Tiedeykkönen

Hoitorobotit tulevat - saammeko parempaa hoitoa?

  • 47 min
  • toistaiseksi

Suomessa väestö vanhenee ja hoitotarve kasvaa. Samalla ikäluokat pienenvät. Olisiko hoitoroboteista apua tähän ongelmaan? Ohjelmassa käydään läpi robotiikan perusteita, millaisia terveydenhuollon tehtäviä ne pystyvät korvaamaan ja kurkistetaan hoitorobotiikan tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavina ovat professori Ville Kyrki, Yliopistonlehtori Mari Kangasniemi, hoitorobotiikan asiantuntija Minna Laine ja myöskin hoitorobotti Zora. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Lähetykset

  • ti 15.11.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian osastolta tutkii sikiöaikaisen kasvuympäristön vaikutuksia yksilön myöhempään kehitykseen. Hänen vetämässään Glaku-tutkimuksessa on jo selvinnyt glykyrritsiinipitoisten tuotteiden kuten lakritsin ja salmiakin haitat sikiön kehitykselle. Monivuotinen Predo-tutkimushanke puolestaan selvittää mm. sitä, miten äidin raskausaikaiset psykologiset tekijät kuten stressi ja masennus voivat vaikuttaa sikiön ja syntyneen lapsen kehitykseen ja vielä myöhemminkin tämän temperamenttiin ja jopa mielenterveyteen. Tutkimustulosten avulla professori Katri Räikkönen haluaa vaikuttaa myös siihen, että odottavat äidit saisivat ajoissa apua masennukseensa.
    Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka äidit ovat pitäneet huolta omasta ja sikiön raskaudenaikasesta hyvinvoinnista.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Shutterstock

  • Matematiikassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, joita tutkijat ovat pähkäilleet jo vuosikymmeniä. Seitsemän niistä tunnetaan nykyisin Millenium-ongelmina, joiden ratkaisijoille on luvattu miljoonan dollarin palkkiot.

    Millaisia nämä matematiikan suuret ongelmat oikein ovat - ja miksi niiden ratkaiseminen on niin vaikeaa? Mitä hyötyä ratkaisuista on? Näihin kysymyksiin vastaa Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salo. Kuulemme myös tarinan Grigori Perelmanista, joka vuonna 2002 ratkaisi ensimmäisenä yhden Millenium-ongelmista, mutta ei huolinut rahapalkintoa.

    Salo itse tutkii inversio-ongelmia, joiden selvittäminen auttaa parantamaan lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä. Kuuma aihe tutkimusalalla on Harry Potterista tuttujen näkymättömyysviittojen kehittäminen. Näyttäisi siltä, että se voi jonain päivänä olla mahdollista.
    Ohjelmassa tutustutaan myös matemaatikon arkeen ja murretaan stereotypioita. Toimittajana on Mari Heikkilä.

    Kuva: Mari Heikkilä

  • Tulevaisuudessa algoritmit voivat laskea lääkkeen aloitusannoksen. Matemaattinen malli ottaa huomioon ihmisen geenit, sukupuolen, iän, koon ja muutamat muut yksilötekijät, ja laskee tietojen perusteella sopivan lääkkeen ja alkuannostuksen. Muutamia yleisiä lääkkeitä varten on jo laskentamallit ja lisää on tulossa, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.

    Ihmisen vierasaineaineenvaihdunnan mallintamista voi verrata ilmastomalleihin. Laskentamallien kehittäminen vaatii pohjaksi dataa mm. geenitietoa. Farmakogenetiikka selvittää geenien vaikutusta siihen, miten lääkkeet meissä vaikuttavat, ja matemaattiset mallit laskevat tietomassojen perusteella sen, mikä lääke todennäköisimmin sopii itse kullekin. Tämä tieto ei kuitenkaan ole sataprosenttisen varmaa, koska mm. ympäristötekijät voivat muuttaa geenien toimintaa just nyt, ja huomenna uudelleen.

    Lääkkeitä ja niiden yksilöllisiä vaikutuksia puivat Leena Mattila ja farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta.

    Kuva: Shutterstock

  • Kvanttiteknologian perustana ovat kvanttimekaniikan ilmiöt ja tarkoitus on kehittää uusia kvanttilaitteita. Alan kehitystä vauhdittaa kvanttitietokoneen kehittäminen. Aalto-yliopistossa kehitetään kvanttijäähdytintä, fotoni-ilmaisinta ja kvanttitasoista lämpövoimakonetta. Suomen Akatemia rahoittaa kvanttiteknologian huippuyksikköä vuosille 2018-2025. Tätä yksikköä johtaa haasteltavana oleva professori Jukka Pekola Aalto-yliopistosta.
    Luonnon otukset valmistavat suojakseen panssareita ja kilpiä, ja hämähäkki kutoo erinomaisen vahvaa seittiä. Tällaisista luonnon materiaaleista tutkijat ottavat oppia kehitellessään uusia materiaaleja. Puhutaan biomimeettisistä eli luontoa jäljittelevistä aineista. Näitä tutkii Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala, joka kertoo kiehtovista luonnon ratkaisuista. Mukana on myös nanoselluloosa, jota Suomessa on ahkerasti tutkittu. Olli Ikkala johtaa biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikköä Aalto-yliopistossa.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Aalto-yliopiston laitteista Micronovassa/Sisko Loikkanen

  • Miksi meikäläisten kalliitta lääkkeitä tutkitaan kehittyvissä maissa, missä vain harvoilla on niihin varaa? Mitä tekemistä USAn vankiloilla ja natsien keskitysleireillä on nykykäytännön kanssa? Sosiologit tutkivat nykyään myös lääketutkimuksia. Tällä kertaa sitä, miten eksoottinen suomalaisvetoinen ripulirokotetutkimus eroaa tavanomaisista kuvioista Aasiassa ja Afrikassa.
    Näihin sekä muihin lääke- ja rokotetutkimuksiin liittyviin kysymyksiin saadaan vastaukset Tiedeykkösessä. Leena Mattila tavoitti ripulirokotetutkimusta vetävän professori Anu Kanteleen Beninistä, Länsi-Afrikasta ja lääketutkimuksia tutkivan sosiologin Salla Sariolan yliopiston kirjastosta.

    Kuva: chuttersnap/Unsplash

  • Mikä on tutkimusnäyttö asioista, joilla voi vaikuttaa kokemaansa onnellisuuteen? Auttavatko ystävällisyys, anteeksianto ja kiitollisuus hyvän elämän tavoittelussa? Ja kun näitä hyveitä tulisi tehdä niiden itsensä vuoksi eikä oman onnellisuuden lisäämiseksi, muistuttaa psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Hän puhuu sydämen sivistyksestä, hyväntahtoisuudesta muita ihmisiä kohtaan.

    Mikä on persoonallisuuspiirteiden rooli ihmisen koetussa onnellisuudessa? Onko uutta etsivä seikkailija onnellisempi kuin tuttuun ja turvalliseen pitäytyvä kanssatoveri? Entä kuinka vastoinkäymiset vaikuttavat? Mikä on sattuman rooli?

    Tampereen yliopiston entinen psykologian professori Markku Ojanen kiinnostui jo 1970-luvulla ihmisten vahvuuksista eikä niinkään heikkouksista ja vioista, joita sen ajan psykologia oli tulvillaan. Positiivisen psykologian gurujen mukaan onnellisilta ihmisiltä voi oppia sellaista, joka auttaa vaikkapa masentuneita, sanoo Ojanen.

    Toimittaja Teija Peltoniemi.

    Kuva: Jorigė Kuzmaitė/Unsplash

  • Kun maapallo lämpenee, Suomen talvet muuttuvat: pilvisyys lisääntyy ja lumipeite vähenee, kertovat ilmastomallit. Odotettavissa on entistä synkempiä ja pimeämpiä talvia, mikä puolestaan lisää ihmisten saamia kaamosoireita. Herkut maistuvat, väsymys painaa, ja toimintatarmo laskee. Mikä silloin neuvoksi?

    Toisaalta – kun ilmastonmuutoksesta on kyse – ennusteisiin liittyy omat kommervenkkinsä. Talvet eivät, ainakaan ihan heti, ehkä ole aivan menetettyjä. Arktisen alueen muutokset saattavat välillä myös tuottaa meille hyvinkin kuulaita pakkasjaksoja, pohtivat tutkijat.

    Ohjelmassa haastateltavina ovat tutkija Kimmo Ruosteenoja, meteorologi Pauli Jokinen ja tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ilmastotoimittaja Pasi Toiviainen raportoi.

    Kuva: Shutterstock

  • Suomen kielen uudet sanat ja sanomisen tavat - eli kuinka Suomessa puhutaan tänään. Mikään elävä kieli ei ole valmis, vaan uudistuu ja mukautuu puhujien ja ajan ilmiöiden mukana. Kuinka uudissanat syntyvät ja kielenkäyttö muuttuu, ja millaisia sanoja suomen kieleen on yleistynyt esimerkiksi tänä vuonna?
    Haastateltavana ovat suomen nykykielen asiantuntija Riitta Eronen Kotimaisten kielten keskuksesta sekä nuorten puheen variaatioita monikielisessä ympäristössä tutkiva sosiolingvisti Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Sanoja Kotuksen uudissanataululla marraskuussa 2017 / Jaana Sormunen/Yle

  • Professori Karri Muinosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta kehittää sirontaan perustuvia mittaus- ja laskentamenetelmiä, joiden avulla asteroidien ja aurinkokunnan pienkappaleiden pintojen aineet saadaan selville. Muinonen on löytänyt uusia numeerisia menetelmiä erittäin hankalan sirontailmiön hallintaan. Ryhmässä on kehitetty myös ainoalaatuinen mittauslaitteisto, jossa näyte mittauksen aikana levitoi eli lentää paikallaan ilmassa ultraäänen avulla.
    Muinosen ryhmän menetelmistä on hyötyä, mikäli kaivostoimintaa lähdetään suunnittelemaan lähiavaruuden pienkappaleille.
    Haastateltavana ovat professori Karri Muinonen, tutkimusavustaja Petteri Helander, tutkija Göran Maconi ja yliopistotutkija Antti Penttilä Helsingin yliopistosta.
    Ohjelman loppupuolella professori Markku Poutanen kertoo vinkit joulukuun tähtitaivaan tutkailuun. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuvassa sironnan mittauslaite, jossa levitoidaan näytettä ultraäänellä/kuva Sisko Loikkanen.

  • Ahdistaako sinua maailman ympäristön tila? Huolettaako tulevaisuus? Jos vastasit ’kyllä’, kärsit mitä ilmeisimmin jonkin tasoisesta ympäristöahdistuksesta. Jos taas vastasit ’ei’ tai ’ei mitenkään erityisesti’, saatat kärsiä siitä silti, sillä yllättävän moni kantaa ahdistusta piilevästi. Näin sanoo tänä syksynä tietokirjan ’Päin helvettiä? – Ympäristöahdistus ja toivo’ (Kirjapaja) kirjoittanut ympäristötutkija Panu Pihkala. Hänen mukaansa ympäristöahdistus on syytä kohdata ja käsitellä.

    Saatuaan oman ’Päin helvettiä?’ -kirjansa valmiiksi Pihkala otti yhteyttä Tiedeykkösen toimittaja Pasi Toiviaiseen, joka on kuvaillut omia ympäristöangstejaan taannoisessa kirjassaan ’Ilmastonmuutos. Nyt.’ (2007). Ohjelmassa nämä kaksi ympäristöahdistuskirjailijaa kohtaavat.

    Kuva: Shutterstock

  • Jos kävely kulkee liukkaasti, sitä sujuvammin elo taittuu. Kävelynopeus ennustaakin tulevaa sairastavuutta. Pohjelihaksen kunto on avainasemassa. Iän myötä lihaksesta katoaa voimaa ja tehon tuottoa, joten lihaksen treenaaminen ja voiman ylläpitäminen on tärkeää. Vahva pohjelihas auttaa pitämään tasapainoa ja kaatumisiakin tulee vähemmän.
    Mitä pohjelihakselle tapahtuu ikääntyessä? Asiaa on tutkinut väitöstyössään Lauri Stenroth Jyväskylän yliopistossa.

    Pohjelihakseen kiinnittyvä akillesjänne on puolestaan kehon vahvin jänne. Se kestää hetkellisesti pienen auton verran kuormaa. Tämä ns. kantajänne eli akilleen kantapää pitää huolen työnnöstä, kun askelletaan juoksussa tai kävelyssä. Kinesiologian professori Taija Juutinen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut akillesjänteen anatomiaa ja toimintaa. Miten pohjelihakset oikein yhdistyvät yhdeksi akillesjänteeksi? Mitä tietoa uusimmat jännetutkimukset ovat tuoneet? Juutisen ja Stenrothin tutkimuksia kommentoi kliinisen biomekaniikan tutkija Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    KUVATEKSTI: Akillesjännettä ja pohjelihaksen toimintaa tutkitaan Jyväskylän yliopiston biomekaniikan laboratoriossa. Luustolihasten sähköistä toimintaa mitataan elektromyografialla. Ultraäänikuvantaminen ja liikeanalyysi tuovat lisää tietoa. Kuva: Taija Juutinen Jyväskylän yliopisto.

  • Erilaiset älyrannekkeet ja terveyssovellukset kasvattavat suosiotaan. Älypuhelimiin on saatavilla tuhansia sovelluksia, jotka lupaavat auttavansa esimerkiksi painonhallinnassa, mielialan parantamisessa ja stressin mittaamisessa. Uusia sovelluksia syntyy kuitenkin niin nopeasti, että harvalla niistä on taustallaan vankkaa tieteellistä tutkimusta.

    Sosiaalipsykologi Ari Haukkala on tutkinut terveyden edistämiseen vaikuttavia psykofyysisiä tekijöitä. Helsingin yliopistossa työskentelevän Haukkalan mukaan vielä tällä hetkellä monet aktiivisuusmittarit ja terveyssovellukset ovat hauskoja treenikavereita, mutta eivät ole kansanterveyden kannalta merkittäviä.

    Teknologiaan erikoistunut antropologi Minna Ruckenstein puolestaan arvioi, että digitaaliset mittarit tulevat lähivuosina mullistamaan terveydenhuollon. Jo nyt geenitestejä tilataan ulkomailta innokkaasti, mutta mikä on seuraava itsensä mittaamisen villitys?

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä