Kuusi kuvaa

Tuomas Auvinen haluaa kehittää luovaa johtamista

  • 43 min
  • toistaiseksi

Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävistä vuodenvaihteessa luopunut Tuomas Auvinen pitää johtamista ja sen kehittämistä yhtenä keskeisistä muutosvoimista suomalaisessa kulttuurissa. Hän on erikoistunut luovien yhteisöjen johtamiseen ja näkee, että kysyntää näille taidoille on nyt laajemminkin elinkeinoelämässä. Hän on toiminut myös Suomen Teatteriliiton toimitusjohtajana ja Kansallisteatterin hallintojohtajana. 

Rehtorina ja dekaanina hän koki Sibelius-Akatemiassa haastavan muutosvaiheen kun oppilaitos liitettiin Taideyliopistoksi yhdessä Teatterikorkeakoulun ja Kutataideakatemian kanssa. Sibelius-Akatemian johdossa hän sai huomata, että suomalainen musiikkielämä ja sen myötä alan korkein oppilaitos ovat kovassa kansainvälisessä maineessa. Hänen viisivuotiskaudellaan oppilaitoksen kansainvälisyys kasvoi voimakkaasti. Laitokseen hakiijoista peräti 40 % tulee ulkomailta.

Tuomas Auvinen on opiskellut musiikkia lapsesta asti, mutta muusikkoa hänestä ei tullut. Musiikin harrastus vei hänet opiskelemaan musiikkkiriedettä ja arts managementiä ja ooppera oli myös hänen tutkimustyönsä aihe. Hän vertaili väitöskirjassaan viiden eri oopperatalon hallintoa. Keskeinen havainto oli, että johtamiskriisejä oli paljon ja jos johtaja ei ollut itse taiteilija, syytettiin kriisiä siitä. Sama tapahtui kuitenkin myös toisin päin.

Sibelius-Akatemian johdossa hän oli ensimmäinen, joka itse ei ollut taiteilija ja se herätti myös kritiikkiä, mutta laitos kehittyi kuitenkin hyvin suuren fuusion keskellä. Oman päätehtävänsä hän näki juuri muutosprosessin onnistumisessa.

-Yliopistossa kvartaali on 25 vuotta, jonka aikana asiat alkavat toden teolla sujua ja nyt on kulunut vasta viisi vuotta, hän rauhoittelee Taideyliopiston toimintaan kohdistettua kritiikkiä. Ratkaisua taidekorkeakoulujen yhdistämisestä hän pitää oikeana kunhan yliopiston rakenteet saadaan kuntoon.

Tuomas Auvinen elämässä on paljon kansainvälisyyttä. Hänen puolisollaan Giita Kadambilla on intialaiset sukujuuret, vaikka onkin syntynyt Suomessa. Yhteyksiä sukuun Intiassa on pidetty melko tiiviisti ja tutustuminen toisenlaiseen kulttuuriin on avannut uusia näkökulmia hänelle arkeen ja työhön. Jatko-opintonsa hän suoritti Lontoossa ja asui Cambridgessa ja myös brittiläinen kulttuuri on antanut  erilaisia näkökulmia elämään. Perheen kaksi vanhinta lasta syntyivät siellä vietetyn neljän vuoden aikana.

Omat juuret Tuomas Auvisella ovat Savonlinnassa ja suvusta löytyy yhteyksiä oopperajuhlien alkuvaiheisiin. Saimaan luonto ja maisemat ovat perheelle edelleenkin rakkaita. Vesi onkin hänelle läheinen elementti. Harrastuksiin kuuluu sekä uiminen, että sukeltaminen ja niitä harrastettiin myös hänen lapsuuden perheessään. Sukeltaminen on nyt yhteinen harrastus hänellä myös oman pojan kanssa.

Lähetykset

  • la 4.3.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä