Mahadura & Özberkan

Ympärileikatut pojat vs ympärileikatut tytöt

  • 57 min
  • toistaiseksi

Miksi poikien ympärileikkaus on hyväksyttävämpää kuin tyttöjen ympärileikkaus? Voiko ympärileikattu nainen nauttia koskaan seksistä? Voiko ympärileikattua tyttöä korjata?

Mahadura&Özberkan tarttuvat tabuun, joka kuohututtaa ja paheksuttaa. Lähetyksessä pohditaan mm. sitä, mitä Suomi voi tehdä ympärileikattujen hyväksi ja miten estää ympärileikkaukset Suomessa.

Miltä tuntuu olla ympärileikattu mies? Mitä miehet ajattelevat naisten ympärileikkauksista?

Studiossa vieraana poliitikko ja juristi Husein Muhammed, ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome sekä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila

Lähetykset

  • to 8.12.2016 13.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Mahadura&Özberkanissa tänään aiheena etninen profilointi poliisien ja vartijoiden toimesta. Mitä etninen profilointi on? Missä, miten ja miksi profilointia tehdään?

    "Ei ole romania, joka ei olisi joutunut etnisen profiloinnin kohteeksi, koska mehän olemme kaikki varkaita", sanoo romanitaustainen Lenita Nyman.

    Lenita kertoo puhelinhaastattelussa joutuneensa etnisen profiloinnin kohteeksi satoja kertoja. Vartijat seuraavat Lenitaa kaupassa ja hänen pitää olla joka kerta hyvin tarkkana siitä, miten hän tekee kaupassa ostoksensa.

    Mikä on tavallista poliisin rutiineihin kuuluvaa tarkastusta ja mikä etnistä profilointia? Milloin poliisi sortuu syrjintään?

    Etninen profilointi on kielletty Suomen laissa, mutta silti sitä tapahtuu. Missä mättää? Mitä sanoo poliisi tähän ja mikä on poliisin näkökulma aiheeseen? Puhelinhaastattelussa kuullaan poliisitarkastaja Mia Poutasen kommentteja.

    Studiossa vieraana toimittaja Kati Pietarinen, joka on mukana Pysäytetyt-hankkeessa, jossa ollaan tutkittu etnistä profilointia ensimmäistä kertaa Suomessa sekä terapeutti ja aktivisti Michaela Moua, jolla on omakohtaisia kokemuksia etnisestä profiloinnista ja joka puhuu etnisen profiloinnin vaikutuksesta yksilöön.

  • Mahadura&Özberkanissa pureudutaan kiellettyihin ammatteihin, jotka voivat olla tabuja yhteiskunnassa tai yhteisöissä.

    Fuad on somalialaistaustainen mies, joka toimii meikkimaskeeraajana. Fuadin mukaan hän on Suomen ja jopa Somalian ainoa meikkaava mies. Fuadin "naisellista" ammatinvalintaa ei olla aina katsottu hyvällä ja Fuad on joutunut kohtaamaan vihapuhetta ja uhkailua meikkimaskeeraajan ammatin takia.

    Mistä Fuad löysi rohkeuden jatkaa rakastamaansa ammattia yhteisön paineesta huolimatta? Miten kestää vihapuhe ja pelko siitä, että yhteisö sulkee ulkopuolelle pelkän ammatinvalinnan takia?

    Toimittaja Ina Mikkola on puolestaan työstänyt dokumenttisarjaa pornosta. Ina tajusi, ettei tiedä juuri mitään yhdestä maailman kulutetuimmasta viihteen muodosta jota moni katsoo vähän salaa suljettujen verhojen takana. Porno on tabu ja alalla työskentelevät nähdään huonossa valossa. Ina lähti selvittämään, mitä porno voi kertoa yhteiskunnasta?

    Millaista oli tehdä töitä aiheen kanssa, joka on edelleen iso tabu yhteiskunnassa? Miten Ina kertoi sarjastaan vanhemmille?

    Mahadura&Özberkanissa myös selviää, millaisia ammatteja Yagmur ja Susani joutuvat taustojensa takia välttämään ja millaista pornoa neidit kuluttavat.

  • Miten muslimi irtautuu Islamista ja hänestä tuleekin harras kristitty? Mikä on kirkon rooli ja asema tämän päivän yhteiskunnassamme? Miten kirkko auttaa turvapaikanhakijoita jotka ovat kääntyneet kristityiksi?

    Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miten maahanmuuttovirasto ottaa selvää, ovatko turvapaikanhakijat oikeasti kääntyneet kristinuskoon? Mitä kysyy maahanmuuttovirasto kristinuskoon kääntyneeltä turvapaikanhakijalta?

    Miten Suomessa asuvat muslimit suhtautuvat turvapaikhankijoihin, jotka ovat luopuneet uskosta?

    Studiossa vieraana Mikaelinseurakunnan pastori Jonathan Westergård sekä irakilainen turvapaikanhakija Matti sekä iranilainen Mira, jotka ovat kääntyneet kristityksi Suomessa.

    Puhelinhaastattelussa Maahanmuuttovirasto sekä Nuoret muslimit ry.n hallituksen jäsen Muttaqi Khan.

  • Ei rytmimusiikkia, ei televisiota, ei tanssia, ei viinaa, ei meikkiä.

    Voiko lestadiolaisuus olla muutakin kuin tiukkoja sääntöjä, perisyntiä ja helvetillä pelottelua?

    Mediaotsikoissa on puhuttu lestadiolaisista naisista synnytskoneina ja esiin on myös nostettu lasten hyväksikäyttökohut. Mahadura&Özberkan pureutuvat näihin otsikoihin ja selvittävät, millaisesta herätysliikkeestä on oikein kyse?

    Mahadura&Özberkanin kuukauden vähemmistönä ovat siis vanhoillislestadiolaiset. Studiossa ovat vieraana entinen vanhoillislestadiolainen Kaarle Hurtig sekä vanhoillislestadiolainen Päivikki Kela, joka on edelleen vahvasti mukana uskonnollisissa piireissä.

    Miten vanhoillislestadiolaisen ja liikkeestä eronneen maailmankuvat kohtaavat?

    Lähetyksessä pohditaan, mikä on naisen asema lestadiolaisuudessa, mitä ongelmia lestadiolaisuudessa on ja toisaalta, mikä lestadiolaisuudessa on parasta.

    Mahadura&Özberkan saavat myös kuullla tuomionsa. Joutuvatko he helvettiin vai onko paikka taivaassa mahdollinen?

  • Jotkut uskovat Jumalaan, toiset jalkapalloon.

    Mahadura&Özberkanin urheilujaksossa perehdytään urheilun kannatuskulttuuriin Suomessa, Afganistanissa, Turkissa ja Sri Lankassa. Kuka vie fanittamisen voiton ja kuka jää nuolemaan näppejään?

    Mitä kaikkea fanit ovat valmiita tekemään oman joukkueensa eteen? Mitä pelaajat toivovat faneilta? Mitä maata Özberkan kannattaa, kun Turkki ja Suomi pelaavat vastakkain ja miksi?

    Jalkapallo on enemmän kuin urheilu. Se on voima, joka voi pysäyttää levottomuudet hetkeksi jopa Afganistanissa. Se on myös voima, jonka takia sekä fanit että pelaajat itkevät ja rukoilevat oman joukkueensa puolesta.

    Lähetyksessä selvitetään mitä erilaisia rituaaleja eri kulttuurien kannattajat toteuttavat ennen peliä, miksi Turkissa "paskotaan" pelaajien suuhun ja mitä sanottavaa Turkin pelaajilla on Suomen jalkapallon fanikulttuurista.

    Studiossa vieraana Veikkausliigan seuratuin nimi, HJK:n keskikenttäpelaaja Moshtagh Yaghoubi, joka afganilaisesta taustastaan huolimatta ei vaihtaisi Suomen maajoukkuetta mihinkään. Ääneen pääsee myös puoliksi turkkilainen ja puoliksi suomalainen fanaattinen futisfani Can Kubur, joka pääsi Turkissa otsikoihin vastaanottaessaan ypöyksin Turkin maajoukkueen Suomeen.

    Lähetyksessä kuullaan tunnelmia Suomi-Turkki jalkapallopelista ja haastatellaan kansanedustaja Ozan Yanaria sekä Turkin maajoukkueessa pelaavaa Cenk Tosunia.

  • Mahadura&Özberkanin neitsyyskeskustelun toisessa osassa perehdytään neitsyysvaatimuksiin, pakollisiin neitsyystesteihin ja väkivallan pelkoon, joka uhkaa niitä naisia, jotka ovat menettäneet neitsyyden ennen avioliittoa.

    Neitsyyden ja seksuaalisuuden kontrollointi on todellinen ilmiö monille maahanmuuttajataustaisille naisille myös Suomessa.

    Miksi naisilta vaaditaan neitsyyttä ennen avioliittoa? Mitä käy naiselle, joka rikkoo neitsyysvaatimuksia? Mitä Suomen viranomaiset voivat auttaa niitä tyttöjä, joiden seksuaalisuutta kontrolloidaan?

    Lähetyksessä käydään myös läpi, millaista seksuaalikasvatusta sukulaiset tytöille opettavat. Kannattaa kuunnella, jos haluaa tietää, mitä tekemistä tamppooneilla on seksuaalikasvatuksen kanssa.

    Studiossa vieraana afganistanilaistaustaiset Nasime Naseri sekä Sabrina Aimak.

  • Ei seksiä ennen avioliittoa. Kuulostaako etäiseltä ja keskiaikaiselta ajatukselta?

    Seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa ja neitsyyden varjeleminen on kuitenkin arkipäivää monelle suomalaiselle. Luit oikein. Ja nyt puhumme nimenomaan kantasuomalaisista.

    Mahadura&Özberkanissa käsitellään neitsyyden ihannoimista kristillisissä yhteisöissä Suomessa. Studiovieraina Suomen Hopeseurakunnan seurakuntatyöntekijä Ida Tsokkinen, joka päätti odottaa miehensä kanssa avioliittoon saakka ennen kuin harrastivat seksiä. Teologian maisteri Kirsi-Marja Isotalo teki nuorena neitsyyslupauksen ja tutkii nyt kriittisemmällä otteella neitsyyslupauskampanjan vaikutuksia lupauksen tehneiden myöhempään elämään. Onko seksi todellakin parempaa vain avioparin välillä?

    Koskeeko neitsyyslupaukset vain tyttöjä? Miten seksistä puhutaan kristillisissä yhteisöissä? Millaista on kirkon ja yhteisön kontrolli nuoren seksuaalisuuteen liittyen?

  • Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään.

    Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon.

    Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri?

    Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää?

    Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa?

    Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

  • Suomea ravisteltiin Aamulehden avauksesta sukupuolineutraaleista työnimikkeistä. Suomi jakautui jälleen raivokkaasti kahtia, kun sosiaalisessa mediassa väännettiin kättä puhemiehistä, lentoemännistä sekä puheenjohtajista.

    Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa, oliko keskustelunavaus sukupuolineutraaleista työnimikkeistä turhaa pilkun viilausta vai tarpeellista yhteiskunnan ravistelua?

    Mahadura&Özberkan ottavat selvää, miltä Suomessa käytävä tasa-arvokeskustelu näyttäytyy maahanmuuttajataustaisten, rodullistettujen suomalaisten tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta?

    Maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvon kanssa työskentelevä Ujuni Ahmedin mukaan monet etniset vähemmistöt elävät omassa todellisuudessaan jota tasa-arvokeskustelu ei välttämättä tavoita.

    - Tavallaan se tuntuu epäreilulta puhua sukupuolineutraalista kielestä kun meillä on Suomessa maahanmuuttajanaisia, jotka eivät tiedä, että heillä on mahdollisuus esimerkiksi kouluttautua.

    Mitkä ovat ne tasa-arvoon liittyvät ongelmat, joiden kanssa etniset vähemmistöt tai sukupuolivähemmistöt joutuvat kamppailemaan?

    Lähetyksessä laadittiin diktatuurinomaisesti toimintasuunnitelma tasa-arvon kehittämiseksi Suomessa. Tästä voi hallituskin ottaa mallia. Saa käyttää, mutta ei ole pakko.

    Studiossa vieraana ruohonjuuritason aktivisti sekä vapaa toimittaja Maija Baijukya,
    Radio Helsingin toimittaja Emil Johansson sekä Ujuni Ahmed, joka tekee töitä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja naisten tasa-arvon edistämisen puolesta Suomessa.

  • Mahadura&Özberkan tapaavat Ioan Calinin, joka saapui Romaniasta Suomeen vuonna 2010 paremman elämän toivossa. Ioan päätyi kadulle soittamaan harmonikkaa ja viettämään yönsä autossa, myös talvella.

    Ioan sai apua Suomen romaniyhteisöltä, joka tarjosi hänelle töitä ja asunnon. Nyt Ioan kokee olevansa suomalainen.

    - Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia Romaniassa, sillä kuulun vihattuun ja syrjittyyn vähemmistöön. En aio palata sinne, sanoo Ioan.

    Ioan on päässyt kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kuinka monta vastaavaa menestystarinaa olemme kuulleet Itä-Euroopan romaneista? Onko Suomen velvollisuus auttaa heitä ja jos on, miten? Miten Romania ja Bulgaria kohtelevat romanivähemmistöään?

    Mahadura&Özberkan selvittävät, pitävätkö puheet Itä-Euroopan romaneiden järjestäytyneestä rikollisuudesta ja mafiasta paikkansa.

    Keitä ovat Itä-Euroopan romanit, miksi he ovat täällä ja miksi Suomen romanit ovat aktivoituneet auttamaan heitä?

    Vieraina studiossa ovat Helsingin yliopiston tutkija Lidia Gripenberg, Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg sekä On the Streets of Helsinki -dokumenttielokuvan ohjaaja Borislav Borisov.

  • Mahadura&Özberkan tapaavat kolme kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Mohammedin, joka odottaa neljättä turvapaikkapäätöstä. Mohammed nukkuu joka yö eri paikassa, välillä jopa kadulla, sillä pelkää poliisin ottavan hänet säilöön ja lähettävän takaisin Irakiin. Irakin armeijasta paennut Mohammed sanoo, että Irakissa häntä odottaisi varma kuolema.

    Miten käy Mohammedin, jos hän saa neljännen kielteisen turvapaikkapäätöksen? Onko Mohammedin kohtalona pakkopalautus, vapaaehtoinen paluu vai paperittomuus?

    Mahadura&Özberkan puhuvat paperittomuudesta eli laittomasta maassa oleskelusta. Keitä ovat paperittomat ja kuinka paljon heitä tulee olemaan Suomessa? Millaista on paperittoman elämä? Mitä siitä seuraa, jos Suomeen syntyy jopa satojen paperittomien varjoyhteiskunta?

    Lähetyksessä tullaan pohtimaan, mitä turvapaikanhakijoiden auttamisen kriminalisointi voi tarkoittaa, miksi afganistanilainen perhe haettiin mellakkapoliisien voimin vastaanottokeskuksesta ja mitä virkavallan vastustamisesta voi seurata.

    Vieraana studiossa ovat Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen, Ylikomisario Jari Taponen sekä Turun kaupunginvaltuutettu ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Berhan Ahmadi.

  • Turun tapahtumien jälkeen on puhuttu radikalisoitumisesta ja terrorismista.

    Päättäjät, bloggaajat, toimittajat ja asiantuntijat huutavat kaikki kilpaa, miten radikalisoitumista voidaan ehkäistä.

    On puhuttu turvapaikanhakijoiden säilöönottokeskuskista, eristetyistä saarista, tiedustelulain muuttamisesta ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita auttavien rankaisemisesta.

    Mitä meidän pitäisi tehdä estääksemme radikalisoitumisen ja terrorismin uhan Suomessa?

    Mahadura&Özberkan tarttuvat tähän tunteita kuumentavaan aiheeseen kysymällä, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme radikalisoitumisesta ja terrorismista? Keitä ovat radikalisoituneet henkilöt? Voiko äärioikeistoa tai koulusurmia liittää keskusteluun radikalisoitumisesta ja terrorismista?

    Studiovieraina islamin tutkija Maria Pakkala, oikeistopopulismin mobilisaation asiantuntija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta sekä Oussama Yousfi, joka työskentelee projektikoordinaattorina Radinet-hankkessa, jossa toteutetaan exit-toimintamallia radikalisoituneille henkilöille.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä