Dearvva! Tiörv! Tierva!

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii. Yle Sääʹm jeäʹǩǩääpeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle. Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
Yle Sääʹm jeäʹǩǩääpeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Jaksot

  • Sámirääđï ornij kuullâčuákkim jieŋâmeerâ ryevdirađe vuáváámij ohtâvuođâst, Anarist. Nuorâ puásuitipšoo Anni Saara Aikio muštâlij sahâvuárustis suu paloin ryevdiraađeest.
    Oulu pispekode pispe Samuel Salmi tuálá sämikuávlu majemuu pispemeesu pasepeeivi 23.9. Aanaar kirhoost. Salmi jaska pispevirgeest skammâmáánust.
    Hans Ravna Pieski já Arto Ahlakorpi muštâl mant Nelgipeeivi ruttâčuággim luhostuvá Ucjuuvâst.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Neljddpeiʹvv Tiõrv! vuõlttõõzzast mainstep Yle Sääʹmjânnam ođđ tuåimmlõõnjid, sääʹmkulttuur neätteʹllooppâst da Aanar vuuʹvd saaʹmpaap tuâjast.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Studiokyessin Tiina Sanila Aikio, Arktalaš parlamentihkkáriid čoahkkanemis, mii nuuvâi onne Anaris já Amoc, uđđâ pittá almostuvvoo.
    Neeta Jääskö muštâl Onni-pojan talviseikkaulu kirjeest.Taažâ áigu lopâttiđ kirjeráájubussi, vaikuttâsah tobdojeh meid Suomâst. Studiost Anja Kaarret

  • Pänituoddâr paalgâs puásuitipšoo Petri Mattus lii uáinâm maht šoŋŋâ Säämist lieggân. Muádlov ihheed tassaaš täälvih lijjii kuhebeh.
    Meteorologisij lágáduv hovdâ Juhani Damski iätá, ete tieđâ kolgâččij väldiđ pyerebeht anon šoŋŋâdâhnubástus reagistemân
    Sämirääđi taam ive kirjálâšvuođâpalhâšume vuáittá Luobâl-Jovsset Rauni, Rauni Manninen kirjijn "Áhčči min".
    Anarist aalgij moonnâm oholoopâst várdám iskâdem. Nelji anarâš párnáá lijjii mieldi taan historjálâš tábáhtusâst.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Vuigen: Šallošit ahte Prográmmas namuhuvvo áiggis 51:30 boastut Leif Halonen rohkkin. Leif Halonen eallá ja orru Stavangeris, Norggas. 13. Árktalaš parlamentarihkkáriid konfereansa lágiduvvo Anáris 16.-19.9.2018. Konferánssa fáddá lea birgenláhki, ealáhusdoaimma servodatovddasvástádus, dálkkádatrievdamat ja digitála čovdosat Arktisii. Konferánsa, mii lágiduvvo juohke nuppi jagi, mearrida loahppacealkámuša mii sáddejuvvo ráđđehusaide ja parlameanttaide arktalaš ovttasbarggus. Sámit leat leamašan mielde dán barggus álggu rájes. Sámiráđđi ja vihtta eará álgoálbmotráđi leat bistevaš lahttut Arktalas ráđis, muhto stáhtain lea mearridanváldi. Movt lea Sámiid váikkuhanváldi ja mán dehálaš lea Árktalaš ráđi doaibma álgoálbmogiidda? Sáddagis ságastallamin Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddji Per-Olof Nutti, Sámiráđi várreságadoalli Áslat Holmberg ja Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
    Vuosttaš parlamentarihkáriid konfereansa dollojuvvoi Reykjavihkas, Islánddas jagis 1993. Suomas čoahkkin lágiduvvo dál nuppi háve ja vuosttaš geardde Anáris. Studios Aslak Paltto.

  • Maailm vijđosâš čurgimpeivi lii 15.9. Muotkatuoddârân láá puáttâm 47 uápped Suomâst, Saksast já Itävaltast čurgiđ meeci. Toimâtteijee Ritva Torikka savâstâl uásálisteigijn pääihi alne.
    Sämitige já Ucjuuvâ kieldâ ohtsâš haavâst lii ulmen máttááttiđ sämikielâid vuáđuškovlâlijd Sämikuávlu ulguubeln. Vuolgâttâsâst mieldi proojeekthovdâ Eila Tapiola, proojeektkoordinaattor Arla Magga já anarâškielâ káidusmáttáátteijee Teija Linnanmäki.
    Studiost Mikkâl Morottaja

  • Neljdpeeiʹv Tiõrv! vuõlttõõzzâst mainstep säähharšhok, jieʹllikaart da kåʹllkuäivvmuužž piʹrr. Mieʹldd lij Katja Gauriloff da Sarita Kämäräinen.

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Saara Seipiharju muštâl Sukkâršokkist mii Oulun kulloo. Neeta Jääskö muštâl Sämitigge anarâš ráđádâllâmkodest. Souvarij 40-ive juhlekonsert Anarist.
    Studiost Anja Kaarret

  • Aanaarlâš Mikkel Näkkäläjärvi almottij moonnâm ohhoost, et sun vuálgá iävtukkâssân Euroopa parlamentin.
    Uđđâ sämitiggelaahâiävtuttâs Suomâst lii tääl monâmin Sämitige tievâsčuákkim kietâtâllâmân čohčâmáánu 24. peeivi já muáddi peeivi tast maŋa staatârääđi kietâtâllâmân. Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut professor Veli-Pekka Lehtola mielâst Sämitige vaaljâluvâttâllâm já toos kyeskee väidimeh láá tuálvum meendu ennuv Sämitige naavcâid. Meid almugijkoskâsâš- já olmoošvuoigâdvuođâi professor Martin Scheinin mielâst epičielgâ laahâ lii kevttum puástud.
    Studiost Mikkâl Morottaja.

  • Jiekŋameara ruovdegeaidnu ja redline proteasttat. Greenpeace ja eará birásorganisašuvnnat dego 350.org ovddidit luonddusuodjaleami ja Sámit, go maiddái eará álgoálbmogat dárbbošit dákkáraš organisašuvnnaid veahki go sámedikki fámut eai oro reahkkámin Stáhta organisašuvnnaid vuostá. vuosttaš 30 minuhttas gulát mo dát ášši lea ovdánan badjelaš jagis. ođđasiid maŋŋá gulát Suoma Lappi lihttu eanangotti jođiheaddji Mika Riipi ja su kommeanttaid, mo dát vejolaš ruovdegeaidnu-ášši boahta ovdánit. Sáddagis mielde maiddá Suoma sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila - Aikio kommenteremin ruovdegeaidnu-prošeavtta ja eanagotteláva ja sámedikki váikkuhanvejolašvuođaid. Laila Susanne Vars lea lahttu Ovttastuvvon Našuvnnaid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gohcci joavkkus , EMRIP:as. Vars suokkardallá vuoigatvuođaid ja juohke olbmo sierra rivttiid, go maiddái čilge duogáža ahte gosa jávkkai Gáldu ja mo váikkuhii go fárrejedje Norgga našuvnnalaš olmmošvuoigatvuođa ásahussii. Ságaid čohkkii Aslak Paltto. doaimmaheaddjit arkiiva-ságain: Linda Tammela, Jouni Aikio, Inger Elle Suoninen, Kaisa Aikio.

  • Sisâminister Kai Mykkänen kollij Hettaast. Iänuduv kieldâhaldâttâs saavâjođetteijee Elli-Marja Kultima já kieldâ stivrâjeessân Pentti Keskitalo muštâlává magareh tobdoh kolliistâlmist paasij.
    Red line –mielâčáittusij uárnejeijee Jenni Laiti muštâl magareh tobdoh mielâčáittusijn lii puáttâm tääl, ko vala muáddi Red line –tábáhtus lii oovtâst

  • Dearvva! Tiõrv! Tiervâ!
    Tän nelljdpei´vv vuõlttõõzzâst kuuliim odd sääʹmǩiõll mättõõđi jurddjid da Keväjäuʹrr odd siõrrâmǩeʹdd pirr.
    Yle Sámi veaigesátta golmma sámegillii.
    Yle Sääʹm jeäʹǩǩääpeeiʹv-vuõlttõs kolmm sääʹmǩiõʹlle.
    Yle Säämi ehidispeivivuolgâttâs kuulmâ sämikielân.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä