Koe uusi yle.fi
Kuusi kuvaa

Tuhattaituri ja taiteilija Marita Liulia haluaa aina oppia uutta

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kuvataiteilija, multimediaohjaaja, valokuvaaja, lyhytelokuvien ohjaaja, kirjailija ja yrittäjä. Siinä osa monipuolisen ja kansainvälisesti menestyneen taiteilijan Marita Liulian ammateista, joita hän yhdistelee työssään.  Marita Liulia on multimediateosten pioneeri. Hänen ensimmäiset taideteoksensa 1980-luvulla herättivät huomiota, koska ne olivat uuden teknologian valo- ja ääniteoksia.  Hän tekee useimmiten suuria, jopa yli sadan teoksen yksityisnäyttelyitä museoihin.  Hän on edustanut Suomea kuvataiteilijana ja multimediaohjaajana jo 30 vuotta ulkomailla, missä häntä usein luullaan ranskalaiseksi.

Uusin Liulian näyttely ”Kultakausi”, joka on kevätkauden 2017 Serlachiuksen museossa Mäntässä, on usean vuoden työn tulos. Näyttelyyn hän teki jopa sata uutta työtä, jotka kertovat taiteilijan luomiskausista sekä suhteesta 100-vuotiaaseen Suomeen. Taideteosten värimaailmassa kimmeltää kulta, joka on taiteilijan mielestä oikea väri kertomaan Suomen historian ja tulevaisuuden kultakausista. Ensimmäinen kultakausi Liulian tulkinnan mukaan oli Suomen itsenäistymisen aika, toinen oli 1970-luku, jolloin Suomi ponnisteli nopeasti maailman kehittyneimpien maiden joukkoon. 

- Jotta Suomi pääsee kolmanteen kultakauteensa, kannattaisi suomalaisten toimia yhdessä ja suhtautua vieraisiin ystävällisesti, sanoo maailmankansalaiseksi päätynyt Liulia, joka on matkustanut ja seikkaillut yli 50 maassa ja asunut useaan otteeseen myös ulkomailla.

Marita Liulialla on ollut lapsesta asti nivelreuma, mutta hän ei anna sen lannistaa. Hänelle sairaus on kannustin. Taiteen taikamaailmaan hän tutustui jo varhain, kun vietti sairaalassa useita kuukausia vuodesta sairautensa vuoksi.  Myös kirjallisuus on ollut lapsuudesta asti myös tärkeää.  – Luin koko Dostojevskin ja Marxin tuotannon 11-vuotiaana sekä pidin esimerkiksi Knut Hamsunista, jota pidetään hyvin vaikeana ja synkeänä kirjailijana.

Marita Liulia keksi jo varhain kehittää itselleen suuriin teoskokonaisuuksiin ja näyttelyihin liittyvän hahmon.  Yksi hänen idolejaan on Madonna, joka taitaa muodonmuutoksen. Toinen Liuliaan vaikuttanut hahmo on meksikolainen kuvataiteilija Frida Kahlo, jonka vammautumistausta muistuttaa Maritan elämää. Kolmas ajatusten herättäjä on ollut Andy Warhol, joka on ohjeistanut taiteilijoita tekemään puutteista ja ongelmista brändin.

Marita Liulia on kiitollinen kaikista niistä ihmisistä, joita on kohdannut 60-vuotisen elämänsä aikana. Uuden oppiminen tuottaa iloa, mikä saa hänet toivomaan toiset 60 vuotta elämää.

Marita Liulian elämään johdattaa toimittaja Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 25.2.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kulttuurin monitoimimies, espoolainen Ilkka Aaltonen tunnetaan parhaiten teekkarilauluperinteen ylläpitäjänä ja uudistajana. Diplomi-insinööritaustainen Aaltonen on säveltänyt ja/tai sanoittanut satoja kappaleita ja julkaissut kymmeniä nuottivihkoja. Aaltonen on myös Hummeripojat- laulukvintetin perustajana. Häntä ovat työllistäneet lisäksi kuunnelmien ja näytelmien käsikirjoittaminen, sarjakuvapiirtäminen, graafisen alan työt. Ilkka Aaltosen elämän kuuden kuvan äärellä on toimittaja Esa Viherä.

  • Kirjailija Niina Hakalahtea kiinnostavat hallitsemattomuuden ja erillisyyden teemat. Molempia hän on käsitellyt kirjoissaan, joille tyypillistä on hersyvä huumori. Palkittu lastenkirja kertoo Tuukka-Omarin elämästä, josta hän on kirjoittanut peräti neljä romaania. Niinan lastenkirjoissa mukana on piirteitä myös omista pojista.Kirjailijan omassa kahden kulttuurin kodissa puhutaan suomea ja arabiaa, sillä aviomies Muhannad on syyrialainen. Kulttuurien kohtaamisen Niina kokee hedelmälliseksi kirjailijan työn kannalta, sillä Muhannad toimii Niinalle ikään kuin haamukirjoittajana: arvioi tarinoita ja ehdottaa juonen käänteitä. Hän myöntää, että läheiset ihmiset joutuvat usein saaliiksi kun kirjailijan henkinen metallinetsin tekee työtään. Tärkeä teemä hänelle on ystävyys, josta hän on kirjoittanut eräänlaisen parisuhdekirjan.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tanssija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen ei ole 67-vuotiaana jäänyt eläkkeelle, vaan tekee yhä paljon tanssin parissa töitä ja esiintyy lisäksi laulajana. Hän ei haikaile nuoruutta eikä murehdi tulevaisuutta, vaan elää vahvasti tässä päivässä. Kuusi kuvaa –ohjelmassa hän käy nyt toimittaja Sari Valton kanssa läpi itselleen tärkeitä valokuvia elämänsä varrelta.

  • Kirjailija Katriina Järvinen on elämänsä aikana joutunut etsimään itseään tavanomaista enemmän. Lapsuusperheen tiukka uskonnollisuus oli rikkonut hänen minuutensa ja identiteettiä piti alkaa rakentaa nuorena aikuisena alusta. Itsensä etsimisestä on merkkinä Katriinan hankkima monipuolinen pätevyys: Hän on paitsi kirjailija myös psykoterapeutti, kulttuuriantropologi, sosiaalipsykologi ja kouluttaja. Katriina Järvinen tuli isomman yleisön tietoisuuteen vuonna 2007 julkaistuaan yhdessä historian professori Laura Kolben kanssa Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa –kirjan. Ohjelman on toimittnut Sari Valto.

  • Koko kansan viherpeukalo Aarno Kasvi on omistanut koko elämänsä puutarhoille. Hän on tehnyt lukemattomia hauskoja radio- ja televisio-ohjelmia puutarha-asioista, kirjoittanut kirjoja sekä opastanut puutarhavieraita Suomessa ja ulkomailla Elämäntyönsä hän on tehnyt kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa, joista toinen on Turun Ruissalossa ja toinen Ruotsin Uppsalassa. Puutarhaneuvos, emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvin unelma on ostaa iso maalaistalo puutarhoineen, josta hän tekisi nähtävyyden. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Elämänmuutos tapahtuu joskus yllättäen. Kirsti Kurosen päätös vaihtaa ammattia ja ryhtyä kokopäiväiseksi kirjailijaksi oli pyörinyt mielessä jo useamman vuoden ajan. Kuitenkin vasta vakava sairastuminen parantumattomaan verisyöpään teki lopulta päätöksen helpoksi. Hän päätti elää sitä elämää jota halusi. Erityisesti lasten- ja nuortenkirjailijana menestynyt Kirsti Kuronen kertoo kuuden kuvan kautta elämästään. Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

  • Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä on ehtinyt toimia jo monessa roolissa ja ammatissa elämänsä aikana. Nykyisen työn ohessa hän tekee useammassa paikassa vapaaehtoistyötä, toimii pappina, sijaisäitinä sekä äitinä omille lapsilleen. Hänet headhantattiin Kirkon Ulkomaanavun palveluksesta äitiysloman aikana Marttojen keulakuvaksi, vaikka ruoanlaitto ja kotitalous eivät olleet hänen vahvuuksiaan. Mariannen aurinkoinen olemus saa kiitosta, sillä hänellä on hyvin lämmin ja mutkaton tapa kohdella muita. Marianne toivoo olevansa sellainen johtaja, joka antaa muille tilaa loistaa ja toteuttaa itseään.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tunnettu keramiikkataiteilija, muotoilija ja yrittäjä Anu Pentik on toteuttanut haaveensa kovalla työllä, sitkeydellä ja luovuudella. Aina energistä Anu Pentikiä ei kiinnosta menneisyys, vaan tulevaisuus, uudet näytöt ja jatkuva onnistuminen. Posiolle kotiutuneen Pentikin voimakaksikon toinen puoli on aviomies Topi Pentikäinen, jonka kanssa hän on kulkenut yhteistä taivalta yli 50 vuotta. Toinen tärkeä ihminen Anun elämässä on Pentikin brändijohtaja Auli Harjama. Pentikin tuotteiden keskeisiä viestejä ovat lämpö, koti, turvallisuus ja pitkä käyttöikä. Keramiikkataiteilijana hän on saanut valtavasti uutta energiaa joka suuntautuu nyt jo seuraavaan näyttelyyn vuonna 2020. Vapaa-ajalla Anu on kulinaristi, jonka suurinta herkkua ovat äyriäiset. Niiden tarina liittyy jo lapsuuteen, jossa hän oli innokas ravustaja ja saattoi elää viikkoja vain rapuja syöden.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Lapsuusmuistoissaan lääketieteen tohtori ja esikoiskirjailija Heidi Mäkinen siirtyy Kiuruvedelle, jossa tärkeinä henkilöinä hänen elämänsä liittyivät isovanhemmat. Savosta on jäänyt jäljelle elinikäisiä ystävyyksiä. Sieltä tulevat myös monet muistot, jotka elävät osittain myös hänen kirjassaan "Ei saa mennä ulos saunaiholla". Heidi Mäkinen julkaisi ensimmäisen romaaninsa syksyllä 2016.

    Mistä hauska kirjan nimi on peräisin, ja mitä kaikkea muuta Heidin Mäkinen kantaa mukanaan? Hän on sitä mieltä, että huumori auttaa monessa kohtaa ja että melkein mille tahansa voi nauraa. Ei kuitenkaan ihan kaikelle eikä millä tavalla vaan. Vakava paikka hänelle on ollut tyttären halu korjata sukupuoltaan. Siihen Heidi suhtautuu avoimesti ja myönteisesti, mutta esiin nousee monia kysymyksiä.

    Heidi Mäkinen on elämänsä tärkeiden valokuvien äärellä toimittaja Maarit Lehtosen kanssa.

  • Lähetystyöntekijä ja kätilö Kirsti Kirjavainen oli päättänyt lähteä nuorena avustustyöhön ulkomaille, mutta Nepal valikoitui kohteeksi sattumalta. Uusiin tehtäviin hän valmistautui nuorena kätilönä Englannissa ja suuntana piti olla Pakistan, mutta viisumia ei kuulunut ja sitä odotellessa aukesi kätilölle paikka Nepalissa.Siellä hän on viettänyt yli 30 vuotta ja siitä on tullut hänelle toinen kotimaa.Hyväntekeväisyyteen Kirstiä kannustivat erityisesti isovanhemmat, jotka toimivat aktiivisesti Punaisessa ristissä. Nepalissa lapsikuolleisuus oli korkealla tasolla ja lukutaito heikko, joten työtä riittää ja tuloksiakin on tullut. Hän ei jättänyt Nepalia edes sisällissodan tai maanjäristysten aikana. Työtä lukutaidon ja terveydenhoidon eteen hän on tehnyt kaikkein syrjäisimmissä alakastisten nepalilaisten kylissä ja vammaisten keskuudessa.

    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Luontokuvaaja Hannu Hautala on tehnyt elämäntyönsä metsässä. Hänen suosikkikuvauskohteita ovat kuukkeli, joutsen, palokärki, kotka ja uivelo. Hannu Hautala rakastaa kuvaamista talven valossa ja kesän valoisissa öisissä metsissä. Hannu Hautala lienee eniten valokuvakirjoja julkaissut suomalainen luonnonvalokuvaaja. Hänen kirjojaan on julkaistu yli 50, ja niitä on käännetty useille kielille ja myyty ympäri maailmaa. Luontokuvaus vaatii ennakkovalmisteluja, sillä hyvä luontokuva ei useinkaan synny sattumalta. Hyvän kuvan saaminen voi Hautalalla kestää jopa vuosia. Hautalan kuusi kuvaa on nauhoitettu Hannun jäljet –valokuvakeskuksessa Kuusamon keskustassa. Toimittajana on Rita Trötschkes.

  • Iro Haarla on poikkeuksellinen muusikko suomalaisittain, sillä hän on saanut levyttää jo kolme levyä suurelle kansainväliselle ECM-levymekille. Musiikin tekeminen alkoi hänellä jo pienenä tyttönä, kun hän haki lohtua yksinäisyyteensä improvisoimalla pianolla lauluja. Ison osan urastaan hän teki yhteistyössä edesmenneen miehensä Edward Wesalan kanssa. Pianon rinnalla harppu on hänen soittimensa. Musiikki on hänelle ollut kuin ratsuhevonen, jonka selässä hän on ratsastanut läpi elämän myrskyjen. Iro Haarlan tapasi toimittaja Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä