Kirjakerho

Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä

  • 35 min
  • toistaiseksi

Aikamatkalla 1900-luvun halki kirjailija Markus Leikolan romaanissa Uuden maailman katu professori Woland lentelee Moskovan lisäksi myös Berliinin, Lontoon ja New Yorkin yllä - ja elokuvien hahmot heräävät henkiin vaikuttamaan maailmanhistoriaan. Kirjakerhon "Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä" on toimittanut Jukka Kuosmanen.
KUVA: YLE

Lähetykset

  • ma 30.1.2017 17.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjailija Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa -romaanissa aviomies löytää itsestään naisen ja lukija Kolumbuksen kaukaiselta hiekkarannalta. Kuinka kirjoittaa oman elämänsä menetyksistä ja kipeistä asioista kaikkia koskettavalla tavalla? Millaisia tekstin muotoon ja sisältöön liittyviä kysymyksiä kirjailija joutuu tällöin pohtimaan? Kirjailija Selja Ahava kertoo uuden romaaninsa taustoista ja tavastaan kirjoittaa proosaa. Lukunäytteet lukee Anu Heikkinen. Toimittajana Jukka Kuosmanen.

    KUVA: Yle/Gummerus, Marek Sabogal

  • Lokakuussa tuli tieto kirjailija Pentti Holapan kuolemasta. Vuonna 1927 syntynyt Holappa oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Kansakoulun jälkeen itsenäisesti opiskellut Holappa oli 50- ja 60-luvuilla yksi toisen maailmansodan jälkeisen modernismin keskeisistä hahmoista. Poliittisesti aktiivinen Holappa otti vuosikymmenien ajan kantaa Helsingin Sanomien kolumnistina ja toimi hetken aikaa myös kulttuuriministerinä vuonna 1972. Holappa muutti miesystävänsä kanssa yhteen jo 50-luvulla, eikä salaillut homoseksuaalisuuttaan. Hänen omaelämäkerrallinen romaaninsa Ystävän muotokuva sai Finlandia-palkinnon vuonna 1998. Nyt kuultava ohjelma on uusinta vuodelta 2012. Toimittajana on Jenni Stammeier.

    Kuva: Yle/ Derrick Frilund

  • Aleksis Kivi ja Kaarlo Bergbom syntyivät erilaisiin oloihin, mutta siitä huolimatta räätälinpojan ja senaattorinpojan polut risteilivät tiheään. He opiskelijat, kirjoittivat ja kilpailivat samaan aikaan. Nuori Kaarlo Bergbom tuki Aleksis Kiveä monella tapaa: lainasi rahaa, lähetti kirjoja, puhui puolesta, tunnisti lahjakkuuden. Oliko Kiven hurjuus kuitenkin liikaa suomalaisuusaatteille? Oliko Bergbominkin vaikea sulattaa Seitsemää veljestä tai silotella Kullervoa? Eeva Luotosen vieraana teatterintutkija Pentti Paavolainen. Näytteet lukee Pietari Kylmälä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014.

    Kuva: Albert Edelfeltin tekemä piirustus Aleksis Kivestä / Museovirasto

  • Tove Janssonin Bulevardi-teoksessa on kauhunovelli, ryyppäävä hemuli ja vaikka mitä muuta. Kirjan toimittanut ja suomentanut Jansson-tutkija Sirke Happonen kertoo, mistä on kyse. Lukunäytteet ovat Anna Tuluston, kysymykset Jani Tanskasen.

    Kuva: Yle / Kalle Kultala.

  • Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Näytteet lukee Ville Tiihonen. Suomennos on Helene Bützovin. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

    Kuva: EPA/DANIEL DEME

  • Kirjakerho vierailee kirjailijan kotona. Kirjailija Anna-Leena Härkönen kertoo kadonneen tarinan etsimisestä, oman kirjahyllynsä aarteista ja uuden Valomerkki-romaanin päähenkilön elämästä. Lukijana Anu Heikkinen. Toimittaja Jukka Kuosmanen.
    Kuva: Yle/Otava

  • Miki Liukkosen romaani O nostatti kohinaa ilmestyessään. Kirjassa on yli 800 sivua, runsaat sata henkilöhahmoa, paljon yksityiskohtia ja outoa häröä, joka ärsyttää ja kiehtoo samaan aikaan. Liukkosen harteille aseteltiin heti kirjallisuuden uudistajan viittaa ja nyt nuoren miehen tehtävänä on heilauttaa viitan alta uutta julkaistavaa jo ensi vuodeksi. Miksi asiat ovat niin kuin ovat ja miksi tietokoneajan lapsi haluaa kirjoittaa käsin? Kirjakerhossa Miki Liukkonen istuu Helsingin Kallion kohinassa puhuen O:n synnystä ja siitä eroamisesta. Lukijan puheenvuorosta vastaa avantgardetaiteen tutkija ja filosofian tohtori Irmeli Hautamäki. Kirjakerhon toimittaa Leena Peltokangas ja kirjallisuusnäytteet lukee Antti Palomaa.

    Kuva: Leena Peltokangas

  • Zadie Smith on maailman arvostetuimpia nykykirjailijoita. Millainen on hänen tänä vuonna suomennettu romaaninsa Swing Time, ja mitä kummaa sen nimi merkitsee? Lukukokemuksiaan avaavat kirjailija ja Ruskeat tytöt -median päätoimittaja Koko Hubara sekä kirjallisuudentutkija Kaisa Ilmonen. Hubaralla on itsellään samanlainen monikulttuurinen tausta kuin kirjan päähenkilöllä. Näytteet lukee Erja Manto, toimittajana Jani Tanskanen.
    Kuva: Roderick Field

  • Aino Kiven romaani Maailman kaunein tyttö syntyi kirjailijan kateudesta perheellisiä kohtaan. Jenni Linturi puolestaan on kiinnostuneempi Jälleenrakennuksensa henkilöistä kuin teemoista tai aiheista. Miksi kummatkin ovat kirjoittaneet hoitoon päätyvistä ja muutenkin vaikeista sisaruksista? Entä missä ovat kirjallisuuden moraaliset rajat? Kirjailijat Jani Tanskasen vieraina.

    Kuvassa Aino Kivi (kuva Noomi Ljungdell) ja Jenni Linturi (kuva Stefan Bremer)

  • Kirjailija Kjell Westön kanssa kävellään yötä myöten pitkin Helsingin katuja. Kirjailijan nuoruusmuistoista, yöllä kirjoittamisesta, sekä tutuista paikoista ja uuteen romaanin liittyvistä kaduista kyselee toimittaja Jukka Kuosmanen.

    Kuva: Yle

  • Aarresaarella-kesäsarjan viimeisessä osassa mennään Englannin rannikolle Tyrskyrantaan, vanhojen karttojen ja salakuljettajien pariin. Enid Blytonin Seikkailujen saari -teoksen on lukenut näyttelijä Minna Haapkylä. Toimittajana Jukka Kuosmanen.

    Kuva: Yle/Jyrki Valkama

  • Kirjat aikamatkoista ja roboteista eivät ole kirjoja aikamatkoista ja roboteista vaan yhteiskunnallisista ongelmista ja ihmisyyden rajoista. Kirjailijat Johanna Sinisalo ja Anne Leinonen pohtivat, mihin scifiä eli tieteiskirjallisuutta on käytetty, ja nyt ei olla ryppyotsaisia, nyt ei ajatella vain avaruuslentoja ja kuu-ukkeleita. Myös Kalevalassa on scifiä, väittää toimittaja Jani Tanskanen. Näytteet lukee Erja Manto.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä