Horisontti

Millainen oli uskontojen uutisvuosi 2016?

  • 43 min
  • toistaiseksi

Mitkä olivat uskontojournalismin kuumimmat, vaikeimmat, kiihdyttävimmät ja viihdyttävimmät puheenaiheet vuonna 2016 mediassa? Mukana keskustelussa Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä, Kanava-lehden vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen sekä media-alan yrittäjä Heikki Hakala.

Horisontissa tavataan myös arkkipiispa Kari Mäkinen, joka luotaa mennyttä vuotta ev.lut kirkon pääpaimenen roolista käsin.Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

Lähetykset

  • su 1.1.2017 12.14 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Nuorilta puuttuvat usein mentorit, jotka kysyisivät heiltä elämän tärkeitä kysymyksiä, kuten kuka olen, minne olen menossa ja mistä unelmoin. Osittain siksi vakava sairastuminen voi laukaista syvän maailmankuvallisen ja uskonnollisen etsinnän.

    Suvi-Maria Saarelainen on haastatellut teologian väitöskirjaansa nuoria aikuisia, jotka ovat sairastaneet syövän. Syöpään sairastuminen nuorella iällä vaikuttaa kokemukseen elämän tasapainosta ja aktivoi uskonnollisuuteen liittyvää pohdintaa. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Kirkolliskokous on kirkon eduskunta. Siellä pidetyt puheenvuorot nostavat perinteisesti kuulijoiden tunteet pintaan, sillä moni argumentoi ja höystää sanottavaansa hengellisin sanankääntein. Pöntössä puhutaan usein synnistä, armosta ja parannuksenteosta. Mutta saako kirkolliskokouksessa saarnata - vai pitääkö nimenomaan? Entä kuka näitä saarnoja kuuntelee ja mihin puheenvuorot lopulta vaikuttavat? Keskustelemassa ovat kirkolliskokousedustajat Jouni Turtiainen, Tuija Kruus sekä Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Avioliittokeskustelun loppua ei näy. Moni kuitenkin yllättyi, kun kirkon perinteistä avioliittokäsitystä kannattava Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen esitti kirkolliskokouksessa kompromissia. Maanantaina Turtiainen esitti, että kirkko voisi sallia omantunnonvapauden niille papeille, jotka haluavat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Tiistaina Turtiainen kuitenkin puhui vain siviiliavioliitosta.

    Turtiaisen kanssa avioliittokompromissista keskiviikkona keskustelivat kirkolliskokousedustajat Tuija Kruus ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Kirkon keskushallinnon rahahanoja kiristetään. Kirkolliskokouksen viimeisenä päivänä nähtiin kirkollisen hallinnon näkökulmasta erikoinen ja jopa dramaattinen näytelmä, kun kirkolliskokouksen talousvaliokunta muokkasi kirkkohallituksen laatiman talousarvion uuteen uskoon. Kirkkohallituksen on tulevaisuudessa tultava toimeen noin 6,5 miljoonaa euroa pienemmillä tuloilla. Pitääkö kirkon keskushallinnon varautua yt-neuvotteluihin? Entä miksi Enonkosken luostariyhteison pikkurahat puhuttivat jättileikkausta enemmän?

    Mitä kirkolliskokouksessa tapahtui? Talousarviokeskustelua kommentoivat talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen sekä Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Toimittajana Samuli Suonpää.

  • Suomessa reformaatiota käsitellään useimmiten luterilaisuuden näkökulmasta. Luterilaisuus on kuitenkin vain pieni osa reformaation perintöä. Kansainvälisesti helluntailaisuus on huomattavasti luterilaisuutta suurempi kirkkokunta.

    Luterilaisessa Suomessa helluntailaisuuskin on maailman luterilaisinta helluntailaisuutta, sanoo helluntaikirkon pastori, teologian tohtori Matti Kankaanniemi. Toimittajana Samuli Suonpää.

  • Tällä viikolla on tullut kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin kerrotaan naulanneen teesinsä Wittenbergin kirkon seinään. Reformaatio järkytti kirkkoa ja yhteiskuntia. Etenkin pohjoismaisen hyvinvointivaltion on sanottu versovan reformaation perinnöstä. Mikä lopulta on luterilaisuuden vaikutus arkeen ja asenteisiin tämän päivän Suomessa?

    Reformaation merkityksestä ovat keskustelemassa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari, sosiaalipsykologi ja arvotutkija Anneli Portman sekä kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara.

    Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • VR:n lipunmyyntiuudistus reformaation merkkivuonna 2017 on kunnianosoitus monille reformaation periaatteille. Sitä voidaan hyvällä syyllä pitää maailman luterilaisimpana uudistuksena. Kolumnistina on kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine.

  • 400 seurakunnan taloushallinto on keskitetty Kipaan eli uuteen Kirkon palvelukeskukseen. Kipan oli tarkoitus säästää kustannuksissa ja vapauttaa papit ja diakonit hengelliseen työhön. Nyt seurakuntien talouspäälliköt uskovat kustannusten vain kasvaneen. Kirkkoherrojen mukaan hengellisen työn tekijät käyttävät aikaansa liikaa hallintohommiin.

    65 kirkkoherraa ja talouspäällikköä purki pettymyksensä kannanottoon, jossa vaaditaan tilanteen korjaamista. Mikä on tilanne ja miten se korjataan? Entä jos kyseessä onkin seurakuntien muutosvastarinta? Keskustelemassa ovat Kirkon palvelukeskuksen johtaja Sami Savilaakso, piispa Björn Vikström sekä kirkolliskokousedustaja Sami Ojala. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Teologian maisteri Tuomas Hurme hakee ensimmäistä papinpaikkaansa. Espoon seurakuntayhtymän johtavan sairaalapastorin virkaa Hurme ei kuitenkaan rohjennut hakea, joten työvoimaviranomaiset määräsivät hänen työttömyysturvansa katkaistavaksi.

    Tuomas Hurmeen sekä asiantuntija Vesa Engströmin Kirkon akateemisista tapasi toimittaja Samuli Suonpää.

  • Ihmismieli on haavoittuvaisempi kuin uskommekaan. Psykiatri, tietokirjailija Juhani Mattilan mukaan monen ihmisen pahan olon taustalla ovat käsittelemättömät nöyryytyksen kokemukset. Nöyryytys on puolestaan kokemus siitä, että ihminen menettää arvokkuutensa.

    Viime viikkoina on julkisuudessa puhuttu paljon seksuaalisesta häirinnästä, joka on syvällä tavalla toista nöyryyttävää käytöstä. Mitä Juhani Mattila ajattelee #metoo -somekampanjasta, joka toi seksuaalisen häirinnän näkyviin? Mihin suuntaan suomalainen yhteiskunta liikkuu, toista kunnioittavampaan vai toista nöyryyttävämpään suuntaan?

    Juhani Mattilan tuore kirja on nimeltään "Nöyryytys". Anna Patronen tapasi Mattilan Helsingin kirjamessuilla.

  • Kirkkohistoria on yleensä miesten historiaa. Teologian tohtori Kaisa Pihlava kertoo kuitenkin kirjassaan Forgotten women leaders, että naisten merkitys kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina oli kuitenkin paljon uskottua suurempi. Varhaiset kristityt kokoontuivat kodeissa ja siksi kodeissa myös päätettiin, kuka kristinuskoa pääsee julistamaan.

    Kaisa Pihlavaa haastattelee Samuli Suonpää.

  • Onko kuolemattomuus mahdollista? Eliniän odote kasvaa länsimaissa. Lapsemme elävät satavuotiaiksi, ja jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että kohta meidän on mahdollista elää jopa tuhatvuotiaaksi. Miksi kuolemattomuutta tavoittelevat sekä tiede että uskonnot? Missä menevät tieteen eettiset rajat? Entä tarvitseeko elämä kuoleman ollakseen merkityksellistä? Keskustelemassa ovat kehitysbiologian professori Seppo Vainio ja uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström. Keskustelu on uusinta marraskuulta 2016. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola.

Klipit

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä