Koe uusi yle.fi
Välilevyjä

Ylimääräinen on turhaa?

  • 55 min
  • ei kuunneltavissa

Ylimääräinen eli encore tuo rituaalimaiseen taidemusiikkikonserttiin yllätyksellisyyttä ja vapautta. Jos tuo - koskaan ei voi tietää, syntyykö encoreen oikeuttava jännite, ja jos encore muuttuu osaksi rituaalia, se kuolee.

Tämän ihmeen ruotimisen lisäksi päivän Välilevyissä kerrotaan, mikä oli tunnetun historian pisin encore, mikä lyhin, ja missä encoret on kielletty. Sekin selviää, että encore ei ole ranskaksi encore.

Toimittajana Kare Eskola.

1. Ludwig van Beethoven: Loppu pianosonaatista nro 29 B-duuri "Hammerklavier" (Andras Schiff)
2. J.S. Bach: Preludi ja fuuga b-molli (Andras Schiff)
3. J.S. Bach: Preludi sooloviulupartitasta E-duuri (Ruggiero Ricci)
4. George Hamilton Green: Jovial Jasper (Kroumata)
5. Gioachino Rossini: Si, ritrovarla io giuro oopp. La Cenerentola (Juan Diego Florez ja Milanon Giuseppe Verdi -sinfoniaorkesteri/Riccardo Chailly)
6. Mark-Anthony Turbage: Hilary's Hoedown (Hilary Hahn ja Cory Smythe)
7. Erik Satie: Encore ja En plus (Duo Dryades)
8. Johannes Brahms: Intermezzo Es-duuri (Artur Schnabel)
9. Anton Webern: 1. osa Viidestä kappaleesta orkesterille (Ensemble InterContemporain/Pierre Boulez)
10. J.S. Bach: Aria Goldberg-muunnelmista (Rudolf Serkin)
11. Mstslav Rostropovitsh: Humoresque (Alban Gerhardt, sello, ja Markus Becker, piano)

Lähetykset

  • ma 13.2.2017 11.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Jos ei ole tarpeeksi soittajia, tilaa tai rahaa, eli käytännön syistä, tehdään reduktio. Jos käytännön syiden lisäksi on esteettisiä syitä, tehdään sovitus. Näissä Välilevyissä ihmetellään, millä periaatteilla kappaleita saa kutistaa tai turvottaa.

    Arnold Schönberg lausui asiasta näin: "Yritys muokata hyödyllinen asia yhtä hyödylliseksi muihin tarkoituksiin on yleensä varma tapa pilata se tykkänään." Liekö siis parasta peukaloida vain hyödyttömiä kappaleita?

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Jean Sibelius: Adagio di molto, 2. osa viulukonsertosta d-molli (Jani Lehtonen ja Jani Aarrevaara)
    2. Francis Poulenc: Bransle de Champagne teoksesta Suite francaise (London Wind Orchestra/Denis Wick)
    3. Francis Poulenc: Bransle de Champagne teoksesta Suite francaise (Anne Queffélec)
    4. Ludwig van Beethoven (transkr. Franz Liszt): Allegro, 3. osa sinfoniasta nro 6 F-duuri "Pastoraali" (Laura Mikkola)
    5. Anton Bruckner: Allegro moderato, 1 osa sinfoniasta nro 7 E-duuri (Chicagon SO/Georg Solti)
    6. Anton Bruckner (transkr. Stein, Eisler & Rankl): Allegro moderato, 1 osa sinfoniasta nro 7 E-duuri (Linos Ensemble)
    7. Johannes Brahms: Intermezzo, 2. osa pianokvartetosta nro 1 g-molli (Nicholas Angelich, Renaud Capucon, Gerard Causse ja Gautier Capucon)
    8. Johannes Brahms (transkr. Arnold Schönberg): Intermezzo, 2. osa pianokvartetosta nro 1 g-molli (Berliinin filharmonikot/Simon Rattle)
    9. Erik Satie (sov. Claude Debussy): Gymnopedie nro 1 (Academy of St.-Martin-in-the-Fields/Neville Marriner)
    10. Erik Satie: Gymnopedie nro 1 (Janne Mertanen)
    11. J.S. Bach: Preludio sooloviulupartitasta E-duuri (Alina Ibragimova)
    12. J.S. Bach: Sinfonia kantaatista nro 29 "Wir danken dir, Gott, wir danken dir (Ton Koopman ja Amsterdamin barokkiork.)
    13. J.S. Bach (sov. Sergei Rahmaninov): Preludio sooloviulupartitasta E-duuri (Vladimir Ashkenazy)
    14. Jean Sibelius: Andante festivo (Tempera-kvartetti)

  • Kun musiikkia soitetaan Ainolan flyygelillä, Paganinin viululla tai Du Pren Stradivarius-sellolla, äänen lisäksi mielessämme resonoivat historia, tarinat ja myytit. Tunnetut soittimet ovat artefakteja - esineitä joilla on perustarkoitustaan suurempi merkitys.

    Ihmiset antavat musiikille merkityksiä soitinten kautta, eikä se ole pahasta. Tervehenkisin soitinsuhde lienee kuitenkin ollut B.B. Kingillä, jonka kaikki kitarat olivat nimeltään Lucille. Kyse ei ollut yhdestä artefaktista vaan yleensä kitarasta sielunkumppanina.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Jean Sibelius: Kellokukka (Folke Gräsbeck)
    2. Jean Sibelius: Masurkka (Pekka Kuusisto ja Heini Kärkkäinen)
    3. Niccolo Paganini: Adagio viulukonsertosta nro 3 E-duuri (Massimo Quarta ja Genovan Carlo Felice -teatterin ork.)
    4. Regina Carter: Alexandra
    5. Antonio Vivaldi: Cosi sugl' occhi miei (Yo-Yo Ma ja Amsterdamin barokkiork./Ton Koopman)
    6. Ludwig van Beethoven: Bagatelli C-duuri op.33 (Melvyn Tan)
    7. J.S. Bach: O Mensch, bewein' dein' Sünde gross (David Goode)
    8. Olivier Messiaen: Prière après la communion (Naji Hakim)
    9. B.B. King: Lucille.

  • Välilevyjen toimituksessa ei yleensä uskalleta analysoida meneillään olevia trendejä tai muutoksia, koska ne hahmottuvat vasta jälkikäteen. Tällä kertaa yritetään kuitenkin mahdotonta, koska joku syy on pakko löytää sille, että nuori muusikkosukupolvi ei viitsi enää harjoitella.

    Kenties musiikin painopiste on muuttunut instrumenttiosaamisesta konseptiosaamiseen? Kenties kehitys kulkee kohti elämyksellisempää, kokonaisvaltaisempaa musiikin luomisen tapaa, jossa persoonallisella otteella on enemmän merkitystä kuin instrumenttiosaamisella?

    Tällaisessa muutoksessa on etunsa ja vaaransa. Samoin sen julistamisessa, koska konseptiosaajia on ollut aina...

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. Sid Hille: In blau jousikvartetista nro 2 "In Farben" (Sid Hille Camerata)
    2. Perko/la: Kultainen nuoruus
    3. John Cage: Sävelmä nro 4 kok. Kuusi sävelmää (Patricia Kopatchinskaja ja Anthony Romaniuk)
    4. Ludwig van Beethoven: Adagio molto, 2. osa pianosonaatista nro 5 c-molli (Glenn Gould)
    5. J.S. Bach: Andante e piano, 2. osa konsertosta kahdelle cembalolle c-molli (Aapo Häkkinen ja 6. Pierre Hantai sekä Helsingin barokkiorkesteri)
    6. Tuomas Rounakari: Hiisi
    7. Antti Paalanen: Reflections
    8. Hilliard Ensemble ja Jan Garbarek: Pulcherrima rosa
    9. Grazyna Bazewicz: Allegretto kvartetosta neljälle viululle (David Juritz, Victoria Sayles, Richard Milone ja Charlotte Scott)

  • Välilevyjen toimitus heittäytyy Johanna Korhoseksi ja soittaa valomusiikkia keskelle alkavaa kaamosta. Mutta kaikki valo ei ole yhtä lämmintä kuin se hennosti lepattava kynttilä, jonka Bach säveltää kahdella nokkahuilulla. Ohjelmassa nimittäin kokeillaan, pystyykö oman aikamme musiikki ilmaisemaan valoa tavalla, joka valaisee syyspimeää - tai edes sielua.

    Toimittajana Kare Eskola.

    1. J.S. Bach: Sonatina kantaatista nro 106 "Actus tragicus" (Bach Collegium Japan/Masaaki Suzuki)
    2. J.S. Bach: Koraalipartita "Herr Jesu Christ, meines Lebens Licht" (Christopher Herrick, urut)
    3. Karin Rehnqvist: The Light klarinettikonsertosta "On a Distant Shore" (Martin Fröst ja Ruotsalainen kamariork./Petter Sundqvist)
    4. David Lang: light moving (Hilary Hahn ja Cory Smith)
    5. Morton Feldman: Coptic Light (New World SO/Michael Tilson Thomas)
    6. John Luther Adams: The light that fills the world
    7. Eric Whitacre: Lux Aurumque (The Eric Whitacre Singers)
    8. Kaija Saariaho: Heart of Light, 5. osa sellokonsertosta Notes on Light (Anssi Karttunen ja Orchestre de Paris/Christoph Eschenbach)
    9. Einojuhani Rautavaara: Pesante - Cantabile, 4. osa sinfoniasta nro 7 "Angel of Light" (HKO/Leif Segerstam)
    10. Alessandro Striggio: Ecce beatam lucem (Huelgas Ensemble/Paul Van Nevel)

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä