Kuusi kuvaa

Markus Leikola haluaa kirjoittaa fiktiota

  • 43 min
  • toistaiseksi

Toimittajana tunnetuksi tullut Markus Leikola on kirjoittanut yhden viime vuoden puhutuimmista kirjoista, jättieepoksen Uuden maailman katu, jossa kerrotaan 1900-luvun tarinaa. Kirjallinen työ on entistä suurempi osa hänen elämäänsä, mutta leivän hän saa omien sanojensa mukaan kolmesta k:sta: kolumnoinnista, konsultoinnista ja kirjallisuudesta. Radiokuuntelijat tuntevat hänet myös Yle Radio 1:n ohjelmasta Leikola ja Lähde.

Näiden lisäksi aikaisempaa suurempi osa hänen työstään liittyy teatteriin. Musiikkiteatteri Kapsäkin ohjelmistossa on jo toinen hänen käsikirjoitukseensa perustuva esitys ”Nykyisempi aika”, joka perustuu Charlie Chaplinin elokuvaan ”Nykyaika”.

Leikolan isän professori Anto Leikolan kautta hän on oppinut paljon kansainvälisyydestä ja saanut hyvän esimerkin tiedon popularisoinnista ja ennakkoluulottomuudesta. Heitä yhdistää myös runous, sillä molemmat ovat muutama vuosi sitten julkaisseet runokirjan, isä ensimmäisensä ja Markus jo toisen.

Jo lapsena hän vietti aikaa perheen kanssa Yhdysvalloissa. Kouluaikana hän oli vaihto-oppilaana Uudessa Seelannissa ja lisäksi hän on työskennellyt pitkiä aikoja itänaapurissamme Neuvostoliitossa, sittemmin Venäjällä. Yleisradioaikana hän toimi myös ulkomaankirjeenvaihtajana ja joutui kokemaan myös sodan kauhuja Afganistanissa. Venäjällä ja Neuvostoliitossa hän on vieraillut usein ja kirjoittanut Pietarissa Suomi-talon residenssissä.

Lapsuuden parhaat muistot Markus Leikolalla liittyvät Keurusselän saareen, jonne hänen isoisäntä siirrätti isokokoisen Keuruun vanhan pappilan riihen ja sinne kokoontui kesäisin koko suuri suku. Isoisä Erkki Leikola oli paitsi farmasian professori, myös lääketehdas Orionin johtaja ja vanhemmiten myös kokoomuksen kansanedustaja.

Markus Leikola on monipuolinen taiteilija ja toimittaja. Kirjallisuuden lisäksi musiikki on ollut hänelle tärkeää. Kouluaikainen bändi jätti hyviä muistoja ja osa heistä soittelee edelleen yhdessä. Markus on opiskellut musiikkia myös Oulunkylän Pop- ja Jazzopistossa. Musiikki on yhdistänyt myös hänen omaa perhettään. Pian parikymppinen tytär Aamu on myös opiskellut musiikkia. Vaikka Leikola on eronnut, yhteys Thaimaasta adoptoituun tyttäreen on kiinteä ja viikoittainen.

Tulevat työt liittyvät suurelta osalta kirjoittamiseen. Toinen romaani on alkumetreillä ja suunnitelmissa on sekä lastenkirja, että ooppera. Historialliset aiheet kiinnostavat ja mikäli maailmalla nykyinen meno jatkuu, Markus Leikola suunnittelee kirjaa Vladimir Putinista.

Lähetykset

  • la 4.2.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Erityisesti jazz-laulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys. Toimittajana on Laura Satimus

  • Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä