Tiedeykkönen

Svinhufvud haaveili maalaistuomarin urasta, mutta hänestä tulikin keskeinen itsenäisyysmies

  • 49 min
  • toistaiseksi

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen itsenäistymisestä. Keskeinen hahmo itsenäistymisprosessissa oli Pehr Evind Svinhufvud, joka kansan parissa tunnettiin nimellä Ukko-Pekka. Tässä ohjelmassa kerrotaan miten tästä kaksivuotiaana isättömäksi jääneestä pojasta, jonka isoisä kavalsi Mikkelin läänin rahoja omaan taskuunsa, kasvoi merkkihahmo Suomen historiaan. Tämä on välillä ollut aivan hiuskarvan varassa, sillä Svinhufvudin henki oli vaarassa moneen kertaan.

Haastateltavana on historiantutkija, professori Martti Häikiö, jolta on juuri ilmestynyt Svinhufvudin elämänkerta Suomen leijona.

Toimittajana on Seppo Heikkinen

Lähetykset

  • ti 14.3.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tulivuoria purkautuu koko ajan maapallolla mutta suureen julkisuuteen tulevat yleensä vain ihmisiä ja asutuksia uhkaavat purkaukset. Hawaijilla purkautui menneenä keväänä Kilauea-tulivuori ja purkaus jatkuu yhä. Guatemalassa purkautui vastikään Fuego-tulivuori.
    Maapallon historiassa on ollut valtavia tulivuorenpurkauksia ja nykyisen Suomenkin maaperästä voi jäljittää merkkejä menneistä tulivuorista.
    Tiedeykkösessä ovat haastateltavana akatemiatutkija Jussi Heinonen ja tohtorikoulutettava Paavo Nikkola Helsingin yliopistosta. Nikkola on perehtynyt tulivuoriin Islannissa ja kertoo Tiedeykkösessä rakopurkauksesta, jossa tasaiselle kentälle avautui puolentoistakilometrin pituinen rako laavavirtoineen. Akatemiatutkija Jussi Heinonen puolestaan kertoo tulivuoresta Japanissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Kuva Shutterstock: Tulivuori Fuego purkautuu yöllä Guatemalassa.

  • Miten välittää empatiaa ja tunnetietoa digitaalisessa ympäristössä? Tutkija Katri Saarikiven ryhmä selvittää Helsingin yliopistossa neurotieteen keinoin, miten tunnetietoa voi mitata ja kuinka sen välittymistä voi parantaa vuorovaikutusteknologioissa. Kun tunteet saadaan valjastettua mukaan yhteiseen ongelmanratkaisuun, niin työnteko sujuu paremmin.

    Etäyhteydet, lisätty ja keinotodellisuus muuttavat työelämää paljon. Voiko nk. tunnehiha tarjota yhden tavan välittää tunteita etäpalaverissa? Toimittaja Teija Peltoniemi osallistui työpajaan, jossa rakennettiin tunnehihaa ja kokeiltiin sen käyttöä. Oppaana pajassa oli tutkija Valtteri Wikström. Hän tekee väitöstyötä siitä, voivatko tunneteknologiat auttaa tunnetiedon välittymistä internetissä.

    Mikä on ihmisen rooli digitaalisen työn maailmassa? Aivotutkija Katri Saarikivi on toiveikas.
    -Työ on ihmisten tapa olla vuorovaikutuksissa toistemme kanssa. Meillä on aina ollut tarve ratkoa muiden pulmia, ja siihen on kehitetty työkaluja. Nyt työkalut ovat digitaalisia, sanoo psykologi Saarikivi.

    Projektissa ovat mukana Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto.

    Kuva. Shutterstock

  • Pelkkä pituus ei takaa suurempia älynlahjoja, vaikka pitkien ryhmässä olisi keskimäärin enemmän älyä. Jokaisen suomalaisen älykkyys ei ole samaa tasoa kuin suomalaisten keskimääräinen älykkyys. Ryhmän sisällä on vaihtelua neropatista puupäähän. Vaikka kuuluisit tiettyyn ryhmään, voit poiketa paljonkin ryhmän keskiarvoista.

    Älykkyyttä mitataan, vertaillaan ja tuloksia tulkitaan joskus turhan yksioikoisesti. Joku ryhmä voi olla keskimäärin älykkäämpi kuin toinen ryhmä keskimäärin. Silti molempien ryhmien sisällä löytyy vaihtelua laidasta toiseen ja suurin osa on ääripäiden välissä, toteaa neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa. Leena Mattilta tapasi Vuoksimaan Suomen Molekyylilääketieteen Instituutisssa Helsingin Meilahdessa.

    Aivot muovautuvat ja älykkyys kehittyy tai jää kehittymättä sen mukaa millaisissa oloissa eletään. Geenit antavat pohjan ja rajat sille mihin ihminen aivoineen voi yltää suotuisisa oloissa. Hyvissä oloissa ja harjoittelemalla yleinen älykkyys pääsee kehittymään kukkaansa. Toisaalla huonoissa oloissa esimerkiksi aliravitsemus voi haitata aivojen kehitystä, ja geenien tuomat mahdollisuudet jäävät kehittymättä. Hyvät geenit eivät auta kognitiivisten kykyjen kehittymistä, jos satut syntymään surkeisiin oloihin laiminlyödyksi tai nälkiintymään.

    Kuva: Shutterstock

  • Viisi kuppia kahvia päivässä vähentää dementiaa, pitkät ihmiset ovat älykkäämpiä kuin lyhyet ja niin edelleen. Uutisissa vilisee jos jonkinmoisia tutkimustuloksia. Tiedeykkösessä keskustellaan tänään Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmanderin kanssa, miten tutkimustulosten luotettavuutta voidaan arvioida.

    Matkan varrella selviää muun muassa, mitä eroa on korrelaatiolla ja kausaliteetilla, mitä tarkoittaa p-arvo ja miksi kaksoissokkokokeet eivät sovi kaikkeen. Samalla selviää, millaisia asioita tilastotieteilijät tutkivat. Piipahdamme myös tilastotieteen yliopistonlehtori Salme Kärkkäisen työhuoneessa katsomassa kuvia pohjaeläimistä ja kuulemme, miksi tilastotieteilijä on niistä kiinnostunut.

    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Shutterstock

  • Brittiläinen fyysikko Stephen Hawking menehtyi maaliskuussa 76-vuotiaana. ALS-tautia sairastavasta ja puhesyntetisaattoria käyttäneestä Hawkingista tuli aikamme kuuluisin tutkija, jonka sanomisia seurattiin tarkasti.

    Hawking tutki mustia aukkoja ja kosmologiaa ja kirjoitti myyntilistojen kärkeen nousseen teoksen Ajan lyhyt historia. Hänet nimitettiin Cambridgen yliopiston Lucas-professoriksi, tehtävään jossa toimi aikoinaan Isaac Newton. Hawkingin muistoksi pidetään juhlatilaisuus kesäkuun 15. päivänä Lontoon Westminster Abbeyssa, jonne hänen tuhkansa sijoitetaan Isaac Newtonin ja Charles Darwinin hautojen lähelle.

    Emeritusprofessori Mauri Valtonen Turun yliopistosta ja dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta opiskelivat 1970-luvun alussa Hawkingin kanssa samaan aikaan Cambridgen yliopistossa. He kertovat Tiedeykkösessä kuinka "joutuivat välistä hommiin" Hawkingin vuoksi, muistelevat Hawkingin persoonaa ja arvioivat hänen tieteellistä työtään. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Kuva: EPA/EVERT ELZINGA

  • Pikkuhiljaa potilaan käsite on muuttunut: terveydenhuollossa tutkitaan yhä terveempiä potilaita ennaltaehkäisyn nimissä. Kalifornian yliopiston kardiologian professori Rita Redberg kritisoi ylihoitamista, koska esimerkiksi kuvantamisessa potilasta rasitetaan ylimääräisellä säteilykuormalla.
    Ylihoitaminen selittää myös osaltaan terveydenhuollon kohonneita kustannuksia.

    Rita Redberg kritisoi myös sitä miten helposti ihmisen kehon sisään asennettavat lääketieteelliset laitteet, kuten vaikkapa tekonivelet, pääsevät makkinoille. Niiltä ei vaadita ollenkaan samanlaisia kliinisiä tutkimuksia kuin lääkkeiltä ennen kuin ne päästetään markkinoille.

    Suomen Akatemian kliininen tutkija Kari Tikkinen pohtii lääketieteen epävarmuutta ja kuinka juuri se aiheuttaa helposti liiallista tutkimista.

    Toimittaja Nina Malmberg.

    Kuva: Ken Treloar/Unsplash

  • Israelin valtion perustamisesta tuli kuluneeksi toukokuussa 2018 tasan 70 vuotta. Kehitys, joka lopulta johti juutalaisvaltion perustamiseen, alkoi osana 1800-luvun nationalismia. Ajatus juutalaisista yhtenä kansana, jolla tuli olla oma valtio koki kuitenkin vastustusta myös juutalaisten itsensä piirissä.
    Paikkakaan ei ollut itsestäänselvyys vaan omaa maa-aluetta haettiin Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

    Vastaavasti joissakin uskonnollisissa piireissä valtiollinen Israel ja sen vaiheet tulkitaan suoraan Raamatun ennustusten ja Jumalan tahdon toteutumisen merkkeinä. Tiedeykkösessä juutalaisvaltion syntyhistoriasta puhuvat Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja tutkija Timo Stewart. Toimittajana on Ville Talola

    Kuva: Juutalaisia siirtolaisia saapumassa Exodus-laivalla Euroopasta Haifan satamaan toukokuussa 1947. (EPA/Pinn Hans/Israeli Government press office)

  • Työ, perhe ja harrastukset tuovat iloa, mutta myös kuormittavat ihmistä. Miten pitää huoli tasapainosta stressin ja palautumisen välillä? Tunnistatko sinä milloin viikonloppu ei riittänytkään viikosta toipumiseen?

    Kliininen fysiologi Arja Uusitalo Työterveyslaitokselta tutkii ja hoitaa ihmisiä, jotka kokevat kärsivänsä ylirasituksesta. Kaikki eivät tunnista, missä menee raja jaksamiselle. Tahdosta riippumattoman hermoston kiihdyttävä ja rauhoittava puoli ovat oleellisessa osassa stressin ja levon säätelyssä. Psykologi Johanna Stenberg kannustaa pitämään huolta psyykkisistä voimavaroistaan.

    Mikä rooli on hyvinvointimittareilla, kannattaako mitata itseään? Sairaalafyysikko Jussi Virkkala Työterveyslaitokselta käyttää erilaisia laitteita tutkiessaan, onko uni riittävän palauttavaa? Myös pulssin ja sykevälivaihtelun mittaus voivat antaa tietoa levon ja kuormituksen suhteesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat 1950-luvun lopulla ampuivat ensimmäiset satelliittinsa maata kiertävälle radalle, sinne on singottu niitä yli 7000. Toimivia satelliitteja on reilu 1000, joten suuri osa maata kiertävistä kappaleista on nykyisin romua.

    Lisäksi avaruudessa on iso määrä satelliiteista hajonneita metallikappaleita. Yli 10 cm kokoisia roskia on noin 29 000 ja tätä pienempiä yli 166 miljoonaa. Tämä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua.

    Yksi romusatelliitti, joka pitäisi saada pois avaruudesta, on ESAn rakentama kaukokartoitussatelliitti Envisat, joka ammuttiin avaruuteen 2002. Se ehti toimia kymmenen vuotta, kunnes se vaurioitui. Nyt tuo linja-auton kokoinen satelliitti kiertää vaienneena romuna maata polaariradalla, joka on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä satelliittiradoista.

    Ohjelmassa keskustellaan avaruusromusta laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin kanssa. Hän johtaa kestävän avaruustekniikan ja -tieteen huippuyksikköä, joka etsii ratkaisuja romuongelmaan.

    Yksi mahdollinen menetelmä tehtävänsä toteuttaneiden satelliittien poistamiseen on plasmajarru. Siitä kertoo keksinnön kehittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen.
    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Shutterstock

  • Harva muistaa että Lapin sodan alettua lähes koko Oulujoen pohjoispuolinen Suomi evakuoitiin. Yhteensä noin 150 000 henkeä lähti evakkotaipaleelle. Nuoret tytöt ja pojat kävelivät satoja kilometrejä saattaessaan karjan pois sodan jaloista.

    Ruotsi otti vastaan lähes 60 000 evakkoa. Lapin sodan evakkojen kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Ohjelma jälkipuoliskolla puhutaan myös poltetun Lapin kulttuurisesta Ja henkisestä jälleenrakennuksesta, joka näkyi kuvataiteessa ja ortodoksikirkon jälleenrakennuksessa.

    Haastateltavana ovat tutkijatohtori Outi Autti ja professori Marja Tuominen. Toimittaja on Satu Räsänen.

    Ohjelmassa kuullaan myös Ylen arkiston materiaalia: Vilma Jänkälä ja Meimi Toimela olivat nuorina tyttöinä evakossa Ruotsissa. Heitä haastatteli Untamo Eerola vuonna 1994.

    Kuvassa suomalainen evakkolapsi saa Ruotsin Haaparannassa makeisia: "Karamelli maistuu hyvältä." Haaparanta 19.9.1944.
    SA-kuva

  • Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt.
    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuvassa nokkavarpunen, jonka toimittaja Mari Heikkilä bongasi ja kuvasi helmikuussa pihansa lintulaudalta. Linnun harvinaisuus selvisi hänelle, kun kymmeniä lintubongareita ilmestyi kiikaroimaan
    lintua hänen kotikadulleen. Eteläinen lintu oli eksoottinen vieras talvisessa Keski-Suomessa.

  • Madagaskarilla oli muutama vuosi sitten ruttoepidemia. Mustasurman tyylinen keuhkorutto tappoi osan sairastuneista. Ihmiskunnan vanhat vitsaukset tuberkuloosi, rutto ja sen serkku lepra eli spitaali ovat vaivoinamme edelleen. Ihminen ei ole niitä nitistänyt. Vain yksi merkittävä tappaja, isorokko, on saatu hävitettyä ihmisten kimpusta. Muiden vaarallisten kulkutautien kanssa pitää olla tarkkana, etteivät ne pääse yllättämään.
    Mitä konsteja meillä on käytettävissä, jos antibiootteja sietävä tuberkuloosi alkaa levitä? Siitä ja muistakin tautisista jutuista puhutaan Tiedeykkösessä. Leena Mattila tapasi lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorisen tämän työhuoneella Helsingin Meilahdessa.
    Ohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

    Kuva: Gloucester smallpox epidemic, 1896
    Wikimedia Commons / Wellcome images

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä