Ykkösaamu

Saksa Berliinin tuhoisan iskun jälkeen

  • 50 min
  • toistaiseksi

Eduskunnan syksyä ovat värittäneet lainvalmistelun ongelmat, sote-valmistelu, liikennekaari ja talouden orastavan kasvun tuomat hentoiset odotukset nousun alkamisesta. Miten on mennyt kansanedustajien omasta mielestä? Haastattelussa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Sampo Terho, Perussuomalaisista, Krista Mikkonen Vihreistä ja Antti Kaikkonen Keskustasta. Saksa Berliinin tuhoisan iskun jälkeen. Haastattelussa suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, Ylen aiempi Saksan kirjeenvaihtaja Dan Ekholm ja valtiotieteen tohtori Kimmo Elo Turun yliopistosta. Venäjän ja Turkin suhteet diplomaatin murhan jälkeen. Haastateltavana Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith. Juho Saaren kolumni sosiaali- ja terveyspolitiikan muuttamisesta. Toimittaja Olli Seuri.

Lähetykset

  • ke 21.12.2016 8.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Vaikka Kiinan kiinnostus Suomea kohtaan näyttää suomalaisista isolta, olemme itse asiassa jälkijunassa muihin maihin verrattuna, Näin sanovat Ykkösaamussa vierailleet johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta ja Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta. Professori Nojosen mukaan kiinalaiset virkamiehetkin tulevat nyt Suomeen, koska ovat jo käyneet kaikkialla muualla.

  • Mistä on peräisin poliitikon vaikutusvalta ennen ja nyt? Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta yliopistonlehtori tai  politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

    Hennalan kevät 1918. Tutkija Marjo Liukkonen.

    Miksi Kiina haluaa investoida Suomeen? Johtaja Petri Vuorio, EK  ja proifessori Matti Nojonen, Lapin yliopisto.

    Lehdistön vapaus. Puheenjohtaja Jarmo Mäkelä, Toimittajat ilman rajoja.

    "Rikosmuseo kertoo". Poliisiammattikoulun eläkkeelle jäänyt rehtori Mikko Ylikangas.

    Kolumnistina Roope Mokka. Juontaja Päivi Neitiniemi.

  • Suomessa liikenneturvallisuuden valvonnassa keskitytään liikaa pelkästään nopeusvalvontaan? Onnettomuustutkija, liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo.

    Miksi hoitajien ulosmarssi päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja leikkipuistoista. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

    Pakotetaanko vanhat ihmiset asumaan kotonaan, vaikka laitokseen pääsy olisi parempi hoitomuoto? Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio ja Suomen lähi- ja perushoitajien liiton puheenjohtaja Silja Paavola.

    Fylogeneettinen monimuotoisuus vähenee. Tutkija Matti Häkkilä.

    Tarvitseeko teknolgia sivistystä? Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö.

    Kolumnistina Jukka Relander. Kirkko puhuu kaikesta paitsi uskonnosta.

    Juontaja Nicklas Wanke.

  • Innovaatiopalkinto antibiootteeja korvaavalle rehuaineelle. Hankkijan tutkimus- ja kehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa ja kotieläinten ravitsemustieteiden professori Jarmo Valaja Helsingin yliopistosta.

    Opiskelijat mellakoivat Ranskassa. Anna-Stina Heikkilä.

    Maankäytön valvonta uusissa maakunnissa. Raija-Leena Ojanen, oikeudellinen neuvonantaja, WWF Suomi ja lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, Ympäristöministeriö.

    Kolumnistina Asta Leppä. Suomi muuttuu - lotto ja hiihto loppuvat?

    MOT maanantaina. Skanskan johtajat lahjustuomiolla. Kirsi Skön, Yle.

    Viikon luontoäänenä meriharakka. Juha Laaksonen esittelee. Juontaja Päivi Neitiniemi. 

  • Vielä parin vuoden ajan suurten ikäluokkien kodeissa vietetään 70-vuotisjuhlia. Vaan poissa ovat virkamieslähetystöt kunnanviireineen ja kiikkustuolien kantajat. Nyt vetreänvirkeä sankari lähtee mieluummin sivakoimaan Lapin laduille. Siellä hän hiihdettyään ensin 40 kilometrin Tunturikierroksen osallistuu vielä illalla monotansseihin. Lasiinkaan hän ei sylje, vaan tilaa ravintolassa ystäväporukalle punaviinipullon.

    Kymmenen vuoden kuluttua suuri ikäluokka ei ole enää niin suuri. Se on kutistunut keskikokoisen kohortin mittaan.

    Miten silloin muuttuu perinteinen Suomi-kuva? Suuren ikäluokan Suomi edustaa maatamme myyttisimmillään. Ajatellaan vaikkapa työtä.

    Työ on suomalaisille tärkeä arvo, mutta ajatus elämänmittaisesta virasta valtion leivissä monen eilispäivän duunarin märkä unelma tuntuu nykynuorista lähinnä ahdistavalta. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain kolmasosa oli valmis sitoutumaan saman työnantajan palvelukseen yli viideksi vuodeksi. Palkkakaan ei ole niin tärkeä kuin työn merkityksellisyys, mikä voi suuresta ikäluokasta kuulostaa nirppanokkaiselta.

    Perhe on suomalaisten arvoista yhä kaikkein keskeisin, mutta muutoksia näkyy myös siinä. Avioliiton suosio on ollut jo vuosia laskussa, ja tyllintäyteisiä kirkkohäitä viettää yhä harvempi. Lasten määrä vähenee, eikä perheen perustamista pidetä enää itsestäänselvyytenä. Niinpä suuren ikäluokan herttaiset utelut nuorelta parilta, josko pulla on jo uunissa ja koska saa alkaa virkata vauvantossuja, voivat saada asianosaiset riipivän raivon valtaan.

    Suomalainen unelmien koti on perinteisesti ollut punainen tupa ja perunamaa. Asuntobarometrin mukaan yhä useampi nykynuori haaveksii kuitenkin keskusta-asunnosta kerrostalossa. Kaiken lisäksi saunat ovat katoamassa nykykodeista. Saunan asemesta perheet valitsevat mieluummin kodinhoito- tai vaatehuoneen. Hyvästi siis kello viiden lauantaisauna.

    Luonto pitää myös mainita, onhan suomalaisilla presidentti Sauli Niinistönkin mukaan "merkityksellinen luontosuhde." Toki metsässä käydään, vaan ei enää niinkään hyötymielessä. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan suuri ikäluokka käy marjassa ja sienessä yli kaksi kertaa useammin kuin nuorin polvi, joka ei kykkmisestä juuri perusta. Polkujuokseminen, swimrun ja ultramatkat ovat sen sijaan nuorten aikuisten trendiharrastuksia.

    Suomesta puhutaan myös "lukukansana", mikä pitääkin yhä paikkansa. Mutta lukeminenkin muuttuu, sillä nuoret eivät enää rapistele paperisia sanomalehtiä- kirjojenkin lukemisen kanssa on niin ja näin. Yhtä vähän nuoret tölläävät perinteistä televisiota. Kun Matti Rönkä ilmestyy puoli yhdeksältä kertomaan kehräävällä baritonillaan, miten Venäjä sitä ja USA tätä, möhkösohvalla kököttää todennäköisimmin suuri ikäluokka. Ja siellä se istuu myös, kun ruutuun pärähtää Ruotsi-Suomi -yleisurheilumaaottelu tai Hiihdon Suomen Cupin osakilpailu Vantaan Hakunilassa. Nuoriso katsoo Youtubea ja Netflixiä kun huvittaa- ja silloinkin pääosin viihdettä.

    Tai entäpä 70-luvun saunan jälkeinen lottoarvonta? Tuolloin koko Suomi toljotti kylpytakit päällä hypnoottisesti kieppuvia keltaisia numeropalloja. Nyt lotonkin suosio on hiipumassa, ja sitä pelaavat lähinnä papat.

    Lottoarvonnan jälkeen lähikalliolta alkoi noihin aikoihin myös kantautua örinä ja kilinä. Mutta niin vain tuokin traditionaalinen suomalainen mielenmaisema, kaljapullosta lohjenneet etuhampaat ja lätisevä oksennus lenkkikengille, on auttamatta eilispäivää. Nuorten ryyppääminen ja tupakointi ovat vähentyneet vuosi vuodelta.

    Yhdistysten maanakin Suomi tunnetaan. Mutta missä luuraa työväenyhdistysten ja seurojen tanssilavoja hoitava talkooväki? Sekin tuppaa koostumaan reilu kuusikymppisistä. Nuoremmat mieluummin maksaisivat kuin osallistuisivat vapaaehtoistöihin, jotka tuntuvat pakkomokkapalalta. Talonyhtiön kokouksetkin ovat kärsineet inflaation. Ja ay-liike on yhtä uhanalainen kuin jokiraakku.

    Mutta mistä tässä on lopulta kyse? Rapakon takana yhteiskuntatieteilijä Roger Putnam syytti jo parikymmentä vuotta sitten televisiota siitä, että pelaajat olivat kadonneet keilahalleista. Televisio eristi kansalaiset toisistaan, ja yhteisöllisyys kärsi. Nyt kaikesta voisi syyttää interwebbiä.

    Se vain, että yhteisöllisyyden tarve ei katoa mihinkään, kuten dosentti Antti Kouvo Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa. "Uudet muodot vain korvaavat vanhat."

    Joten miten käy perinteisen suomalaisuuden? Kuoleeko se auttamatta suuren ikäluokan mukana? Jääkö myyttinen Suomi pajatsoineen ja lavatansseineen elämään enää vain Aki Kaurismäen työläistrilogiaan?

    Vuonna 2035 joku kuitenkin keksii myydä retrona kaljanhajuista sienestysretkeä Kouvolaan.

  • Luonnovarojen siunaus ja kirous. Ylijohtaja Anni Huhtala, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. 

    Merkel ja Macron. Suvi Turtiainen, Yle.

    Harkimo - uutta poliittista tyyliä? Yliopistonlehtori Jenni Karimäki, Ville Niinistö (vihr.) ja Ben Zyskowicz (kok.).

    Pankin selvitys. Suomalaiset eivät halua muuttaa. Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen, Nordea.

    Airbnb:tä säänneltävä? Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, toimitusjohtaja Timo Lappi MaRa ja toimitusjohtaja Ohto Pentikäinen, Wehost.

    Blogi Päivi Happonen. Turun puukotus.

    Juontaja Nicklas Wancke.

  • Suomiko haluaa olla tekoälyn kärkimaa maailmassa? Tietokirjailija Antti Merilehto.

    Ulkoasiainvaliokunnan delegaatio Turkissa. Valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.).

    Fortum, Uniper, Nord Stream ja Venäjä. Jean Monet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi sekä Nord Stream 2 -hankkeen Suomen sidosryhmäsuhteista vastaava Minna Sundelin.

    Voitetut tartuntataudit palaavat. Tiedetoimittaja Leena Mattila, Yle.

    Kolumnistina Rysky Riiheläinen. Meillä on Venäjä, muttei Venäjä-politiikkaa.

    Juontaja Päivi Neitiniemi. 

  • Arkadianmäen kirstunvartija. Pertti J. Rosilan muistelmat.

    Kuuba Castrojen jälkeen? Mikael Wigell.

    Ranska EU:n suunnanäyttäjänä. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja Jyväskylän ja Strasbourgin yliopiston professori Niilo Kauppi.

    Lasten lukutaito ja lukemisharrastus. Opettaja Sissi Yli-Hukkala ja kirjailija Juha Itkonen.

    Uusi Bosen-Einsteinin kondensaatti luotu. Siis mitä? Akatemiaproferssori Päivi Törmä.

    Kolumnistina Kari Enqvist. MIstä luonnontieteilijä saa puhua? Juontaja Nicklas Wancke.

  • Entisen FBI-johtaja James Comeyn mustelmat ja Donald Trump? Ulkopoliittisen instituutin tutkija.Ville Sinkkonen.

    Työsopimuslaki uusiksi. Pienten yritysten työntekijöille ja alle 30-vuotiaille huonommat ehdot. PAM:n puheenjohtaja Ann Selin ja työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen yrittäjät.

    Sallitaanko Putinille tähtihetket jalkapallon MM-kisoissa? Kirjailija Lasse Lehtinen.

    Golf-virta oikkuilee. Tutkimusprofessori Jari Haapala, Ilmatieteen laitos.

    Kolumnistina Heli Vaaranen. Hyvinvointiyhteiskunta katoaa epäitsekkäiden sukupolvien myötä.

    Juontaja Päivi Neitiniemi.

  • Vanha kansanusko näyttää löytäneen uutta tilaa kristinuskon katveessa? Emeritus professori Veikko Anttonen ja professori Terhi Utriainen.

    Syyria. Mikko Patokallio, konfliktinratkaisujärjestö CMI.

    Millä perusteella yksityisete sote-keskukset saavat rahoituksensa maakunnilta? Alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

    Barcelonassa suurmielenosoitus katalonialaisten poliittisten vankien vapauttamiseksi. Toimittaja Ismo Nykänen seuraa.

    Kun lataat känykkään sovelluksen tai läppäriin ohjelman, tiedätkö mitä kaikkia oikeuksia annat niille? Asiaa selvittänyt Yle toimittaja Teemu Hallamaa.

    Kolumnistina Heikki Hiilamo. Verolait lobbareiden armoilla.

    Viikon luontoäänenä riekko. Juha Laaksonen esittelee. Juontaja Nicklas Wancke.

  • Vakoilun ja tiedustelun historiaa. Mikko Porvali.

    Pitääkö salasana vaihtaa usein? Petteri Järvinen.  

    Ulkovaltojen kamppailu vallasta Syyriassa. Mika Aaltola ja Jyri Raitasalo.

    EU ja Afrikka. Rilli Lapplainen.

    Suomi 100. Yhteenveto. Pekka Timonen.

    Blogi Sanna Ukkola. Rokotuskriittiset hoitajat - uhka yleiselle terveydelle?

    Juontaja Päivi Neitiniemi.

  • Kehysriihen jälkeen. Pääministeri Juha Sipilä.

    Työmarkkinajohtajat kehysriihestä? Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SY:n työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

    Kapkaupunki varoittava esimerkki. Pula juomavedestä uhkaa monia kaupunkeja maailmassa. Apulaisprofessori Matti Kummu Aalto-ylioistosta.

    Ulkomaalehtikatsaus Espanjasta. Jyrki Palo.

    Kolumnistina Tuija Siltamäki. Näitkö marketissa ihanan naisen? Pidä se omana tietonasi.

    Juontaja Nicklas Wancke.

Klipit

  • Viime päivinä kokoomuksessa on loikittu ulos ja sisään, mikä on kiristänyt hallituskumppaneiden hermoja. Mikä on loikkausten merkitys ja millaista vaikutusvaltaa on hetki kameravalojen loisteessa? Ykkösaamussa yliopistonlehtori Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta ja valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • "Poikkeava kuljettaja aiheuttaa suurimman osan kuolonkolareista - ei ylinopeus", sanoo liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi julkaisi huhtikuun alussa tutkimuksen, jonka mukaan kiinteä kameravalvonta laski ajoneuvojen keskinopeuksia valvotuilla tieosuuksilla. Tutkimuksen perusteella näytti myös siltä, että ajonopeudet laskivat automaattivalvonnan ansiosta jonkin verran myös valvomattomilla teillä. Onnettomuustutkija, liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo sanoo, että Suomessa liikenneturvallisuuden valvonnassa keskitytään liikaa pelkästään nopeusvalvontaan. Ykkösaamussa keskusteluun osallistuu myös poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen. Toimittaja on Nicklas Wancke.
    Kuva: Ismo Pekkarinen/AOP

  • "Mutta katsotaan, ketä muita porukkaan lähtee ja mikä heidän laajempi tavoite on. Poltiikan avaamisen tavoite ja toimintatapojen uudistaminen ovat tärkeitä, ja kaikki liikkeet, jotka ravistelevat puolueita ovat erittäin tervetulleita, sanoo kansanedustaja Ville Niinistö. "Otamme tilanteen vakavasti ja olemme kokoomuksessa huolissamme", tunnustaa kansanedustaja Ben Zyskowicz.
    Kansanedustaja Hjallis Harkimo ilmoitti eilen eroavansa kokoomuksesta. Kertooko tämä enemmän kokoomuksen tilasta vai Harkimosta itsestään? Onko Suomeen syntymässä uusi poliittinen liike? Ykkösaamussa tutkija, yliopistonlehtori Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta Turun yliopistosta sekä kansanedustajat Ville Niinistö vihreistä ja Ben Zyskowicz kokoomuksesta. Keskustelua johdattelee Nicklas Wancke.

  • "Kun lakataan pitämästä huolta, että tauti pysyy poissa, niin takuulla se tulee takaisin. Maailmasta ei ole hävinnyt kuin isorokko, ja sekin erittäin kattavalla rokotuskampanjalla", kertoo tiedetoimittaja Leena Mattila. Mutta miksi vanhat taudit heräävät uudelleen eloon? Päivi Neitiniemi haastattelee.

  • Näyttää siltä kuin jäykiksi moititut työmarkkinat olisivat saaneet oman personal trainerinsa Sipilän hallituksesta, joka pyrkii notkistamaan työmarkkinoita aina kun se vaan on mahdollista. Viimeksi kehysriihessä hallitus päätti siis helpottaa irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä ja sallia alle 30-vuotiaiden, vähintään kolme kuukautta työttömänä olleiden nuorten palkkaamisen pätkätöihin ilman perusteluja. Tavoitteena on lisätä työllisten määrää. Asiasta keskustelevat Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin ja työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Sosiaali- ja terveysuudistuksessa saa vapaasti valita, missä sote-keskuksessa asioi. Sote-keskuksen vastuulle kuuluu pitkälti samoja palveluja, joita nyt saa terveyskeskuks esta.
    Viime päivinä on keskustelu siitä, millä perusteella nämä sote-keskukset saavat rahoituksensa maakunnilta. On puhuttu asiakkaiden eli kansalaisten pisteyttämisestä. Aiheesta keskustelevat maakunta- ja soteuudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä ja Ykkösaamun toimittaja Nicklas Wancke.

  • Viikon takainen Syyrian kaasuisku kiristää suurvaltojen välejä. Uhkailut ovat sinkoilleet Venäjän ja Yhdysvaltain välillä. Ykkösaamussa ssiaa setvivät ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta Instituutista ja yleisen sotataidon sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.
    Kuva: Epa

  • Hallitus jatkaa kehysriihtään, mutta millaisia päätöksiä talouskasvun varmistamiseksi oikein tarvitaan? Ratkaisuja etsitään työllisyyden kohentamiseen ja eriarvoistumisen pysäyttämiseen. Satsauksia on odotettavissa täydennyskoulutukseen ja ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseen. Lisäksi hallitus viilannee myös työttömien aktiivimallia, joka tuli voimaan vuoden alussa. Talousnäkymistä keskustelevat Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja pitkän uran talousasiantuntijana tehnyt valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Ruotsalaislehti Dagens Industri kertoi maaliskuussa, että yhdysvaltalainen verkkokaupan jätti Amazon saapuu Ruotsiin. Amazonilla on suunnitelmissa rakentaa varasto Ruotsiin ja aloittaa pikatoimitukset Suomeen, Ruotsiin sekä Tanskaan. Tällä hetkellä Pohjoismaita lähimpänä oleva Amazonin varasto on Saksassa. Virallista vahvistusta Amazonin saapumisesta ei ole saatu. Kuinka yhdysvaltalaisen verkkokaupan Amazonin tulo Suomen markkinoille voisi uudistaa suomalaisten kulutuskäyttäytymistä? Asiasta keskustelevat professori Lasse Mitronen Aalto-yliopistosta ja Lidlin kaupallinen johtaja Timo Hansio. Toimittaja on Nicklas Wancke.

  • Unkarin pääministerin Viktor Orbánin oikeistopopulistinen Fidesz-puolue on voittanut odotetusti maan eiliset parlamenttivaalit. "Viktor Orbán on pieni mies, jolla on suuri valta. Voimakas tahtopoliitikko, joka ei lainkaan arkaile konflikteja kotimaassa eikä kansainvälisillä areenoilla", kuvailee yliopistonlehtori Heino Nyyssönen.
    "Hän on arvaamaton, hyvä taktikko ja terävä poliitikko. EU:n ja Unkarin kädenvääntö jatkuu".
    Vaalituloksesta ja sen seurauksista kertoo Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Hallitus halusi selventää ja harventaa yritystukiryteikköä ja asetti parlamentaarisen työryhmän asiaa hoitamaan. Näin tehtiin puolisen vuotta sitten ja eilen työryhmän työ päättyi siihen, että yhteistä esitystä karsittavista yritystuista ei löytynyt. Ykkösaamussa asiaa ruotivat työryhmän jäsenet, kansanedustajat Katri Kulmuni keskustasta, Harri Jaskari kokoomuksesta ja Lauri Ihalainen SDP:stä. Toimittaja on Seija Vaaherkumpu.

  • "On irvokasta, että puolet maailma väestöstä ei saa millään tavalla ääntään kuuluviin. Ymmärrystä, että naisten pitäisi olla rauhantyössä mukana on, mutta käytäntöönpano on hankalaa. On jo suuri saavutus, että saadaan riitapukarit saman pöydän ympärille, ja meidän tehtävä on pitää heidät siinä", sanoo CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie. Syyria ja Jemen nousevat ensimmäisenä, kun pohditaan, missä inhimillistä kärsimystä pitäisi kaikin keinoin lievittää. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä