Koe uusi yle.fi
Itseoppineet kirjoittajat

Rakkat poikaiset- kirjeitä Kustavista

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kustavilainen laivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina lähettivät kolme poikaansa yliopistoon.1800-luvun puolivälissä ratkaisu oli vähävaraiselle rahvaan perheelle poikkeuksellinen.

Vanhemmat kirjoittivat Helsingissä opiskeleville pojilleen vuosien mittaan kymmeniä kirjeitä. Tohtori Kirsi Keravuori on tutkinut tätä kirjeenvaihtoa väitöskirjassaa. Kirjeet kertovat tarinaa ensimmäisen polven suomenkielisen sivistyneistön synnystä. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

Kuva: Jahnssonien perhearkisto

Lähetykset

  • ma 19.12.2016 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kiertelevä työmies Vilho Itkonen osasi jo ennen monia aikalaisiaan haaveilla itsenäisestä Suomesta. Itkosen kuvitelmissa Suomi oli sosialistinen ihanneyhteiskunta, jossa lakeja säätivät henkisesti pisimmälle ehtineet ihmiset eli tiedemiehet ja taiteilijat.

    1900-luvun alkuvuosina vaikuttanut Itkonen epäonnistui monella tapaa poliittisella ja kirjallisella urallaan ja eikä häntä nykyisin enää juuri historiankirjoissa mainita. Vilho Itkosella itsellään oli kuitenkin vahva tarve jättää omat ajatuksensa jälkipolvien luettavaksi.

    Ohjelmanssa haastateltavina ovat tohtori Kati Mikkola Suomalaisen kirjallisuuden seurasta ja tohtori Antti Kujala. Ohjelman toimittaa Väisänen.

    Kuva: Museovirasto, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19070116_6

  • 1800-luvulla, ennen kansakoulun tuloa, tavalliset ihmiset joutuivat opettelemaan kirjoitustaidon omin neuvoin. Kirkko opetti kyllä lukemaan, mutta kirjoitustaitoa pidettiin rahvaan miehille ja naisille tarpeettomana, jopa vaarallisena. Silti monet opettelivat kirjoittamisen taidon. Näitä kouluja käymättömiä kirjoittajia kutsutaan itseoppineiksi kirjoittajiksi.

    Tyrvääläinen Matti Matinpoika opetteli kirjoittamaan, jotta voisi pitää yhteyttä opiskelmaan lähteneeseen pikkuveljeensä. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

    Kuva: SKS/KIA. Antero Wareliuksen arkisto.

  • Kustavilainen laivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina lähettivät kolme poikaansa yliopistoon.1800-luvun puolivälissä ratkaisu oli vähävaraiselle rahvaan perheelle poikkeuksellinen.

    Vanhemmat kirjoittivat Helsingissä opiskeleville pojilleen vuosien mittaan kymmeniä kirjeitä. Tohtori Kirsi Keravuori on tutkinut tätä kirjeenvaihtoa väitöskirjassaa. Kirjeet kertovat tarinaa ensimmäisen polven suomenkielisen sivistyneistön synnystä. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.

    Kuva: Jahnssonien perhearkisto

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä