Kuusi kuvaa

Osmo Kontulan elämä on monipuolista

  • 42 min
  • toistaiseksi

Seksuaalisuuden tutkimuksen uranuurtaja Suomessa, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kasvoi maanviljelijäperheessä Luumäellä. Kontula rakasti koulunkäyntiä. - Keskikoulun päättyminen oli yksi elämäni surullisimmista päivistä, hän muistelee. Kontulan pettymykseksi hänen vanhempansa eivät päästäneet häntä lukioon.

Kontula luki kaikki Luumäen kirjaston kirjat 10-vuotiaaksi mennessä öljylampun valossa, sillä hänen kotitaloonsa tuli sähköt vasta vuonna 1963. Kontula mainitsee häneen vaikuttaneista kirjoista kanadalaisen Robert G. Jacksonin teoksen "Ei enää sairautta". Terveelliseen elämään karaisunkin kautta opastavan kirjan innoittamana Kontula muun muassa ryhtyi kasvissyöjäksi.

Osmo Kontula on lapsesta saakka harrastanut liikuntaa ja ollut mukana maatalon töissä. Hän on kiitollinen siitä, että sai jo lapsena innostuksen työntekoon. Tekemättömyys tuntuu hänestä kauhealta ajatukselta. Kontula nauttii edelleen mm. metsätöistä ja nikkaroinnista. Kouluikäisenä hän sai lahjaksi pienen reen, jolla kiskoi polttopuita sisälle, kunnes koko talo oli täyttynyt klapeista.

Vanhemmat olisivat halunneet Kontulasta jatkajan tilalle, mutta hän huomasi, ettei viljely olisi lyönyt leiville. Luumäeltä hän muutti Kotkaan, jossa meni naimisiin ja aloitti uransa kiertävänä televisiokorjaajana. Kotkassa hän innostui myös yhteiskunnallisesta toiminnasta ja parantaakseen mahdollisuuksiaan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin hän päätti käydä Kotkassa iltalukion. Valkolakin hän sai 30-vuotiaana.

Helsinkiin Kontula muutti 1980-luvun alussa ja aloitti sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa. Professori Elina Haavio-Mannila kiinnitti äänekkääseen oppilaaseensa huomiota ja pyysi tätä keräämään aineistoa opiskelijoiden seksielämää käsittelevää kyselytutkimusta varten. Tutkimuksesta syntyi myös Kontulan gradu. Tämä oli alkusysäys hänen uraauurtavalle seksuaalitutkimukselleen.

Järjestötehtävät ovat Kontulalle edelleen sydämen asia. Hänen ensimmäinen luottamustehtävänsä oli 15-vuotiaana Luumäellä tiehoitokunnan puheenjohtajuus. Nykyään hän vaikuttaa monissa kansainvälisissä järjestöissä.

Kotkassa vielä asuessaan Kontulaa jännitti puhua isoille massoille, mutta vuosien saatossa hän on oppinut nauttimaan esiintymisestä. - Mitä suurempi yleisö, sitä mukavampi puhua, Kontula toteaa.

Osmo Kontula on ollut yhdessä nykyisen puolisonsa, kuvataiteilija Sirkka-Liisa Longan kanssa lähes 20 vuotta. Puolisonsa mukana Kontula vieraili ensimmäistä kertaa Amazonin viidakossa Perussa ja se jätti pysyvän kiinnostuksen maahan. Sittemmin he ovat rakennuttaneet intiaanikylään kaivon kehitysyhteistyöprojektina. Törmättyään kylässä siihen, että 14-vuotiaalla tytöllä oli jo kaksi lasta, he suunnittelivat seksuaali- ja lisääntymisterveyshankkeen, jossa Kontula toimi konsulttina. Pariskunta on myös rakennuttanut talon Peruun, jossa viettävät muutaman kuukauden talvisin.

Monipuolista elämää viettävän Osmo Kontulan harrastuksiin on aina kuulunut myös single-levyjen keräily, joita on kertynyt tuhatkunta kappaletta. - Tykkään toimia tiskijukkana illanistujaisissa, hän kertoo. Kontula on myös innokas tanssija. Jos Kontulan pitäisi pelastaa kokoelmastaan vain yhden artistin singlet, ottaisi hän mukaan Olavi Virran levyt. Kontula haaveilee tulevaisuudessa fiktiivisen tekstin kirjoittamisesta.

Lähetykset

  • la 14.1.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä