Kuusi kuvaa

Tuomas Auvinen haluaa kehittää luovaa johtamista

  • 43 min
  • toistaiseksi

Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävistä vuodenvaihteessa luopunut Tuomas Auvinen pitää johtamista ja sen kehittämistä yhtenä keskeisistä muutosvoimista suomalaisessa kulttuurissa. Hän on erikoistunut luovien yhteisöjen johtamiseen ja näkee, että kysyntää näille taidoille on nyt laajemminkin elinkeinoelämässä. Hän on toiminut myös Suomen Teatteriliiton toimitusjohtajana ja Kansallisteatterin hallintojohtajana. 

Rehtorina ja dekaanina hän koki Sibelius-Akatemiassa haastavan muutosvaiheen kun oppilaitos liitettiin Taideyliopistoksi yhdessä Teatterikorkeakoulun ja Kutataideakatemian kanssa. Sibelius-Akatemian johdossa hän sai huomata, että suomalainen musiikkielämä ja sen myötä alan korkein oppilaitos ovat kovassa kansainvälisessä maineessa. Hänen viisivuotiskaudellaan oppilaitoksen kansainvälisyys kasvoi voimakkaasti. Laitokseen hakiijoista peräti 40 % tulee ulkomailta.

Tuomas Auvinen on opiskellut musiikkia lapsesta asti, mutta muusikkoa hänestä ei tullut. Musiikin harrastus vei hänet opiskelemaan musiikkkiriedettä ja arts managementiä ja ooppera oli myös hänen tutkimustyönsä aihe. Hän vertaili väitöskirjassaan viiden eri oopperatalon hallintoa. Keskeinen havainto oli, että johtamiskriisejä oli paljon ja jos johtaja ei ollut itse taiteilija, syytettiin kriisiä siitä. Sama tapahtui kuitenkin myös toisin päin.

Sibelius-Akatemian johdossa hän oli ensimmäinen, joka itse ei ollut taiteilija ja se herätti myös kritiikkiä, mutta laitos kehittyi kuitenkin hyvin suuren fuusion keskellä. Oman päätehtävänsä hän näki juuri muutosprosessin onnistumisessa.

-Yliopistossa kvartaali on 25 vuotta, jonka aikana asiat alkavat toden teolla sujua ja nyt on kulunut vasta viisi vuotta, hän rauhoittelee Taideyliopiston toimintaan kohdistettua kritiikkiä. Ratkaisua taidekorkeakoulujen yhdistämisestä hän pitää oikeana kunhan yliopiston rakenteet saadaan kuntoon.

Tuomas Auvinen elämässä on paljon kansainvälisyyttä. Hänen puolisollaan Giita Kadambilla on intialaiset sukujuuret, vaikka onkin syntynyt Suomessa. Yhteyksiä sukuun Intiassa on pidetty melko tiiviisti ja tutustuminen toisenlaiseen kulttuuriin on avannut uusia näkökulmia hänelle arkeen ja työhön. Jatko-opintonsa hän suoritti Lontoossa ja asui Cambridgessa ja myös brittiläinen kulttuuri on antanut  erilaisia näkökulmia elämään. Perheen kaksi vanhinta lasta syntyivät siellä vietetyn neljän vuoden aikana.

Omat juuret Tuomas Auvisella ovat Savonlinnassa ja suvusta löytyy yhteyksiä oopperajuhlien alkuvaiheisiin. Saimaan luonto ja maisemat ovat perheelle edelleenkin rakkaita. Vesi onkin hänelle läheinen elementti. Harrastuksiin kuuluu sekä uiminen, että sukeltaminen ja niitä harrastettiin myös hänen lapsuuden perheessään. Sukeltaminen on nyt yhteinen harrastus hänellä myös oman pojan kanssa.

Lähetykset

  • la 4.3.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä