Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

Napoleon – pieni suuri mies

  • 28 min
  • toistaiseksi

Sirpaloitunut Eurooppa tarjosi Napoleon Bonapartelle oivan tilaisuuden valloittaa ja yhdistää maanosaa, kertoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Valistuksen ja vallankumouksen hengessä Napoleon myös edisti yhteistä hyvää muun muassa uudistamalla lainsäädäntöä ja koulujärjestelmää sekä rakentamalla sairaaloita.

Professori Kolben mukaan Napoleon on osa Euroopan vahvaa historiallista itseymmärrystä. Napoleonin kautta voimme yhä pohtia, mikä eurooppalaisuudessa on olennaista, mikä paikallisuudessa on tärkeää, ja miten näiden asioiden välillä voidaan käydä vuorovaikutusta.

Toimittajana on Salme Unkuri.

Kuva: Yle/Kuvapalvelu
Maalaus: Montfort. Napoleon jättää jäähyväiset kaartilleen Fontainebleaun linnan hovissa.

Lähetykset

  • la 15.10.2016 12.12 • Yle Puhe

Jaksot

  • Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta.

    Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen taiteeseen vuosisatojen ajan, mutta professori Lukkarisen mukaan taiteessa on aina esiintynyt samanaikaisesti erilaisia tyylejä ja ilmiöitä. Toisaalta esimerkiksi täysrenessanssin kuvataiteessa on kysymys hyvin italialaisesta ilmiöstä, muutaman miestaiteilijan aikaansaannoksista keskeisissä Italian kaupungeissa 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Tiina Jutila/Yle

  • Englantilaisen matemaatikon Lewis Carrollin kirja "Liisan seikkailut ihmemaassa" on lastenkirjallisuuden kuolematon klassikko ja yksi kirjallisuushistorian siteeratuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Ilmestyessään vuonna 1865 se parodioi ajan kulttuuria ja lastenkirjallisuutta, jossa lapsille haluttiin antaa opetuksia sormi pystyssä.

    Filosofian tohtori Sakari Katajamäki kertoo, että Liisan seikkailut ihmemaassa edustaa nonsense-kirjallisuutta, jossa rikotaan sääntöjä tai leikitään niillä, sekä tasapainoillaan merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden välillä. Liisa seikkailee maan alla unenomaisessa maailmassa ja kohtaa erikoisia hahmoja ja tilanteita, mikä tarjoaa rajattomat mahdollisuudet tehdä tulkintoja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: wordyenglish.com
    John Tennielin kuvitusta Lewis Carrollin teoksessa Liisan seikkailut ihmemaassa,1865.

  • Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

    Nykyään länsimainen taidemusiikki yhdistetään usein klassiseen musiikkiin, josta alettiin puhua vasta 1800-luvulla, kun kuolleet säveltäjänerot Bachista Beethoveniin tulivat Euroopassa tärkeiksi. Samaan aikaan sinfoniaorkestereiden ja oopperan vakavoitumisen vastapainoksi syntyi länsimainen viihdeteollisuus, joka valloitti koko maailman.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Arja Lento/Yle
    Nuottikirjoitusta.

    Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä -sarja on kesätauolla, mutta jatkuu taas syksyllä.

  • Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten.

    Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat paremmin omaan aikaan. Renessanssi korosti oikeaoppisuutta rakennusten muotoilussa, jotta ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan. Samaan tapaan satoja vuosia myöhemmin modernismi on etsinyt asioiden ydintä pyrkimällä eroon turhasta. Toisaalta teollistuminen sekä tieteen ja tekniikan kehitys loivat aivan uudenlaiset edellytykset 1900-luvun rakentamiselle.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle
    La Maison Carrée, Rooman aikainen temppeli, Nîmes, Etelä-Ranska.

  • Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius.

    Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta. Myös sensuuria on monenlaista. Tänä päivänä Neuvosen mielestä suurin uhka sananvapaudelle on niin sanottu hiljennysvaikutus, jota tapahtuu, kun seuraukset julkaisusta ovat niin epätoivottavia, että on helpompi vaieta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle/Kalle Kultala
    Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa.

  • Idea kollektiivisesta turvallisuudesta synnytti Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Kansainliitto onnistui ratkaisemaan muun muassa pakolaiskysymyksen sekä Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaan asemasta, mutta liitto menetti merkityksensä jo ennen toisen maailmansodan syttymistä.

    Myös Kansainliiton seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat on saanut osakseen arvostelua. Visurin mukaan YK:n suurin merkitys on siinä, että järjestö antaa kansainväliselle toiminnalle normeja, vaikka niitä välillä rikotaankin. Lisäksi toiminnassaan ovat onnistuneet hyvin YK:n eri alajärjestöt kuten esimerkiksi pakolaisjärjestö UNHCR sekä rauhanturvatoiminta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Hannu Hellstén/Yle
    Yhdistyneiden kansakuntien päämaja Manhattanilla New Yorkissa.

  • Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla.

    Kylmässä sodassa oli useita eri konfliktitasoja, kertoo poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta. Sotilaallis- ja turvallisuuspoliittisen tason lisäksi maailma oli jakautunut talousjärjestelmien ja poliittisten järjestelmien perusteella, ja eri tasoilla rajat maailmassa menivät eri tavoin. Toisaalta myös puolueettomuus oli mahdollista.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Helena Myllykoski/Yle
    Osa jäljellä olevaa Berliinin muuria Kreutzbergin kaupunginosassa, 2011.

  • Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta.

    Toisen maailmansodan kauheuksia ovat myös holokausti, Leningradin saarto, Stalingradin taistelut sekä Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit. Itse sodan syttyminen vuonna 1939 ei ollut yllätys, sillä Saksassa vuonna 1933 valtaan noussut Adolf Hitler oli alkanut varustaa Saksaa uudelleen, mistä ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot huolestuivat.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: SDASM Archives
    Toinen maailmansota, 1939-1945.

  • Vuosisadanvaihteen “La Belle Epoque” - “kaunis aika” päättyi Euroopassa, kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914. Itse sota syttyi kuin vahingossa, kun Itävalta-Unkarin kruununperillinen Ferdinand puolisoineen salamurhattiin Sarajevossa. Asetelma oli kuitenkin valmis suursodalle, sillä Euroopassa oli alkanut muodostua suurvaltojen liittoumia.

    Sodan alkaessa uskottiin, että tämä “suuri sota” olisi sota, joka lopettaa kaikki sodat, mutta Versailles´n rauhansopimus kylvi jo uuden sodan siemenen Eurooppaan, kertoo emeritusprofessori Seppo Hentilä. Noin 16 miljoonaa kuolonuhria vaatineen sodan tuhot olivat valtavat uuden tekniikan takia, ja myös siviilit joutuivat sodan jalkoihin ensimmäistä kertaa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Mitchell Library, State Library of New South Wales
    Miehiä juoksuhaudassa kapteeni F. Hurleyn kuvaamana, 1917-1918.

  • Siirtolaisia ja pakolaisia koskevat kysymykset puhuttavat nyt paljon, mutta ihmiset ovat aina siirtyneet paikasta toiseen paremman elämän toivossa. Aikaisemmin eurooppalaiset lähtivät sankoin joukoin asuttamaan Amerikan mannerta ja Australiaa, nyt Eurooppa on maahanmuuton kohde.

    Pakolaispolitiikan suuntaviivat muotoutuivat toisen maailmansodan kokemusten jälkeen, kun maailmassa oli paljon pakolaisia. Ihmisille haluttiin jonkinlainen suoja vastaavanlaisten tilanteiden varalle, kertoo sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti Minna Säävälä. Taustalla oli myös Ranskan vallankumouksen ajoilta peräisin oleva ajatus yksilön oikeuksista, muun muassa uskonnonvapaudesta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Bain News Service/The Library Congress
    Puolalaisia pakolaisia ensimmäisen maailmansodan aikana, 1914-1918.

  • Britanniasta 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous synnytti muun muassa työväestön, nykyaikaisen kapitalismin ja talouskasvun, joka on jatkunut näihin päiviin asti, kertoo taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta. Lisäksi Pohjois-Amerikan talous yhdentyi osaksi Eurooppa- keskeistä maailmantaloutta.

    Samaan aikaan ihmiset alkoivat tehdä entistä enemmän työtä ja heistä tuli osa tuotantokoneistoa. Teollisen vallankumouksen aiheuttamat mullistukset ihmisten elämässä muistuttavat tämän päivän työelämän muutoksia siinä mielessä, että myös tuolloin osa ammateista katosi kokonaan ja toisaalta syntyi uusia ammatteja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The U.S. National Archives
    Valokuvaaja Lewis Hine
    Tekstiilityöntekijä Whitnelin puuvillatehtaassa Pohjois-Carolinassa, 1908.

  • Kolonialismi alkoi 1500-luvulla, kun maailma jaettiin löytöretkien jälkeen Espanjan ja Portugalin kesken. Kolonialismin toinen vaihe alkoi 1800-luvun lopulla eikä se ole ehkä vieläkään päättynyt, sanoo yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin yliopistosta.

    Kolonialismia on ollut monenlaista ja sitä ovat harjoittaneet niin yksilöt, kauppakomppaniat kuin valtiotkin. Siirtomaiden luonnonvarojen hyödyntämisen lisäksi alueita haluttiin asuttaa oman maan kansalaisilla ja luoda uusia Euroopan kaltaisia alueita. Seuraukset olivat tuhoisia, kun eurooppalaiset katsoivat tehtäväkseen sivistää muuta maailmaa viemällä siirtomaihin oman uskontonsa, tapakulttuurit ja moraalikäsitykset.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The British Library
    Piirros Robert Brownin teoksessa The Story of Africa and its Explorers, 1892.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä