Koe uusi yle.fi
Julkinen sana

Dokumenttielokuva Kun maailma hajoaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Moni suomalainen kokee ettei voi vaikuttaa elämäänsä, vaikka maailma muuttuu ja murenee ympärillä. Dokumenttielokuva on visuaalinen, todellisuudesta tarinoita ammentava taidemuoto. Voiko se auttaa tulemaan kuulluksi, tehdä näkymätöntä näkyväksi? Dokumenttielokuvien teosta kertoo kolme dokumenttiohjaajaa. Haastateltavina ovat professori Susanna Helke ja ohjaaja Katja Gauriloff, ohjaaja, toimittaja Elina Hirvonen. Toimittajana on Janne Junttila.

Lähetykset

  • ke 1.2.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomessa on satojatuhansia toimeentulon äärirajoilla eläviä ihmisiä. Köyhiä on enemmän kuin 70-luvulla, jolloin tehtiin raportteja kitkuttelevan elämän arjesta. Nykyisin mediassa huono-osaisuuden kasvot ovat lähes yksinomaan ruokajonojen kameraa vältteleviä ihmisiä. Köyhyyteen liittyy häpeä, eikä aina ole helppo kertoa julkisesti huono-osaisuudesta, mutta riittääkö tämä syyksi siihen, että median kuva huono-osaisuudesta on kapea.

    Julkisessa sanassa kysytään. miten media kertoo köyhyydestä. Vastaajina ovat professori Heikki Hiilamo, tutkija Jouko Karjalainen, sosiaalityön päällikkö Päivi Ilkko sekä päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Juha Kulmanen ja Jussi Raumolin haastattelevat Sveitsin suurimman pankin, Ranskan talousministeriön sekä WTO:n ja OECD:n talousasiantuntijoita globalisaation etenemisestä ja vaikutuksista. Ohjelma on uusinta vuodelta 1997.

  • Mediasta räväköitä pamfletteja kirjoittanut Taneli Heikka tutkii väitöskirjassaan toimittajien roolia. Heikan mukaan journalismille tekisi hyvää, jos toimittajat ilmaisisivat mielipiteensä ja hylkäisivät ulkopuolisen tarkkailijan roolin. Millaista uutta otetta tutkija Heikka tarjoille kuullaan Julkisessa sanassa

  • Espanja on taas huomion keskipisteenä Katalonian itsenäistymispyrkimysten vuoksi. Myös maata 40 vuotta yksinvaltiaana hallinneen kenraalin Francisco Francon haamu on jälleen nostettu näkyvästi esille. Mutta millainen Espanja oli runsaat kolmekymmentä vuotta sitten, kun maa oli opetellut vajaan vuosikymmenen demokratiaa, kokenut yhden vallankaappausyrityksen, liittynyt jo Natoon ilman kansanäänestystä, ja oli vasta seuraavana vuonna 1986 liittymässä silloisen Euroopan yhteisön jäseneksi?
    Tämä aikamatka silloiseen Euroopan nuorimpaan demokratiaan alkaa Francon hautamonumentilta Valle de Los Caidosista.
    Toimittajana ohjelmassa vuodelta 1985 on Juha Kulmanen.

  • Ennen media saattoi jakaa tietoa yläviistosta yleisölle, joka harvoin reagoi. Nyt median suhde yleisöön on aika ajoin kiivaankin kaksisuuntainen. Kiitos sosiaalisen median. Yleisö reagoi nopeasti median toimintaan, mutta mediatalot käyttävät myös sosiaalista mediaa tiedonhankinnassa. Sosiaalisen median käyttäminen journalismin lähteenä tuottaa kuitenkin toimittajille päänvaivaa, sillä faktojen tarkistamien on vaikeaa.

    Toimittajat itse myös ovat sosiaalisessa mediassa, mutta kenen äänellä ammattitoimittaja keskustelee sosiaalisessa mediassa. Ovatko hänen mielipiteensä alisteisia työnantajalle tai työn teettäjälle.

    Julkisessa sanassa puhutaan toimittajien yleisösuhteesta ja etiikasta Ylessä. Keskustelijoina ovat Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen sekä Ylen yleisöasiamies Sami Koivisto. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Lokakuun 10. päivänä 53-vuotiaana äkillisesti menehtynyt mediamesenaatti Niklas Herlin haastattelussa, joka on uusinta maaliskuulta 2013. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.

    Kustantaja Niklas Herlin oli Teos-kustantamon ja verkkolehti Uuden Suomen pääomistaja ja hän oli haastatteluhetkellä juuri noussut Alma Median hallitukseen yhtenä yhtiön suurimmista omistajista.

  • Valtteri kirjoitti 750 000 juttua kuntavaaleista kolmella kielellä lyhyessä ajassa. Ihmetoimittaja Valtterin työteho on koodaajien käsialaa. Se on tutkijaryhmän luomus, jolla on lajitovereina Helsingin Sanomissa Latoja ja Ylessä Voitto-robotti.
    Digitalisaation jälkeen toimituksiin tulee automatisaatio ja koneet tekevät yhä enemmän juttuja. Julkisessa sanassa kysytään, korvaavatko robotit toimittajan ja miten robottien eli tietokoneohjelmien tulo mediataloihin vaikuttaa journalismiin. Kehityspäällikkö Aki Kekäläinen Ylestä, toimituspäällikkö Esa Mäkinen Helsingin Sanomista ja tutkija Carl-Gustaf Linden kertovat juttuja tekevistä tietokoneohjelmista. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Hastateltavana on juuri 25 vuotta täyttäneen Internet Societyn alajärjestön eli Suomen internetyhdistyksen puheenjohtaja, pitkän linjan toimittaja ja diplomaatti Yrjö Länsipuro. Toimittajana on Juha Kulmanen.

  • Erkki Laatikaisesta tuli sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja 28-vuotiaana. Tavoitteeksi lehden päätoimittajuuden hän oli asettanut jo 24-vuotiaana. Hän teki näyttävän luokkaretken: opiskeli kansakoulupohjalta maisteriksi ja kaikki tapahtui nopeassa rytmissä.

    Erkki Laatikaisesta olisi voinut tulla kunnanjohtaja tai poliitikko, mutta hän valitsi journalismin. Siinä hän oli tinkimätön ja oman tiensä kulkija, joka nosti maakuntalehden valtakunnan julkisuuteenkin.

    Laatikainen vaikutti talouteen ja politiikkaan näkyvästi Keskisuomalaisen palstoilla, mutta hän oli myös vahva taustavaikuttaja, jonka verkostot ylsivät arvaamattoman pitkälle.

    Suomen historian dosentti Olli Matikainen on kirjoittanut elämäkerran Erkki Laatikaisesta. Teos kertoo miehestä ja vallasta, mutta se avaa myös näkymän politiikkaan ja vaikuttamiseen.

    Julkisessa sanassa Olli Matikainen kertoo Erkki Laatikaisesta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Juha Kulmanen ja Rax Rinnekangas keskustelevat Rinnekankaan urasta ja uusimmasta elokuvasta, Maailman viimeinen kirjakauppa, joka esitettiin Rakkautta ja Anarkiaa - elokuvafestivaalilla Helsingissä. Katoaako kyky lukea vaativia kirjoja informaatiotuvan keskellä?

  • Helsingin Sanomien alku on nuorten idealististen miesten aatteen paloa. Nuorsuomalaisten journalismi törmäsi kuitenkin nopeasti talouden lainalaisuuksiin. Kun lehti alkoi kannattaa, rahanjakajia riitti ja kilpailu vallasta alkoi, kunnes se paaluttui Erkon suvulle.

    Helsingin Sanomien yrityshistorian kirjoittaneet historiantutkijat Elina Kuorelahti ja Niklas Jensen-Eriksen kertovat, miten miljardijätti syntyi.

    Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

  • Tänä vuonna keskustan Seppo Kääriäinen tuli olleeksi 30 vuotta eduskunnassa ja samalla rapsahti ministerin arvonimi. Juha Kulmanen oli seuraamassa Kääriäisen nousua eduskuntaan ja kysyy nyt häneltä mikä onkaan muuttunut politiikan julkisuudessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä