Kuusi kuvaa

Osmo Kontulan elämä on monipuolista

  • 42 min
  • toistaiseksi

Seksuaalisuuden tutkimuksen uranuurtaja Suomessa, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kasvoi maanviljelijäperheessä Luumäellä. Kontula rakasti koulunkäyntiä. - Keskikoulun päättyminen oli yksi elämäni surullisimmista päivistä, hän muistelee. Kontulan pettymykseksi hänen vanhempansa eivät päästäneet häntä lukioon.

Kontula luki kaikki Luumäen kirjaston kirjat 10-vuotiaaksi mennessä öljylampun valossa, sillä hänen kotitaloonsa tuli sähköt vasta vuonna 1963. Kontula mainitsee häneen vaikuttaneista kirjoista kanadalaisen Robert G. Jacksonin teoksen "Ei enää sairautta". Terveelliseen elämään karaisunkin kautta opastavan kirjan innoittamana Kontula muun muassa ryhtyi kasvissyöjäksi.

Osmo Kontula on lapsesta saakka harrastanut liikuntaa ja ollut mukana maatalon töissä. Hän on kiitollinen siitä, että sai jo lapsena innostuksen työntekoon. Tekemättömyys tuntuu hänestä kauhealta ajatukselta. Kontula nauttii edelleen mm. metsätöistä ja nikkaroinnista. Kouluikäisenä hän sai lahjaksi pienen reen, jolla kiskoi polttopuita sisälle, kunnes koko talo oli täyttynyt klapeista.

Vanhemmat olisivat halunneet Kontulasta jatkajan tilalle, mutta hän huomasi, ettei viljely olisi lyönyt leiville. Luumäeltä hän muutti Kotkaan, jossa meni naimisiin ja aloitti uransa kiertävänä televisiokorjaajana. Kotkassa hän innostui myös yhteiskunnallisesta toiminnasta ja parantaakseen mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin hän päätti käydä Kotkassa iltalukion. Valkolakin hän sai 30-vuotiaana.

Helsinkiin Kontula muutti 1980-luvun alussa ja aloitti sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa. Professori Elina Haavio-Mannila kiinnitti äänekkääseen oppilaaseensa huomiota ja pyysi tätä keräämään aineistoa opiskelijoiden seksielämää käsittelevää kyselytutkimusta varten. Tutkimuksesta syntyi myös Kontulan gradu. Tämä oli alkusysäys hänen uraauurtavalle seksuaalitutkimukselleen.

Järjestötehtävät ovat Kontulalle edelleen sydämen asia. Hänen ensimmäinen luottamustehtävänsä oli 15-vuotiaana Luumäellä tiehoitokunnan puheenjohtajuus. Nykyään hän vaikuttaa monissa kansainvälisissä järjestöissä.

Kotkassa vielä asuessaan Kontulaa jännitti puhua isoille massoille, mutta vuosien saatossa hän on oppinut nauttimaan esiintymisestä. - Mitä suurempi yleisö, sitä mukavampi puhua, Kontula toteaa.

Osmo Kontula on ollut yhdessä nykyisen puolisonsa, kuvataiteilija Sirkka-Liisa Longan kanssa lähes 20 vuotta. Puolisonsa mukana Kontula vieraili ensimmäistä kertaa Amazonin viidakossa Perussa ja se jätti pysyvän kiinnostuksen maahan. Sittemmin he ovat rakennuttaneet intiaanikylään kaivon kehitysyhteistyöprojektina. Törmättyään kylässä siihen, että 14-vuotiaalla tytöllä oli jo kaksi lasta, he suunnittelivat seksuaali- ja lisääntymisterveyshankkeen, jossa Kontula toimi konsulttina. Pariskunta on myös rakennuttanut talon Peruun, jossa viettävät muutaman kuukauden talvisin.

Monipuolista elämää viettävän Osmo Kontulan harrastuksiin on aina kuulunut myös single-levyjen keräily, joita on kertynyt tuhatkunta kappaletta. - Tykkään toimia tiskijukkana illanistujaisissa, hän kertoo. Kontula on myös innokas tanssija. Jos Kontulan pitäisi pelastaa kokoelmastaan vain yhden artistin singlet, ottaisi hän mukaan Olavi Virran levyt. Kontula haaveilee tulevaisuudessa fiktiivisen tekstin kirjoittamisesta.

Lähetykset

  • la 14.1.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä