Koe uusi yle.fi
Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä

C.G. Jung ja kollektiivinen alitajunta

  • 29 min
  • toistaiseksi

Sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung tunnetaan analyyttisen psykologian perustajana. Jung oli Sigmund Freudin kollega, josta Freud toivoi työnsä jatkajaa, mutta heidän yhteistyönsä päättyi välirikkoon. Tästä alkoivat psykoterapia-alan yhä jatkuvat eri koulukuntien väliset riidat, mitä dramaturgi, psykoanalyytikko Harri Virtanen pitää valitettavana.

Ihmisen sisäistä kokemusta korostanut C.G. Jung kehitti muun muassa teorian kollektiivisesta piilotajunnasta, arkkityypeistä ja yksilöitymisestä. Jungin maailmassa tärkeässä osassa ovat uskonto, myytit, sadut ja unet.

Toimittajana on Salme Unkuri.

Lähetykset

  • la 3.12.2016 13.10 • Yle Puhe

Jaksot

  • Ranskalainen historioitsija ja filosofi Michel Foucault oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista. Filosofian tutkija Kai Alhanen kertoo, että Foucault´n vaikutus on ollut suuri muun muassa sosiologiaan, historiantutkimukseen ja filosofiaan, ja hänen keskeisistä käsitteistään kiistellään yhä.

    Michel Foucault kiinnostui valtavirran filosofian vieroksumista ilmiöistä kuten hulluudesta, rikollisuudesta, sairaudesta ja seksuaalisuudesta, ja teki myös käytännön työtä muun muassa vankilalaitoksen parissa. Foucault´lla oli radikaaleja käsityksiä siitä, kuinka kielen ja yhteiskunnan rakenteet ohjaavat ajatteluamme ja millaisessa vallankäytön yhteiskunnassa elämme.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Eila Haikarainen/Yle.

  • Eksistentialismi alkoi kehittyä jo ennen ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Jean-Paul Sartrea, kertoo estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta. Sartreen vaikutti muun muassa saksalainen filosofi Martin Heidegger, joka puhuu ihmisen pysyvän minuuden sijasta eksistentiaaleista, jotka määrittelevät ihmistä.

    Ranskalaiset eksistentialistit psykologisoivat Heideggerin luomat käsitteet ahdistuksesta ja huolesta yksilötasolle, ja samalla niistä tuli mediaseksikkäitä. Eksistentialistien mukaan ihminen tekee itse itsensä omilla valinnoillaan ja omilla toimillaan, mistä seuraa vapauden lisäksi vastuu. Ihmisen täytyy siis itse löytää vastaukset myös moraalisiin kysymyksiin.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Ylen arkisto/Ranskan suurlähetystö.
    Jean-Paul Sartre.

  • Ranskalainen Louis Lumière järjesti vuonna 1895 Pariisin Grand Caféssa ensimmäisen kaupallisen elokuvaesityksen, jossa nähtiin kymmenen elokuvaa. Elokuvat olivat alle minuutin mittaisia näkymiä arkipäivän elämästä. Ihmisen halu nähdä liikkuvaa kuvaa oli kuitenkin synnyttänyt jo 1600- ja 1700-luvuilla erilaisia optisia laitteita kuvien katselemista varten.

    Elokuvan historian lehtori Satu Kyösola Aalto-yliopiston Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta kertoo, että klassinen elokuva sai väistyä modernin elokuvan tieltä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sodan kauhut pakottivat muuttamaan tarinan kertomista. Ihminen ei ollut enää maailman keskipisteessä, vaan hänet oli singottu sivuun.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Juha-Pekka Inkinen/Yle.
    Helsinkiläinen elokuvateatteri Maxim, 1987.

  • Ooppera syntyi, kun antiikin näyttämötaide luotiin uudelleen Firenzessä 1600-luvulla. Yksinkertaisimmillaan oopperan tarina on tenorin, sopraanon ja baritonin kolmoisdraama. On kuitenkin paljon oopperoita, jotka luotaavat inhimillisen olemisemme ulottuvuuksia monipuolisesti ja taidokkaasti, toteaa professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta.

    Elitistisenä pidetyn oopperan kulta-aika oli ennen elokuvan tuloa 1800-luvulla, jolloin Giuseppe Verdi teki oopperasta niin suosittua, että hänen oopperansa aarioita vihelleltiin kadulla. Samaan aikaan oopperan yhteiskunnallinen asema oli suurimmillaan eri puolilla Eurooppaa. Toisaalta jo barokkiaikana tehtiin paljon oopperaa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle Kuvapalvelu/ Ari-Pekka Keränen.
    Aulis Sallisen säveltämä uusi suomalainen ooppera Savonlinnan oopperajuhlilla, 1995.

  • Ensimmäisen jälkimaailmalle säilyneen valokuvan valotus 1800-luvun alkupuolella kesti kahdeksan tuntia, nyt digikameran muistikortille mahtuu tuhansia kuvia. Tekniikan kehittyessä 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa muotokuvia tavallisista ihmisistä, syntyi kuvajournalismi sekä mainos- ja muotikuvaus. Lisäksi tavalliset ihmiset alkoivat valokuvata itse rullafilmin tulemisen myötä.

    Jos verkossa liikkuu päivittäin kymmeniä miljardeja sanoja, miksi sinne ei mahtuisi miljardeja kuvia, sanoo kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Tärkeä osa medialukutaitoa on kuitenkin kuvanlukutaito aikana, jolloin kuvia voidaan manipuloida rajattomasti.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: The U.S. National Archives
    Valokuvaaja Lewis Hine
    Kaksi 7-vuotiasta poikaa myymässä lehtiä Nashvillessä, Tennesseessä, 1910.

  • Länsimaisen teatterin juuret löytyvät Ateenan Dionysos-juhlista. Juhlissa esitettiin sankarilauluja, joista syntyi tragedia 480-luvulla eaa, kertoo teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Osa teatterin historiasta on kuitenkin hämärän peitossa, sillä vain muistiin kirjoitetut näytelmät ovat säilyneet.

    Keskiajalla teatteritaide oli kiertävien ryhmien varassa, kunnes se syntyi uudelleen kirkoissa, kun papit alkoivat näytellä Raamatun tapahtumia. Myöhemmin Italia toi teatteritaiteeseen muun muassa Commedia dell´arten henkilöhahmot ja lavastustaiteen, Shakespearen Englanti puolestaan yksinkertaisen näyttämön, jossa lattialuukusta saattoi ilmestyä paholainen.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Winifred Smithin teoksesta "The commedia dell'arte, a study in Italian popular comedy", 1912.
    Boston Public Library/Internet Archive Book Images.

  • Funktionalismi tuli Suomeen 1920-luvun lopulla, mutta vaikutti merkittävästi asumiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Selvimmin ajatukset modernista asunnosta näkyivät rintamamiestaloissa sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja lähiörakentamisessa.

    Ihanneasunnossa oli yksi tila yhtä tehtävää varten, eli keittiö, olohuone ja makuuhuone tai makuuhuoneita. Lisäksi modernia asuntoa määritti ajatus ympäristön vaikutuksesta ihmisiin ja kasvava tietoisuus hygieniasta. Funktionalistinen minimiasunto nähtiin luokattomana, eli se sopisi kaikille ihmisille kaikkialla.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Ulla Ylönen/Yle
    Vuonna 1938 valmistunut Armilan koulu, Lappeenranta.

  • Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta.

    Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen taiteeseen vuosisatojen ajan, mutta professori Lukkarisen mukaan taiteessa on aina esiintynyt samanaikaisesti erilaisia tyylejä ja ilmiöitä. Toisaalta esimerkiksi täysrenessanssin kuvataiteessa on kysymys hyvin italialaisesta ilmiöstä, muutaman miestaiteilijan aikaansaannoksista keskeisissä Italian kaupungeissa 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Tiina Jutila/Yle

  • Englantilaisen matemaatikon Lewis Carrollin kirja "Liisan seikkailut ihmemaassa" on lastenkirjallisuuden kuolematon klassikko ja yksi kirjallisuushistorian siteeratuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Ilmestyessään vuonna 1865 se parodioi ajan kulttuuria ja lastenkirjallisuutta, jossa lapsille haluttiin antaa opetuksia sormi pystyssä.

    Filosofian tohtori Sakari Katajamäki kertoo, että Liisan seikkailut ihmemaassa edustaa nonsense-kirjallisuutta, jossa rikotaan sääntöjä tai leikitään niillä, sekä tasapainoillaan merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden välillä. Liisa seikkailee maan alla unenomaisessa maailmassa ja kohtaa erikoisia hahmoja ja tilanteita, mikä tarjoaa rajattomat mahdollisuudet tehdä tulkintoja.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: wordyenglish.com
    John Tennielin kuvitusta Lewis Carrollin teoksessa Liisan seikkailut ihmemaassa,1865.

  • Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.

    Nykyään länsimainen taidemusiikki yhdistetään usein klassiseen musiikkiin, josta alettiin puhua vasta 1800-luvulla, kun kuolleet säveltäjänerot Bachista Beethoveniin tulivat Euroopassa tärkeiksi. Samaan aikaan sinfoniaorkestereiden ja oopperan vakavoitumisen vastapainoksi syntyi länsimainen viihdeteollisuus, joka valloitti koko maailman.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Arja Lento/Yle
    Nuottikirjoitusta.

  • Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten.

    Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat paremmin omaan aikaan. Renessanssi korosti oikeaoppisuutta rakennusten muotoilussa, jotta ne palvelisivat parhaiten tarkoitustaan. Samaan tapaan satoja vuosia myöhemmin modernismi on etsinyt asioiden ydintä pyrkimällä eroon turhasta. Toisaalta teollistuminen sekä tieteen ja tekniikan kehitys loivat aivan uudenlaiset edellytykset 1900-luvun rakentamiselle.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle
    La Maison Carrée, Rooman aikainen temppeli, Nîmes, Etelä-Ranska.

  • Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius.

    Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta. Myös sensuuria on monenlaista. Tänä päivänä Neuvosen mielestä suurin uhka sananvapaudelle on niin sanottu hiljennysvaikutus, jota tapahtuu, kun seuraukset julkaisusta ovat niin epätoivottavia, että on helpompi vaieta.

    Toimittajana on Salme Unkuri.

    Kuva: Yle/Kalle Kultala
    Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä