Kuusi kuvaa

Baletista palettiin – Fred Negendanckin poikkeuksellinen elämä

  • 42 min
  • toistaiseksi

Heinäkuussa 80 vuoden iässä edesmennyt balettitanssija, näyttelijä ja kuvataiteilija Fred Negendanck oli monipuolisesti luova ja osaava taiteilija.

- Asiat ovat tulleet minulle johdatuksena. Esimerkiksi Helsingin Svenska Teaternin Börje Lampenius löysi minut oopperan baletin lavalta ja otti minut suoraan teatterin päärooliin, hän muistelee alkuvuodesta tehdyssä haastattelussa.

Runollisesta prinssihahmosta tuli 11 balettivuoden jälkeen vahva luonnenäyttelijä, joka teki upean roolin mm. Salierina näytelmässä Amadeus, Tevjenä näytelmässä Viulusoittaja katolla sekä hersyvän hauskan roolin näytelmässä Lainahöyhenissä, missä hän esitti transvestiitiksi pukeutuvaa Zazaa.

Vaikka nuori Fred ei päässytkään Ateneumiin opiskelemaan graafista alaa, antoi hänen piirustuksenopettajansa Anne-Marie Häyrén-Malmström tarvittavan sysäyksen luovuuden ja lahjakkuuden toteuttamiseen. Opettaja ohjasi lahjakasta oppilastaan ja otti hänet myös luokseen asumaan. Taiteellinen Anne-Marie Häyrén avasi Fred Negendanckille ovet luovuuden maailmaan.

- Toiset ovat yrittäneet selvittää sitä, että olimmeko rakastavaisia, rakastuneita vai ystäviä. Minusta kyse oli sielunkumppanuudesta 33 vuoden ikäerosta huolimatta, määritteli Fred Negendanck. He elivät yhdessä Anne-Marien kuolemaan asti.

Vuonna 1937 syntynyt Fred Negendanck ei saanut luovuuteensa tukea vanhemmiltaan. Negendanckin perhe muutti Suomesta jatkosodan vuoksi Saksaan, mutta palasi Suomeen, kun sota-aika sekoitti suunnitelmat Saksassakin. Vuonna 1948 suomenruotsalainen äiti saapui kahden tyttärensä ja Fred-poikansa kanssa Suomeen, missä saksan kieltä ei saanut puhua sodan vuoksi. Saksalainen isä joutui amerikkalaisten sotavangiksi Ranskaan, mutta hänet vapautettiin 1,5 vuoden jälkeen. Helsingin suomenruotsalaisessa koulussa Fred ja hänen siskonsa oppivatkin ruotsia.

Meri ja saaristomaisema oli Negendanckille rakas ja on kuulunut hänen elämäänsä nuoruudesta saakka. Se tarjosi toisenlaisen maailman pääkaupungin vilkkaan kulttuurielämän vastapainoksi.

Päästyään eläkkeelle vuonna 2000 Svenska Teaternista, saattoi Fred Negendanck omistautua toiselle intohimolleen, piirtämisellle ja maalaamiselle. Hän piti lukuisia näyttelyitä Helsingin ja Turun gallerioissa.

– Elämäni on ollut ihanaa, ja olen saanut tehdä monia asioita, kiittelii Negendanck tyytyväisenä Kuuden kuvan haastattelussa puoli vuotta ennen kuolemaansa. Ohjelman toimitti Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 18.2.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä