Kuusi kuvaa

Osmo Kontulan elämä on monipuolista

  • 42 min
  • toistaiseksi

Seksuaalisuuden tutkimuksen uranuurtaja Suomessa, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kasvoi maanviljelijäperheessä Luumäellä. Kontula rakasti koulunkäyntiä. - Keskikoulun päättyminen oli yksi elämäni surullisimmista päivistä, hän muistelee. Kontulan pettymykseksi hänen vanhempansa eivät päästäneet häntä lukioon.

Kontula luki kaikki Luumäen kirjaston kirjat 10-vuotiaaksi mennessä öljylampun valossa, sillä hänen kotitaloonsa tuli sähköt vasta vuonna 1963. Kontula mainitsee häneen vaikuttaneista kirjoista kanadalaisen Robert G. Jacksonin teoksen "Ei enää sairautta". Terveelliseen elämään karaisunkin kautta opastavan kirjan innoittamana Kontula muun muassa ryhtyi kasvissyöjäksi.

Osmo Kontula on lapsesta saakka harrastanut liikuntaa ja ollut mukana maatalon töissä. Hän on kiitollinen siitä, että sai jo lapsena innostuksen työntekoon. Tekemättömyys tuntuu hänestä kauhealta ajatukselta. Kontula nauttii edelleen mm. metsätöistä ja nikkaroinnista. Kouluikäisenä hän sai lahjaksi pienen reen, jolla kiskoi polttopuita sisälle, kunnes koko talo oli täyttynyt klapeista.

Vanhemmat olisivat halunneet Kontulasta jatkajan tilalle, mutta hän huomasi, ettei viljely olisi lyönyt leiville. Luumäeltä hän muutti Kotkaan, jossa meni naimisiin ja aloitti uransa kiertävänä televisiokorjaajana. Kotkassa hän innostui myös yhteiskunnallisesta toiminnasta ja parantaakseen mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin hän päätti käydä Kotkassa iltalukion. Valkolakin hän sai 30-vuotiaana.

Helsinkiin Kontula muutti 1980-luvun alussa ja aloitti sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa. Professori Elina Haavio-Mannila kiinnitti äänekkääseen oppilaaseensa huomiota ja pyysi tätä keräämään aineistoa opiskelijoiden seksielämää käsittelevää kyselytutkimusta varten. Tutkimuksesta syntyi myös Kontulan gradu. Tämä oli alkusysäys hänen uraauurtavalle seksuaalitutkimukselleen.

Järjestötehtävät ovat Kontulalle edelleen sydämen asia. Hänen ensimmäinen luottamustehtävänsä oli 15-vuotiaana Luumäellä tiehoitokunnan puheenjohtajuus. Nykyään hän vaikuttaa monissa kansainvälisissä järjestöissä.

Kotkassa vielä asuessaan Kontulaa jännitti puhua isoille massoille, mutta vuosien saatossa hän on oppinut nauttimaan esiintymisestä. - Mitä suurempi yleisö, sitä mukavampi puhua, Kontula toteaa.

Osmo Kontula on ollut yhdessä nykyisen puolisonsa, kuvataiteilija Sirkka-Liisa Longan kanssa lähes 20 vuotta. Puolisonsa mukana Kontula vieraili ensimmäistä kertaa Amazonin viidakossa Perussa ja se jätti pysyvän kiinnostuksen maahan. Sittemmin he ovat rakennuttaneet intiaanikylään kaivon kehitysyhteistyöprojektina. Törmättyään kylässä siihen, että 14-vuotiaalla tytöllä oli jo kaksi lasta, he suunnittelivat seksuaali- ja lisääntymisterveyshankkeen, jossa Kontula toimi konsulttina. Pariskunta on myös rakennuttanut talon Peruun, jossa viettävät muutaman kuukauden talvisin.

Monipuolista elämää viettävän Osmo Kontulan harrastuksiin on aina kuulunut myös single-levyjen keräily, joita on kertynyt tuhatkunta kappaletta. - Tykkään toimia tiskijukkana illanistujaisissa, hän kertoo. Kontula on myös innokas tanssija. Jos Kontulan pitäisi pelastaa kokoelmastaan vain yhden artistin singlet, ottaisi hän mukaan Olavi Virran levyt. Kontula haaveilee tulevaisuudessa fiktiivisen tekstin kirjoittamisesta.

Lähetykset

  • la 14.1.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä