Kalle Haatanen

Hiihtodopingin historia

  • 52 min
  • toistaiseksi

Doping on yhtä vanhaa kuin meidän tuntemamme kilpaurheilu, sanoo historiantutkija Erkki Vettenniemi. Jo 1800-luvun lopulla suomalaisissa hiihtokilpailussa suorituskykyä yritettiin parantaa esimerkiksi viinan voimalla. Pervitiiniä alettiin käyttää piristeenä jo 1930-lvun lopulla.
Hiihtourheilussa lääkeaineiden rajoitukset otettiin käyttöön vasta 1970-luvulla.

Vettenniemi on sitä mieltä, että lääkintä ja hiihto ovat aina kuuluneet yhteen. Tarpeellisen lääkinnän ja vilpillisten keinojen raja on aina ollut häilyvä ja tulkinnanvarainen. Aivan sama pätee myös urheiluvälineiden tekniseen kehitykseen ja välinehuoltoon. Aina on ollut vaikea vetää rajaa siihen, mikä on ”puhdasta” urheilua ja mikä vilpillistä manipulointia.

Vettenniemi on kuitenkin varma, että nykyurheilijat eivät ole dopingin suhteen tahdottomia koekaniineja tai uhreja. Jokainen urheilija tietää varmasti, mitä aineita hänen kehoonsa on pantu.

Vettenniemen mielestä urheilun lääketieteellisestä valvonnasta pitäisi luopua.

- Missään muussa ammatissa ihmisiä ei alisteta jatkuvaan ympärivuorokautiseen valvontaan.

Jos urheilijalta vaaditaan koko ajan parempia suorituksia, pitäisi hyväksyä myös siihen tähtäävät keinot.

Lähetykset

  • la 25.2.2017 10.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Uusi teknologia ja sosiaalinen media ovat vähentäneet nuorten tekemiä rikoksia, sanoo Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi. Viimeisten neljän vuoden aikana nuorisorikollisuus on suorastaan romahtanut. Nuorten asenteissa on tapahtunut suuri muutos. Sosiaalinen kontrolli on tullut voimakkaammaksi. Nuoret eivät enää hyväksy tovereidensa rikollista käyttäytymistä.
    Oma vaikutuksensa on myös sillä, että nuoret ovat enemmän kotona ja seurustelevat toisensa kanssa sosiaalisessa mediassa eivätkä enää liiku niin paljon ulkona. Ja sosiaalisessa mediassa halutaan näyttää terveiltä ja kunnollisilta. Näsi uskoo, että tämä kehitys vaikuttaa myös siihen, että rikosten väheneminen jatkuu tulevaisuudessakin. Jos nuoret eivät tee rikoksia nuoruudessa, he eivät tee niitä todennäköisesti myöskään aikuisiässä. Yliopistonlehtori Matti Näsi on tutkinut rikollisuuden muutostrendejä. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa toimi useita äärioikeistolaisia ryhmittymiä.
    Kylmän sodan aikaisille ryhmille oli ominaista, että ne olivat leimallisesti kommunismin vastaisia.
    Toinen liikkeelle paneva voima oli Kekkos-vastaisuus. Vaikka ryhmiä oli lukumäärältään paljon, ne olivat yleensä pieniä eivätkä ne saaneet aikaan kovin näkyvää toimintaa. Siitä huolimatta viranomaiset suhtautuivat niihin vakavasti varsinkin silloin kun niiden toiminnan katsottiin vaarantavan suhteet Neuvostoliittoon. Vakavimpia rikoksia olivat tuhotyöt kommunistisia kirjapainoja vastaan, joista langetettiin jopa vankeusrangaistuksia.
    Äärioikeistoryhmät saivat jo 1950-luvulla vaikutteita myös ulkomailta. Yksi innoittaja oli Ruotsissa perustettu natsihenkinen Nordiska rikspartiet, jolla oli yhteyksiä Suomeen. Puolueelle perustettiin Suomeen jopa haaraosasto 1970-luvulla. Tähän aikaa Suomen äärioikeiston retoriikkaan tuli yhä enemmän natsipainotuksia, ja lentolehtisissä voitiin levittää muun muassa rotuoppia.
    Suurimpia ryhmiä oli Lahdessa perustettu Isänmaallinen yhtenäisyysseura, jolla oli paikallisosastoja ympäri Suomea ja satoja jäseniä.
    Merkittävä hahmo 1970-luvulla oli Pekka Siitoin, joka käytti avoimesti hakaristitunnuksia ja järjesti julkisia natsimarsseja. Kuitenkin Suomen ääriryhmiä leimasi varsin hatara ideologinen pohdinta ja heikko teorian hallinta.
    Tutkijatohtori Tommi Kotonen on tutkinut sodan jälkeen syntyneitä äärioikeistoryhmiä. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suomen historiassa on ollut perinne, jossa sodan johtajia ei käsitellä kriittisesti, sanoo dosentti Lasse Laaksonen. Yleensä sodan johdon henkilökohtaiset ongelmat ja alkoholismi on aina selitetty parhain päin.
    Dosentti Lasse Laaksonen on tutkinut armeijan ylimmän johdon alkoholinkäyttöä itsenäisyyden alusta jatkosotaan saakka.
    Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Suomen armeijan upseeristossa oli hyvin ristiriitainen suhde alkoholiin. Armeijan johdossa oli täysraittiita upseereita, jotka olisivat halunneet kitkeä kaiken juomisen armeijan piiristä ja toisaalta oli upseereita, joiden mielestä viina kuului upseerielämään.
    1920-luvulla oli upseerien erilaiset suhteet alkoholiin haittasivat jopa armeijan kehittämistä, koska eri leirien upseerit eivät kerta kaikkiaan tulleet toisien kanssa toimeen. Ristiriitoja tuli muun muassa 1920-luvulla armeijan johdossa oli raivoraitis Karl Wilkama ja suojeluskunnan johdossa ahkerasti juopotteleva Lauri Malmberg.
    Sodan aikana Mannerheim suhtautui upseereiden juopotteluun kahtalaisesti. Suosikit saivat anteeksi juopottelua, muut eivät. Esimerkiksi Mannerheim ei puuttunut kenraaliluutnantti Airon juopotteluun, koska Airo muuten suoriutui tehtävistään.

  • Nälänhätien perimmäinen syy ei ole luonnon olosuhteissa tai luonnonmullistuksissa, sanoo taloushistorian tutkija Miikka Voutilainen. Nälänhädän syntymiseen ovat aina vaikuttaneet myös taloudelliset olosuhteet ja harjoitettu politiikka.
    Voutilaisen mukaan suurin osa nälänhädistä on poliittisten toimijoiden aiheuttamia.
    Näyttää kuitenkin siltä , että ihmiskunta on myös oppinut ruokakriiseistä jotakin. Absoluuttinen köyhyys on viime vuosikymmeninä selvästi hävinnyt ja maailman köyhimmilläkin menee tällä hetkellä paremmin kuin koskaan ennen. Esimerkiksi valtavan Live Aid –liikkeen synnyttämän Etiopian 1980-luvun nälänhädän kaltaista katastrofia ei sittemmin ole tullut. Teollistuminen on kiistatta parantanut maailman ruokaturvaa vaikka vieläkin joissakin maissa on suuri aliravitsemusongelma. Tärkeä kysymys on myös se, osataanko nälkäongelma vieläkään ratkaista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
    Miikka Voutilaisen mukaan on kiistatonta, että diktatuureissa eliitti käyttää kehitysapua hyväkseen ja avulla saatetaan jopa pönkittää diktatuurin säilymistä. Mutta silloin pitää kysyä, kannattako tämä hinta maksaa siitä, että pelastetaan köyhät ihmiset, jotka eivät mitenkään ole syypäitä köyhyyteensä.

  • Geenitutkimus on avannut sukututkimukseen aivan uusia mullistavia näköaloja. Geenitesteillä voidaan selvittää, mistä kaikkialta meidän esivanhempiamme löytyy. Suomaisiltakin löytynyt yhteisiä geneettisiä juuria esimerkiksi Amerikan tai Siperian alkuperäisväestön kanssa. Filosofian tohtori Marja Pirttivaara on perehtynyt geenitutkimukseen ja sen soveltamiseen sukututkimuksessa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Nykyään kuulee paljon valitusta siitä, että elämme itsekkyyden aikaa, sanoo kirjailija Jukka Koskelainen.
    Koskelainen on tutkinut itsekkyyden käsitettä filosofiassa eri aikakausina. Koskelainen on sitä mieltä, että itsekkyys on vapauden hinta.

    Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina tullut esiin kannanottoja, joissa myös puolustetaan itsekkyyttä. Esimerkiksi amerikkalaisen libertaarikirjailijan Ayn Randin ideologia on saanut myös Suomessa omat kannattajansa. Randin mukaan yksilöllä on velvollisuus pitää ensisijaisesti huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.
    Jukka Koskelainen on pohtinut itsekkyyden olemusta ja merkitystä yhteiskunnalliselle kehitykselle. Mutta millaista on terve itsekkyys? Onko olemassa pyyteetöntä altruismia? Jukka Koskelainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Kiina alkoi avautua 1970-luvun lopulla kun Mao kuoli ja valtaan tuli Deng Xiaoping. Vähitellen Kiina siirtyi kohti  markkinataloutta. Nykyään Kiinan talousjärjestelmä on markkinatalouden ja suunnitelmatalouden yhdistelmä.
    Nyky-Kiinaa leimaavat valtavat varallisuuserot.  Tuloerot ovat maailman kärkitasoa. Talouden uudistuminen alkoi maaseudulta. Maanviljelijät tehostivat tuotantoaan ja alkoivat myydä osan sadosta omaan laskuun. Tämä vähensi maatalouden työvoiman tarvetta ja alkoi voimakas muuttoliike kaupunkeihin. Markkinatalouteen siirtyminen ei kuitenkaan ollut aluksi kovin suunnitelmallista vaan säännöstelyä vapautettiin ja katsottiin mitä siitä seuraa.
    1990-luvun loppupuolella toteutettu asuntomarkkinoiden vapautuminen oli merkittävä talouden muutosvoima. Samalla se oli samalla valtava tulonsiirto niille, joilla oli oma asunto tai jotka pääsivät mukaan asuntobisnekseen.
    Kiinan taloudessa on jälleen menossa uusi käänne. Nyt Kiina pyrkii voimakkaasti nostamaan tuotteidensa jalostusarvoa ja maa aikoo tulla maailman johtavaksi innovaatioiden tuottajaksi.
    Kiinan talouden valta kasvu on tuottanut monia hämmentäviä ilmiöitä. Taloustoimittaja Eeva Eronen on perehtynyt Kiinan talouden moniin erikoisiin piirteisiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Itsenäistymisensä jälkeen Suomi sai varsin nopeasti rakennettua itsenäisen valtion tunnusmerkit.  Näihin tunnusmerkkeihin kuuluvat myös salainen poliisi ja tiedusteluorganisaatio.
    Tohtori Jukka Seppinen on tutkinut Suomen itsenäisyyden ajan alkupuolen tiedustelutoiminnan ja vakoilun historiaa ja näiden toimintojen tuloksia.
    Jukka Seppisen mukaan Suomi oli sotia edeltävänä aikana melko sinisilmäinen Neuvostoliiton muodostaman uhkan suhteen. Suomessa ei riittävän tarkasti nähty Venäjän ulkopolitiikan pitkää linjaa, jonka mukaan Venäjä pyrkii pohjoisen Itämeren herruuteen.  Suomi onnistui hyvin sisäisten uhkien torjunnassa mutta Neuvostoliiton sotilaallisen uhan vakavuutta ei täysin ymmärretty.

  • Sortokauden aikana suomalaisella sivistyneistöllä oli jo selkeä kuva suomalaisesta identiteetistä ja kansallisesta kulttuurista. Sen sijaan tavallisella kansalla ei vielä ollut yhtenäistä käsitystä kansallisesta identiteetistä. Niinpä sivistyneistö rupesi ponnekkaasti valistamaan kansaa. Tätä varten tuotettiin valistuskirjallisuutta ja brosyyrejä, joissa kansallista heräämistä lietsottiin. Valistustyössä korostettiin sekä kulttuurisia arvoja että ihmisoikeutta ja sananvapautta ja muita eurooppalaisia arvoja.

    Myös kansakunnan vanhat isähahmot Runeberg, Topelius, Lönnrot ja Snellman nostettiin uudestaan voimakkaasti esille.

    Suomalaiset toivoivat, että Nikolai II toisi poliittisesti ja kulttuurisesti vapaammat ajat mutta näin sitten käynytkään. Helmikuun manifesti osoitti viimeistään, että autonomiaa ollaan olennaisesti karsimassa. Se oli suomalaisille suuri järkytys, koska se puuttui lainsäädäntöoikeuteen.

    Helmikuun manifestia vastustava Suuri adressi kerättiin hyvin nopeasti ja siihen saatiin yli puoli miljoonaa nimeä.

    Sortotoimien vastustaminen ei alun perin ollut vallankumouksellista. Luultiin, että Venäjän keisari ei tiennyt että hallintokoneisto kohteli Suomea väärin. Vähitellen vastarinta kuitenkin voimistui ja lopulta radikalisoitui.

    Tietokirjailija Minna Maijala on tutkinut sortokauden vastarintatoimia ja niiden takana olleita aatesuuntauksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Musikaalisuutta on vaikea määrittää, koska se on hyvin monimuotoista. Se voi merkitä soitto- tai laulutaitoa, rytmitajua tai sävelten erottelukykyä.

    Musiikki on todennäköisesti yhtä vanha ilmiö kuin ihminenkin. Vanhin soittimen fossiili on 160 000 vuotta vanha.

    Kieli voi vaikuttaa musikaalisuuteen. Tonaalisten kielen puhujissa, esimerkiksi mandariinikiinaa puhuvissa on enemmän absoluuttisen sävelkorvan omaavia kuin muissa kielissä.

    Tonaalisia kieliä puhuvissa maissa absoluuttinen sävelkorva on 48 prosentilla musiikinopiskelijoista kun meillä se on 9 prosentilla.

    Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä erottaa sävelkorvauksia. Pienellä osalla ihmisiä osa amusia eli heiltä puuttuu kyky erottaa sävelkorkeuksia. Amusian vakavin muoto on sellainen, että kaikki musiikki kuulostaa pelkästään hälyltä.

    Sekä musikaalisuudesta että musiikkimausta puolet on geeniperimää ja puolet on ympäristön määräämää.

    Lääketieteen tohtori Liisa Ukkola-Vuoti on perehtynyt siihen, miten musiikki kytkeytyy ihmisen biologiaan ja perimään.

    Toimittaja on Kalle Haatanen.

  • Kuopiolainen Joonas Tolvanen opiskeli perinteistä kiinalaista taistelulajia kungfuta Kiinassa yhteensä parin vuoden ajan.
    Kungfu on olennainen osa kiinalaista kulttuuriperintöä. Sitä opetetaan lukemattomissa kungfu –kouluissa ja myös monissa buddhalaistemppeleissä.
    Kungfu-koulut ovat sisäoppilaitoksia, joissa on usein karut asumisolosuhteet ja hyvin ankara kuri. Ruoka on huonoa ja ruumiillinen kuritus arkipäivää.
    Kalle Haatasen ohjelmassa Joonas Tolvanen kertoo kokemuksistaan kungfu-kouluista ja kiinalaisesta yhteiskunnasta.

  • Jatkosodan aikana karut rintamaolot ja raskaat taistelukokemukset johtivat sotilaiden rankkaan juopotteluun aina kun se oli suinkin mahdollista. Tietokirjailija Jonna Pulkkinen on käynyt läpi laajan arkistomateriaalin tutkiessaan rintamamiesten viinakäyttöä Jatkosodan aikana. 
    Armeijan jakamien annosviinojen lisäksi sotilaat hankkivat sitä kaikin mahdollisin keinoin. Viinaa keitettiin ja kiljua tehtiin jopa vähistä ruoka-annoksista. Pontikan raaka-aineeksi kelpasivat paremman puutteessa jopa ulosteet.  Korvikeviinaa tislattiin jopa bensiinistä tai konekiväärinesteestä.
    Sotilaita myös kuoli myrkyllisten korvikeviinojen juontiin.
    Lomalaiset toivat rintamalle aivan laillistakin viinaa, jolla käytiin kauppaa. Ylemmillä upseereilla oli mahdollista saada myös edustusjuomia aivan luvallisesti.
    Sodan aikana Alko vahvisti monopoliasemaansa eikä sitä sodan jälkeen pitkään aikaan millään tavalla kyseenalaistettu. 
    Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan alkolholinkäytöstä Jatkosodan aikana ja sodan vaikutuksiista suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ja juomakulttuuriin.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä