harjoittelevat aterioiden valmistamista erätulilla. Toimittajamme Anna-Kaisa Brenner saapui paikalle juuri parahiksi, kun opiskelijat alkoivat kaivaa nuotion alla hautunutta herkkua kuopasta ylös. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Minna Pyykkö tapasi Luukin ulkoilualueella Espoossa Helsingin kaupungin metsäsuunnittelija Markus Holstenin. He juttelivat mm. siitä, miten hankalaa on sovittaa metsien hoitoa puolen miljoonan ihmisen tarpeisiin? Miten paljon taloudellisia paineita Helsingin metsiin liittyy? Entä onko suunnittelua vaikea tehdä kun käsitykset metsistä tuntuvat muuttuvan jatkuvasti? ja kuinka paljon suunnittelijan pitää ajatella suunnitelmissaan tulevia kaupunkilaisia? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metso, hirvi, kettu, tunturisopuli, kärppä, teeri ja metsäjänis. Voiko lintu- ja nisäkäshavaintoja tehdä moottoripyörän selästä? Entä tulevatko erilaiset tuoksut, syksyn maatuvat lehdet, keväiset koivut ja maatalojen sontatunkiot, visiirin alle. Ja millaista on ajella sateella tai helteellä? Metsäradiossa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston puistomestari Tapani Rauhala kertoi millaisia havaintoja on tullut tehtyä moottoripyörällä ajaessa. Pallastunturilla oli luontotoimittaja Juha Laaksonen.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vajaat 40 vuotta sitten nastolalainen insinööri Hannu Maasola patentoi pakkaus- ja pakastusmenetelmän, joka takaa saunavihtojen tuoreuden ja tuoksun kuukausien, jopa vuosien päähän. Metsäradion reportteri Asko Hauta-aho tapasi Finnvihta-yrityksen perustajan Hannu Maasolan Villähteellä ja he keskustelivat laajemminkin saunavihtojen tekemisestä ja niiden säilyttämisestä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • 56 vuotta sitten koko Suomi seurasi sydän syrjällään, kun kadonnutta pikkutyttöä etsittiin päiväkausia Lapissa Enontekiön ja Muonion metsistä. Tästä tapahtumasta sai alkunsa Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa. Se on nykyään 53 järjestön verkosto, joka auttaa viranomaisia kadonneiden ihmisten etsinnöissä ja muissa kriisitilanteissa. Etsinnät ovat erityisen haasteellisia Lapissa, jossa sää ja maasto-olosuhteet ovat suuren osan vuotta hankalat. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi Muoniossa Vapepan paikallistoimikunnan puheenjohtajan Veli-Pekka Kurjen. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Kuusi vuotta sitten Luontokuvauksen käsikirjasta valtion tiedonjulkistamisen palkinnon saanut porilainen valokuvaaja Markku Saiha kertoi Metsäradiossa kuvausfilosofiastaan ja antaa hieman aloitteleville kuvaajille tärkeitä vinkkejä. Juha Laaksonen tapasi Markku Saihan Helsingin keskuspuistossa. Kuva: Markku Saiha

  • Suomen runsaasta kahdesta sadasta kääpälajista yli 40 prosenttia on uhanalaisia. Tämä johtuu pitkälti metsien muuttumisesta. Nuorissa talousmetsissä kääpiä on yleensä vähän, koska niissä ei ole juuri lahoavaa puuta. Viime aikoina lahopuun määrä metsissä on kuitenkin kasvanut jonkin verran niin, että periaatteessa kääville löytyy nykyään yhä enemmän sopivia elinpaikkoja. Ongelmana on kuitenkin, miten uhanalaiset kääpälajit pystyvät levittäytymään uusille alueille. Viimeisenä konstina uhanalaisimpien kääpien kohdalla kokeillaan nyt siirtoistutuksia alueille, joilla niitä on aiemmin ollut. Käynnissä on luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston pilottitutkimus. Minna Pyykkö kävi Luukin ulkoilualueella Espoossa seuraamassa projektia ja juttelemassa käävistä biologi Sonja Sainen kanssa. Siitäkin he puhuvat, että miksi ihmeessä kääpiä tarvitaan metsissä? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Metsäradion henkilökuvassa tavataan susiharrastaja Teppo Hurme. Voiko susia harrastaa ilman, että menee hakemaan havaintoja luontokuvaukseen tarkoitetuista piilokojuista? Siellä ainakin teoriassa se on mahdollista, mutta miten onkaan niiden havaintojen kanssa, jotka ovat ennalta suunnittelemattomia. Tässä kohdassa otetaan mukaan jälki- ja kuulohavainnot ja silloin tilanne hieman helpottuu. Vielä on täysi mysteeri, miten näköhavainto saadaan suden kulkureitin varrelle. Asko Hauta-aho tapasi Teppo Hurmeen Etelä--Savossa Pertunmaalla.
    Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä